Minkäkokosen tilan velkakirjaan uskaltasit nimen laittaa?

Sehän riippuu velkamäärästä. Jos on liian paljon velkoja 100 lehmän tila on kannattamaton. Jos on vähän velkaa 20 lehmän karja voi olla ihan hyvä sijoitus.

Eiköhän sen kannattavuuden määrää sijoitettu kokonaispääoma, jolle on saatava tuotto. Muuten syödään perämettiä. "Velan" määrällä jeesustelu on sitä perinteistä likvikannattavuutta.

Jos kannattavuuskerroin on >1,0 kun kaikki kustannuserät on huomioitu niin homma voi toimia. Lehmien lukumäärään en osaa ottaa kantaa.

Jos kannattavuuskerroin on >1,0 kun kaikki kustannuserät on huomioitu niin homma voi toimia. Lehmien lukumäärään en osaa ottaa kantaa.

Kannattavuuskertoimella ei voi arvioida investoinnin tuottavuutta. Sehän paranee, kun ei investoi eikä tee töitä

Homman saa kyllä toimimaan pienelläkin eläinmäärällä, mutta kassavirtaa tulee vasta volyymin myötä. Pienessä jää pelivaratkin pieniksi.

Otsikossa kysyttiin kannattavuutta.

Otsikossa kysyttiin kannattavuutta.

Joo. Mutta kannattavuuskerroin ei kerro juuri mitään, jos työtuntimäärän ali- tai yliarvioi. Investoinnin tuottavuutta kannattaa arvioida, kuten A.S. mainitsi.

Ukkini tapasi sanoa että yhtä lehmää vähempää ei kannata pitää...

"Velan" määrällä jeesustelu on sitä perinteistä likvikannattavuutta.

Kysymys johon vastasin oli "Minkäkokosen tilan velkakirjaan uskaltasit nimen laittaa?"

Ja se perinteinen maksuvalmiusajattelu ei ole mitenkään väärä, mutta se on vain osa tilan taloudesta.

Oikea kokoluokka on 6-rivinen 34 x 60 m makuuparsirakennus (= alle 2000m2), johon sijoitetaan makuuparret 250:lle lehmälle.
Ellei alussa voida käyttää kaikkia lehmäpaikkoja, voidaan niihin sijoittaa nuoren karjan tiloja, jotka myöhemmin otetaan lypsylehmien makuuparsiksi. Koko on myös sillä tavoin sopiva, että täydellä makuuparsimäärällä keräilyauton ns. nuppikuorman 12-15 t tankki täyttyy kahden päivän välein, jolloin maidon keräilykustannus litraa kohti on minimissään. Veikkaan, että pistehinnoittelun aloittaa Arla sillä niukoilla maitomarkkinoilla se on ainut tapa turvata oma maidonsaanti. Trendi on sama kuin lihasikojen hinnoittelussa - on järkevää maksaa parempi hinta jos kärry on kertakäynnillä täynnä. 

Oikea kokoluokka on 6-rivinen 34 x 60 m makuuparsirakennus (= alle 2000m2), johon sijoitetaan makuuparret 250:lle lehmälle.
Ellei alussa voida käyttää kaikkia lehmäpaikkoja, voidaan niihin sijoittaa nuoren karjan tiloja, jotka myöhemmin otetaan lypsylehmien makuuparsiksi. Koko on myös sillä tavoin sopiva, että täydellä makuuparsimäärällä keräilyauton ns. nuppikuorman 12-15 t tankki täyttyy kahden päivän välein, jolloin maidon keräilykustannus litraa kohti on minimissään. Veikkaan, että pistehinnoittelun aloittaa Arla sillä niukoilla maitomarkkinoilla se on ainut tapa turvata oma maidonsaanti. Trendi on sama kuin lihasikojen hinnoittelussa - on järkevää maksaa parempi hinta jos kärry on kertakäynnillä täynnä. 

Muuten täysin samaa mieltä, mutta 34 metriä on liian kapea. Lehmien tilasta ei saa tinkiä

Lainaus käyttäjältä: milk quota - 12.05.08 - klo:22:44

Oikea kokoluokka on 6-rivinen 34 x 60 m makuuparsirakennus (= alle 2000m2), johon sijoitetaan makuuparret 250:lle lehmälle.
Ellei alussa voida käyttää kaikkia lehmäpaikkoja, voidaan niihin sijoittaa nuoren karjan tiloja, jotka myöhemmin otetaan lypsylehmien makuuparsiksi. Koko on myös sillä tavoin sopiva, että täydellä makuuparsimäärällä keräilyauton ns. nuppikuorman 12-15 t tankki täyttyy kahden päivän välein, jolloin maidon keräilykustannus litraa kohti on minimissään. Veikkaan, että pistehinnoittelun aloittaa Arla sillä niukoilla maitomarkkinoilla se on ainut tapa turvata oma maidonsaanti. Trendi on sama kuin lihasikojen hinnoittelussa - on järkevää maksaa parempi hinta jos kärry on kertakäynnillä täynnä. 

Muuten täysin samaa mieltä, mutta 34 metriä on liian kapea. Lehmien tilasta ei saa tinkiä

Conexxilla näyttäisi olevan sopivan mittainen (36m leveä) ratkaisu. Onkohan kenelläkään omia/ tuttavien kokemuksia Conexxista? Mitä kotisivuilta lueskelin, niin saattaa olla lähitulevaisuudessa kova luu.

Minkäkokosen tilan velkakirjaan uskaltasit nimen laittaa?

Riippuu aika monesta asiasta ...

Mikäli kyse on emolehmäpuolesta ja pohjois-suomesta, niin pienempikin karja on kannattava.
Toisaalta, peltojen määrä on kyllä yhtä tärkeä asia kuin eläinten määräkin.
Mikäli velkaa tulee alussa jo kunnolla, niin siitä voi tulla melkoinen riippakivi jatkossa ...

Riippuu aika monesta asiasta ...
Mikäli kyse on emolehmäpuolesta ja pohjois-suomesta, niin pienempikin karja on kannattava.
Toisaalta, peltojen määrä on kyllä yhtä tärkeä asia kuin eläinten määräkin.

Emoista en tiedä, mutta omaa lammasbisnestä varten kun laskettiin likviä, niin eläinmäärän lisääminen - samalla peltopinta-alalla - ei juurikaan lisännyt käteenjäävää määrää. Vaan jos nakattiin parikymmentä hehtaaria lisää (harjoitusmielessä laskentaa tehdessä), niin johan rupesi tuntipalkaa nousemaan. Eli kun tuet tulevat enimmäkseen pellon kautta (tulevaisuudessa mahdollisesti vielä enemmän?), niin kriteeriksi taitaa muodostua kohta se, millaista eläinmäärää varten on mielekästä virittää elämänsä sellaiseen ruotuun, että tulevat asiallisesti hoidettua?

Petri

PS. ja edellinen ei sisällä minkäänlaista kantaa siihen, mitä kautta ja millä lailla kotieläimiä pitävän viljelijän PITÄISI saada toimeentulonsa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 11.07.08 - klo:21:26

Riippuu aika monesta asiasta ...
Mikäli kyse on emolehmäpuolesta ja pohjois-suomesta, niin pienempikin karja on kannattava.
Toisaalta, peltojen määrä on kyllä yhtä tärkeä asia kuin eläinten määräkin.

Emoista en tiedä, mutta omaa lammasbisnestä varten kun laskettiin likviä, niin eläinmäärän lisääminen - samalla peltopinta-alalla - ei juurikaan lisännyt käteenjäävää määrää. Vaan jos nakattiin parikymmentä hehtaaria lisää (harjoitusmielessä laskentaa tehdessä), niin johan rupesi tuntipalkaa nousemaan. Eli kun tuet tulevat enimmäkseen pellon kautta (tulevaisuudessa mahdollisesti vielä enemmän?), niin kriteeriksi taitaa muodostua kohta se, millaista eläinmäärää varten on mielekästä virittää elämänsä sellaiseen ruotuun, että tulevat asiallisesti hoidettua?

Petri

PS. ja edellinen ei sisällä minkäänlaista kantaa siihen, mitä kautta ja millä lailla kotieläimiä pitävän viljelijän PITÄISI saada toimeentulonsa.

Niin, tässä on varmaan yksi tekijä se, että eläin syö sen tuen mitä siihen saa, mutta laidun on aika vähäkuluinen verrattuna siihen tukeen mitä siitä saa, kun se on laitumena.