Ihmeellisesti keskustelu on siirtynyt lukiolaismatkoihin.

Hallinto ja koulutus rasittaa kuntia vain vähän. 
Kuntien kaikkein suurimmat menoerät koostuvat sosiaali- ja terveyspalveluista!

Ulkomaalaisten rahastuksesta.

Toistan:

Olen muutamana päivänä kaivellut arkistojani (UM:stä 12 vuotta sitten saamiani asiakirjoja).

Kuntauudistus kuuluu Maastrichtin sopimukseen kirjattuihin asioihin.

Jo Rooman sopimukseen oli kirjoitettu sosiaalipoliittinen pöytäkirja.

Pöytäkirjaa täydennettiin vuonna 1989 ja vuonna 1991 pöytäkirja sisällytettiin Maastrichtin sopimukseen siten, että siihen lisättiin myös terveyspalvelut...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.02.12 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 23.02.12 - klo:14:16

Mut... Kyllähän Uudellamaalla asuukin n. 30% Suomen asukkaista

Jep. Siks siellä pitäs varmaan olla se 30% rahastakin ja jos tuottavuutta ja yritysten sijoittumista katellaan, niin ehkä vähän enemmänkin? Infraahan tarvitaan paljolti niitä varten.

Hallintokulut/nenä pitäisi tietysti olla pienempi kun väkimäärä/alue kasvaa. Jos n. 30% ihmisistä kuluttaa 28% rahoista niin kertoo se tietysti jostakin tehottomuudesta. Lieneekö tuossa 28%:ssa valtionhallinto mukana 

Oli miten vaan. Kyseessä on tilastoluku joka ei oikeasti kerro mitään oleellista.

Pääkaupunkiseudun tehottomutta on mietitty paljonkin. Löysä raha paisuttaa kustannuksia. Helsinkiin pitäisikin perustaa etujaan valvovia peruskuntia.
Yritysten ja yhteisöjen pääkonttorit ovat pääkaupungissa jossa siis myös korkeimmat palkat ja voitot verotetaan ja kulutetaan. Mm virastojen hajasijoittaminen tervehdyttäisi rakennetta.

Piia-Noora Kauppi kirjoitti Hesarin Vieraskynässä huolestuneisuutensa Kuntarahoituksesta lauantaina 25.2.

Kauppi ei kuitenkaan tiedä, mitä Kuntarahoitus Oyj:n takana on.

- Velkaannuttaminen.

Liittyy EU:n ja samalla Suomen terveyspalveluihin.

Luulen, että lukiolaisten kyydeissä ei kunnan tarvitse olla maksumiehenä, joten kunnan kustannuslaskennan näkökulmasta lienee järkevintä keskittää... Yritin sanoa, että tässä(kään) tapauksessa kustannuslaskenta ei saisi olla ainut ratkaiseva tekijä.

Jep, lukiolaisten kuskaamiseen taitaa tulla valtionapua. En ole varma. Jotain se maksaa ja joku sen maksaa ja jos se on valtio, ymmärrän kyllä vaatimuksia. Valtionavuthan tulevat koulutukseen oppilasmäärien perusteella, joten määrän vähetessä pitäisi niitä kiinteitä kulujakin karsia.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 23.02.12 - klo:21:33

Luulen, että lukiolaisten kyydeissä ei kunnan tarvitse olla maksumiehenä, joten kunnan kustannuslaskennan näkökulmasta lienee järkevintä keskittää... Yritin sanoa, että tässä(kään) tapauksessa kustannuslaskenta ei saisi olla ainut ratkaiseva tekijä.

Jep, lukiolaisten kuskaamiseen taitaa tulla valtionapua. En ole varma. Jotain se maksaa ja joku sen maksaa ja jos se on valtio, ymmärrän kyllä vaatimuksia. Valtionavuthan tulevat koulutukseen oppilasmäärien perusteella, joten määrän vähetessä pitäisi niitä kiinteitä kulujakin karsia.

http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/060601101000IL  Meikä ei päässyt tämän tukiaisen piiriin. Jos tukiasta ajattelee, niin kaikkein paras ratkaisu on laittaa kersa naapurikaupunkiin lukioon. Kela maksaa asumisen ja lähes elämisenkin. Kun täyttää 18v niin tuet vaan paranee. Tietysti tämä edellyttää hiukka verosuunnittelua.