Jos paalit pitää heti pihaan ajaa niin sitten varmaan rehu on sama tehdä siiloon tai aumaan, eikös se paalien idea just ole siinä että niitä ajetaan sitten talven mitään... On se helppoa kun rehu on siilossa ja pihassa.     JA SULAA ON. Joskus paalimiehet sano että että eihän ne paalit koskaa jäädy mutta miten on.. 

Tilakohtainen juttu tottakai.

ei se paalin kuskaus ole sama kuin silppurilogistiikka. Paalilla yksi kaveri ajelee paaleja sitämukaa kun kerkiää eikä tartte välttämättä ajaa ylityönä ja illalla/ yöllä. Silppurilogistiikalla taas tarvitaan vähintään kaks eli toinen ajaa kuormia ja toinen tallaa. Tehokkaalla silppurilla jo kaks ajoon ja koko ketju pysähtyy kun joku osio ontuu. Asiat tulee silppuroijillekin sitämyöden selviksi kun ilmainen työvoima katoo ja jokaisesta tekijästä menee viikonloppu ilta ja ylityökorvaukset sekä sosiaali ja palkkakulut. Silloin vaihtoehdot on yleeensä urakoitsija tai paalit.

Eli valitset jäiset paalit..

Kuka sitä nyt silppurilla tekee.. Sitä varten on tehokkaat noukinvaunut kaksi riittää ihan hyvin kun käyttää matoperä konetta niitossa..

Eikö oikeesti haittaa korkea muovin hinta..??   

Mulla on rehut paalissa tällä hetkellä, joten noukkarin ylivoimaisuus ei lämmitä. Tarkoitus ei ollut aloittaa iänikuista jeesustelua työmenetelmien välillä, vaan saada aidosti kommenttia jäätyneen paalin käsittelyyn. Keskustelu on aina hyvästä, mutta jos heitetään mielipidettä ilman argumenttia eikä oteta tilakohtaisia eroja huomioon, puhutaan minun mielestä jeesustelusta.

Jos nyt siihen jeesusteluun mennään, niin minun valinta on tällä hetkellä ollut paali koska:

1. Työvoimaa on vähän, yksin vääntäessä antaa uskomattomasti joustoa
2. Varteenotettavaa urakointia ei ole toistaiseksi tarjolla, edes paalauksessa riittävästi.
3. Pellot pieniä, pistaleisia ja kaikkea muuta kuin säännöllisen muotoisia.
4. Navetan läheisyydessä ei järkevän välimatkan päässä ole tilaa siiloille tai aumoille
5. Pienistä laidunnuslohkoista johtuen myös kesällä säilörehuruokinta on joustavaa, kun voi avata muovia tarpeen mukaan

Kyllä mäkin joskus luovun (todennäköisesti) paalauksesta. Ainakin jos volyymit kasvaa. Näillä määrillä (tuhat pallukkaa vuodessa) ei muovin hintaHEILAHTELUILLLA ole juuri merkistystä suhteessa siihen, kuinka kallis menetelmä se kokonaisuudessaan on.

Itse siirtysin siilorehun tekemisestä paaleihin eikä mulla oo siilorehua ikävä ollu...
Hinta on mulla ihan täysin samaa luokkaa kuin siiloonkin tehdessä
Kalliin säilöntäaineen pois jättäminen kuittaa muovikustannukset. Siilossa kun ei ilman oikeen onnistu
Toinen on porukan vähäisyys
Se että paaliketjua väitetään kalliiksi niin onko se 100 tonnin noukinvaunu sitten halpa vai? Ja ne siilot?
Mun mielestä se on sama kummalla systeemillä sitä rehua tekee... kumpikin on loppupeleissä saman hintasia
Ja täysin tilakohtasia juttuja

No sitten siihen paalien jäätymiseen... Rehut tehdään muutenkin kuivina ja jos sattuu joutumaan tekeen märkänä ni ne syötetään lämpimillä keleillä
Emoilla tosin homma ihan eri kun lypsävillä
Niillä kun on vaan parempi ettei rehu maita niin hyvin 

Eli valitset jäiset paalit..

Kuka sitä nyt silppurilla tekee.. Sitä varten on tehokkaat noukinvaunut kaksi riittää ihan hyvin kun käyttää matoperä konetta niitossa..

Eikö oikeesti haittaa korkea muovin hinta..??   

Mun käsityksen mukaan noukkari vaatii sen neljä henkeä jotta homma onnistuu. En näet koe että hyvä kasvusto kuivuu kuudelta metriltä karhossa jolloin se tehokkaasti toimivana vaatii niittäjän, karhottajan, noukkarikuskin ja sen siilomiehen. Paalijamppa selviää kolmella eli niitto, karhotus/paalaus/käärintä ja lopuksi se kuski joka ajaa paalit kotia. Silloin ollaan samoissa työtehoissa. Halvin logistinen ketju taitaa olla joku hinattava silppuri+ parit kippikärryt+ siilokone. Väkeä ja raktoreita pitää vaan olla paljon.

Toi muovikustannus on sen takia vähän kysymysmerkki että epäilen että ne katetut laakasiilot kaikkine huoltohommineen ei oikeasti ole kovin edukkaat ja jos sinne lisää viellä lainakulut niin hintaa kertyy. Muovin hintaa viellä romahtaa jos saataisi se energiakäyttöön jolloin se olisi vaan vähän lainassa. Mutta poliittisesti suomen kannattaa ostaa öljyä poltettavaksi ja ajaa muovi (mikä on samaa tavaraa) kaatopaikalle vuoreksi. Niin eikä kannataa puhua sitten mistään aumoista kun niissä on kuitenkin ihan eri käytettävyys talvella.

Tohon paalin sulaamiseen niin mitenkähän toimis vaikka tuhannen litraa lämmintä vettä apevaunuun sekoittaessa. Luulis rehun olevan sulaa kun sen laittaa pöydälle. Vaatii toki lämpimän pihaton jotta ei jäädy uudestaan mutta vois olla oikeasti aika edukas. Vesi tarttis tietenkin lämmittää jollain edullisella tuotteella mistä metsäenergia vois olla vaihtoehto.

Tohon paalin sulaamiseen niin mitenkähän toimis vaikka tuhannen litraa lämmintä vettä apevaunuun sekoittaessa. Luulis rehun olevan sulaa kun sen laittaa pöydälle. Vaatii toki lämpimän pihaton jotta ei jäädy uudestaan mutta vois olla oikeasti aika edukas. Vesi tarttis tietenkin lämmittää jollain edullisella tuotteella mistä metsäenergia vois olla vaihtoehto.

Laittaa vaunuun rautapyörät ja sitten tuuppaa vaunun paaleineen nuotioon

Itselleni olen miettinyt myös monia ratkaisuja millä saisi paalit suliksi tai välttäisi jäätymistä.     Parhaalta ajatukselta tuntuu sopivan kokoinen koppi johon saa lykättyä kerralla vaihtolavan paaleja. Vaihtolavan alle jokin iso pönttö täyteen puita ja ehkä tilkka jäteöljyä. Tuon pöntön vain tekee siten että palaa pidemmän aikaa 
  Toinen idea, mikä ei kyllä enää itselle sovi kun en käytä turvetta, ostetaan ensimmäisillä sopivilla ajokeleillä turvetta niin paljon että saa sillä paalipinot peittoon ja turpeen voi sitä mukaa käyttää kuivikkeeksi kun syöttää paaleja

Siilorehun korjuukustannuksissa unohdetaan usein vaan se, että se rehu on sillä korjauskustannuksella myös pihassa. Näillä keleillä olisi tosi mukavaa lähteä hakemaan puolen hehtaarin rehuja yksitellen etukuormaimella peräkärriin noukkien. Löpöö ei pala ei. Noukinvaunua ei ole pakko ostaa, en missään nimessä ostaisi. 4 tonnin pikku JF:llä, kolmella traktorilla ja parilla Tuhti-kärryllä tehdään varmasti laadukkaampaa rehua kustannustehokkaammin kuin 50 tonnin noukinvaunulla. Tosin pikku-JF, vanhat tuhtikärryt (joilla ajetaan myös paljon muutakin) ja traktoriurakointipalveluiden osto esim. viljatilallisilta on hyvin epätäppärimäistä..

Korjuutekniikka on hyvin tilakohtainen juttu. Osalta meidänkään pelloilta ei ole logistisesti järkevää korjata siiloon, vaan ne paalautetaan. Joku voisi ratkaista asian pitämällä pelkät lähipellot nurmella, mutta se ei taasen ole viljelykierron ja kokonaistaloudellisuuden kannalta missään nimessä suotavaa. Tällöin mielestäni on pienempi paha paalauttaa osa. Tällä voidaan pelata myös korjuuajankohdan suhteen. Pyöröpaaleihin voidaan korjata huomattavasti vanhempaa ja kortisempaa säilistä esim. hiehoille ja umppareille tai jopa kuivaheinää, joka on erittäin kustannustehokasta korsirehua. Käsittääkseni edellä mainitut olisivat hyvä lisä myös appeessa tarkkuussilputun säiliksen rinnalle.

Ja kuten Agromatik sanoi, on siinä tilojen managementissäkin peiliin katsomisen paikka. Paalirehua kuten siilorehuakin voi tehdä hankalasti tai helposti, maitoa voi tuottaa kustannustehokkaasti myös pyöröpaalirehulla tai kustannustehottomasti siilorehulla (esim. 100 k€:n noukinvaunu 50 ha:n kertaakorjuualalle huonolla tilusrakenteella). Vaikka tekovaiheessa siilorehu hieman työlämpää onkin, niin näin talvisin sitä aina kiittää kun pääsee starttaamaan pienkuormaajaan +10C lämpötilasta ja irroittaa sillä jäätymätöntä ja ensiluokkaista säilörehua katetusta laakasiilosta.

Tässä rehun jäätymisessä muistan jostain lukeneeni että se rehun sulatus ja pilkkominen ei ole sama asia eli vaikka sen vaikka rehukakun tiputtaa apevaunuun niin vaikka rehu on jauhaantunut lehmälle kelpaavaksi niin  jokaisen korren ympärillä on jääkerros joka tarkoittaa että rehussa on yli puolet jäätä. Tämä pitäisi sulattaa niin että se jääkerros poistuu jolloin lehmän hyötysuhde poistuu. Joku viisaampi rehuneuvoja tai karjaihminen voi tarkentaa asiaa.

Sama ilmiö on muuten hiekassa eli talvellarakentaessa kannattaa muistaa että jokaisen hiekanjyvän ympärill voi olla jääkerros joka poistuu vasta sulatessa. Voi tulla itku jos kantavien rakenteiden alle laittaa jäätynyttä hiekkaa joka sulatessa painuu pari cm.

Kyllä se paali juttu taitaa oikeesti olla hyvä.. eikun vaan muovia tilaamaan ja jäisiä paaleja odottamaan..

Viellä kun uskoisi että niitä paaleja ei pidä varastoida sinne pellolle vaan samantien yhdistelmän jälkeen kärrylle ja kotiin. Silloin keli on yleensä suotusaa ja homma toimii. Talvella saa sitten valjastaa raktorikaluston ihan muihin hommiin kun paalit liikkuu tarpeeksi järeällä pienkuormaajalla.

http://www.ert.ee/palliplatform   ..ja kulkee!

Jaa..mutta tietenkin Vicon/Kuhniin saa sellaisen uretaanimatto3D-käärinnän. Toiset rullanpidikkeet vaan ja lämpömattoa paalinpäälle. Vähän hidastaa kaksoiskäärintä, mutta selstohvit alle ja kalvoa päällee...juu.    Mäkit taas vanhanaikaisia!!!

Nyt on syötössä 35 - 55 ka:n pallukoita. En nyt ole tuolla kuivemmallakaan huomannut maitotuoton alenemista jos se on riittävän nuorena tehtyä. Väkirehutkin on suht vahvat ja homma toimii. Tankissa oli nyt valkuainenkin jopa 3.75 %. Juurikin tuo maata vasten ollut paalin kylki on sula usein, toinen sitten enemmän tai vähemmän kohmeessa. Välivarastossa on lattia lämmitys joka riittää varsin hyvin. Avantilla paaleja on helppo käännellä tarvittaessa. Mikään hirmu ikävä ei ole silppuri rehuun. Jos nyt joskus siihen sattuu lankeamaan niin ajosilppuri urakoitsija on sitten kyseessä.

Viellä kun uskoisi että niitä paaleja ei pidä varastoida sinne pellolle vaan samantien yhdistelmän jälkeen kärrylle ja kotiin. Silloin keli on yleensä suotusaa ja homma toimii. Talvella saa sitten valjastaa raktorikaluston ihan muihin hommiin kun paalit liikkuu tarpeeksi järeällä pienkuormaajalla.

Niin, mutta entäs jos on niin *****mainen naapuri, että ei anna tontilleen varastoida puolenvuoden paaleja. Tosin ei se anna tehdä varmaan laakasiiloakaan. Upottaisinko mää ne paalit sitten tonne jokeen, siellä ne vois pysyä sulanakin, ainakin vähän aikaa.
Niin että kaikki paalit vaan heti perästä kotio... juupa juu, jaapa jaa trallalallalaa.