Kyllä aiemmin, kun avustukset sai valmistumisen perusteella ja sementti ei ollut näin kartellisoitunutta, kuin nykyään (ainoastaan itäsementtiä saa kilpailukykyiseen hintaan) kannatti monenlaisia hommia tehdä itse. Toki jos konekantaa on pihalla silmänkantamattomiin ja niillä saa paremmin kuin kirvesmies tienattua, asia on ihan eri. Betonirakentaminen elementtitehtaalla ja kaikki rahdit ja pystytykset sisältyen on hyvin työ ja pääomavaltaista. Lopputuote asennettuna on herkästi kymmenen kertaa raaka-aineiden hintainen, mutta hienosta ulkonäöstä joutuu monesti elämässä maksamaan.
Muistelen niitä hyviä aikoja, kun valoin talvella lantalan ja lietesäiliön elementit itse ja avustuksista jäi vielä yli valmiiden rakennelmien. Lainoilla pystyi aina ostamaan yhden metsätilan ja ne ovat nyt kasvaneet yhden kehitysluokan eteenpäin. Se oli maatalousrakentamisen kulta-aikaa 90-luvulla. Itselläni ei tullut siitä ajallisuuskustannuksia, kun yhteenkään lumiurakkaan ei jäänyt lähtemättä.

Kyllä silloin oli juttuja KM:ssä sikalarakennuksista, jotka viljelijät tekivät itse. Uskon heidän päässeen hyville palkoille omissa töissään. Moni kyllä mielellään laskee laskelmat siihen tyyliin, että saa itselleen mieleisen lopputuloksen. Näissä laskelmissa nuorilla miehillä koneurakointihommat antavat positiivista kassavirtaa tolkuttomasti, mutta opa niissä joskus jäänyt jotain kustannustekijöitä huomioimatta.
Toki sitä vanhetessa alkaa arvostaan vapaa-aikaa ja mieluummin heittelee noppaa tai katselee osakekursseja, mutta ei niistäkään aina jää kummoisia tienestejä.