Sähköyhtiöistä saa ostaa vanhoja tarkastettuja mittareita, hinta meillä oli 50e asennettuna.

Tuo yhtenäistämisohje on tältä vuodelta aika pöhkö. Eli selvästi näkee, että luvut ovat uudesta talosta, jossa on koneellinen ilmanvaihto, lämmön talteenotto ja sähkösauna. Eli itse sain oman tönön arvoksi neliötä kohden alv0% 4,5 euroa per neliö (rintamamiestalo). Eli tässä mittarissa on vain omakotitalo, ei maataloutta.

Mielenkiintoinen elementti on tuossa sähkölämmityksen osuus, 10 euroa per neliö. Aika paljon pystyy tuon mukaan vetään kotiinpäin, jos on suorasähkö.

Mutta, yhtenäisohjetta käytetään silloin, kun ei ole muuta selvitystä jne.

Kovasti vaikuttaa talossa, että onko koneellinen ilmanvaihto, lämmön talteenotto, sähkösauna (hetivalmis), sähköllä toimiva lämminvesivaraaja.

Esim. lämminvesivaraaja voi perheessä haukata 5000 kwh vuodessa, jos ollaan ahkeria suihkussa kävijoitä. Eli jos tuo verottajan arvo tuntuu isolta, niin muistiinpanoihin kandee kirjata ylös, että ei ole tätä sähkösyöppöä (esim. sähkökiuas).

Tuo yhtenäistämisohje on tältä vuodelta aika pöhkö. Eli selvästi näkee, että luvut ovat uudesta talosta, jossa on koneellinen ilmanvaihto, lämmön talteenotto ja sähkösauna. Eli itse sain oman tönön arvoksi neliötä kohden alv0% 4,5 euroa per neliö (rintamamiestalo). Eli tässä mittarissa on vain omakotitalo, ei maataloutta.

Mielenkiintoinen elementti on tuossa sähkölämmityksen osuus, 10 euroa per neliö. Aika paljon pystyy tuon mukaan vetään kotiinpäin, jos on suorasähkö.

Mutta, yhtenäisohjetta käytetään silloin, kun ei ole muuta selvitystä jne.

Kovasti vaikuttaa talossa, että onko koneellinen ilmanvaihto, lämmön talteenotto, sähkösauna (hetivalmis), sähköllä toimiva lämminvesivaraaja.

Esim. lämminvesivaraaja voi perheessä haukata 5000 kwh vuodessa, jos ollaan ahkeria suihkussa kävijoitä. Eli jos tuo verottajan arvo tuntuu isolta, niin muistiinpanoihin kandee kirjata ylös, että ei ole tätä sähkösyöppöä (esim. sähkökiuas).

Meil on kanssa vanha rintamiestalo. Öljylämmityksellä ja puu kiukaalla. Vuoden sähkölasku kuuden sadan euron luokkaa. Kulutus jotain 5000 kWh.

Lainaus käyttäjältä: turkki - 15.01.12 - klo:22:21

Asuinrakennukselle oma alamittari taitaa olla nykyään hyvä investointi.

Oletteko kysyneet, nyt kun niitä kaukoluettavia vaihdetaan, niin laittavatko mielellään niitä entisiä alamittariksi?

Mulla siirtyi mittari tuulikaapista pylvääseen lisärakentamisen takia. Kysyin sähköyhtiöltä voisiko vanhan mittarin  ostaa paikoilleen , kun uuteen paikkaan tuli etäluettava vempele. Ei käynyt pirtaan Veivät pois vanhan romutettavaksi,  ja minä jouduin hankkimaan samaan paikkaan samanlaiset rojut käytettynä toisesta yhtiöstä Että näin sitä osataan olla palvelualttiita eräissä virmoissa.

meillä jättivät vanhat mittarit pääkeskuksen juureen, kun vaihtoivat uudet mittarit. Mulla nyt näitä mittareita on 3 kpl ylimääräisiä pitänee asennuttaa joskus takamittariksi tupaan. pitäisi katsoa miten siellä on paikkoja.

Aloin kasaamaan aineistoa menneen vuoden veroilmoitusta varten ja sen takia lueskelin vero.fi sivustolta läpi verotuksen yhtenäistämisohjeen vuodelle 2011. Muuten yllätyksetöntä juttua, mutta kohdassa 4.1.8 Sähkö- ja lämmityskulut oli tullut muutosta aikaisempaan. Eli vuosi sitten ohjeistuksessa oli, että sähköstä aiheutuneista kustannuksista 920e asti yksityistalouteen kuului puolet ja siitä ylöspäin yksityistalouden osuudeksi voitiin katsoa 460e. Nyt vastaavaa käytäntöä ei enää ole vaan yksityistalouden osuudeksi voidaan laskea ilman sähkölämmitystä 8,04e asuinpinta-alan neliötä kohden.

Tuon mallin mukaan ainakin itselläni verotus kiristyy huomattavasti, koska pikaisen laskennan jälkeen koko sähkölasku menisi yksityistalouden piikkiin

Voisikohan tuota aikaisempaa laskutapaa vielä käyttää? Ei oikein tunnu uskottavalta tämä uusi mallinnus Tai sitten meikäläisellä on vaan aivan liian suuri kämppä

Nostetaas ajankmohtainen aihe ylös unohduksen suosta, tuo sama yksityistalouden sähkönkulutuksen arviointi  verottajan taholta tuntuu edelleen järjettömältä, nyt se on noussut viime vuoden osalta  9,12 euroon neliöltä,  tämä ei omalla kohdallla ole lainkaan  edes lähellä tosiasiallista kulutusta, vanha talo, ja sähkönkulutus vuodessa yksityistaloudessa  noin 4500 kWh.

Jotain mättää tuossa ohjeessa kun koko sähkölasku menisi yksityistalouden piikkiin.  Öljynkulutuksenkin arvio 18l/m2/v on iso kun meilläkin kokonaiskulutus 1000l/v vähemmän vaikka talo mallia iso harakanpesä. Sähköllä lämmittäminen taas huomattavan edullista tuossa ohjeessa jos vertaa taloussähköön ja öljynkulutukseen. Onko tuo sähkön hinta alvillinen vai alviton yhtenäistämisohjeessa?

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 10.01.12 - klo:20:57

Aloin kasaamaan aineistoa menneen vuoden veroilmoitusta varten ja sen takia lueskelin vero.fi sivustolta läpi verotuksen yhtenäistämisohjeen vuodelle 2011. Muuten yllätyksetöntä juttua, mutta kohdassa 4.1.8 Sähkö- ja lämmityskulut oli tullut muutosta aikaisempaan. Eli vuosi sitten ohjeistuksessa oli, että sähköstä aiheutuneista kustannuksista 920e asti yksityistalouteen kuului puolet ja siitä ylöspäin yksityistalouden osuudeksi voitiin katsoa 460e. Nyt vastaavaa käytäntöä ei enää ole vaan yksityistalouden osuudeksi voidaan laskea ilman sähkölämmitystä 8,04e asuinpinta-alan neliötä kohden.

Tuon mallin mukaan ainakin itselläni verotus kiristyy huomattavasti, koska pikaisen laskennan jälkeen koko sähkölasku menisi yksityistalouden piikkiin

Voisikohan tuota aikaisempaa laskutapaa vielä käyttää? Ei oikein tunnu uskottavalta tämä uusi mallinnus Tai sitten meikäläisellä on vaan aivan liian suuri kämppä

Nostetaas ajankmohtainen aihe ylös unohduksen suosta, tuo sama yksityistalouden sähkönkulutuksen arviointi  verottajan taholta tuntuu edelleen järjettömältä, nyt se on noussut viime vuoden osalta  9,12 euroon neliöltä,  tämä ei omalla kohdallla ole lainkaan  edes lähellä tosiasiallista kulutusta, vanha talo, ja sähkönkulutus vuodessa yksityistaloudessa  noin 4500 kWh.

Tuolla ohjeella, kun laskeskelee niin maatalouden osuus mulla on 27 % sähkönkulutuksesta  Aika energia tehokas se on -80 vuodelta oleva navetta jossa sentäs putkilypsy, pesurit, paskaraappa, mylly, spiraalit, pari lettiä katos ja valot. Toki sitä muutakin maatalouden sähkömenoja tietysti on, mutta ei ne voi viedä mitään  suurin syöppö tuntuu olevan talon energiansäästölamput jne ...  Onneksi ei oo suurempi talo, voitais pian luokitella maatalouden osuus sähköätuottavaksi, kun laskut pienemmät kuin yksityistalouden osuus

Tässä nämä kohdat yhtenäistämisohjeesta molemmilla kotimaisilla:

Jos maatalouden ja yksityistalouden sähkökuluja ei ole erikseen mitattu, on kulujen jakaantuminen arvioitava. Yksityistalouden sähkönkulutus on yleensä helpommin määriteltävissä kuin maatalouden kulutus. Yksityistalouden kulutukseen vaikuttavat perheenjäsenten lukumäärä, ikä, lämmitysjärjestelmä ja sähkövarustetaso. Ilman sähkölämmitystä kotitalouden sähkönkäyttö vaihtelee keskimäärin 5 000-10 000 kilowattituntiin vuodessa. Tavanomaisissa olosuhteissa ilman lämmitystä voidaan yksityistalouden osuudeksi sähkömenoista arvioida 9,12 euroa vuodessa asuinpinta-alan neliömetriä kohti. Oman asunnon sähkölämmityksen osuudeksi menoista voidaan arvioida muun selvityksen puuttuessa keskimäärin 10 €/m2/v.
Asunnon lämmityksessä polttoöljyn kulutuksena voidaan pitää tavanomaisissa olosuhteissa 18 l/m2/vuosi.

Sama ruotsiksi, hieman eroa

Om jordbrukets och det privata hushållets elutgifter inte har mätts separat, ska
fördelningen av utgifterna uppskattas. Elförbrukningen i privathushåll är i allmänhet
lättare att bestämma än jordbrukets. På förbrukningen i privathushåll inverkar
antalet familjemedlemmar, ålder, värmeanordning och elutrustningens nivå. Elförbrukningen
i ett privathushåll utan elvärme varierar i genomsnitt mellan 5 000
– 10 000 kWh per år. I normala förhållanden utan värmning kan hushållets andel
av elutgifterna i allmänhet uppskattas till hälften av kostnaderna upp till 9,12 €/år
per kvadratmeter bostadsyta. I fråga om korrigeringspost för egen bostad kan
värmens andel i brist på annan utredning uppskattas i genomsnitt till 10 €/m²/år.
För värmning av en bostad kan som konsumtion av brännolja i sedvanliga förhållanden
uppskattas till 18 l/m²/år.

Tuo ohje muuttui huomattavasti 2011 verotukseen, "normaali sähkönkäyttö" oli siihen saakka 3000-7000kwh vuodessa ja annettu nuo eurorajat(Tavanomaisissa olosuhteissa ilman lämmitystä voidaan yksityistalouden osuudeksi menoista arvioida yleensä puolet 920 euroon saakka). Tätä suuremmista sähkömenoista yksityistalouden menoiksi voidaan yleensä katsoa 460 euroa ja loppuosa maatalouden menoksi) Nyt yläraja 10000kwh joka tuolla 9,12€/m2 kustannuksella vastaa n. 160/320m2 asuinrakennusta äidinkielestä riippuen.

Vuodelle 2012 ruattix:
http://www.vero.fi/sv-FI/Detaljerade_skatteanvisningar/Naringsbeskattning/Skatteforvaltningens_anvisning_for_harmo(26140)

Suamex:
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Yhtenaistamisohjeet/Verohallinnon_yhtenaistamisohjeet_vuodel(25909)

4.1.7 El- och värmekostnader Om jordbrukets och det privata hushållets elutgifter inte har mätts separat, ska fördelningen av utgifterna uppskattas. Elförbrukningen i privathushåll är i allmän- het lättare att bestämma än jordbrukets. På förbrukningen i privathushåll inverkar antalet familjemedlemmar, ålder, värmeanordning och elutrustningens nivå. El- förbrukningen i ett privathushåll utan elvärme varierar i genomsnitt mellan 5 000 – 10 000 kWh per år. I normala förhållanden utan värmning kan hushållets andel av elutgifterna i allmänhet uppskattas till hälften av kostnaderna upp till 9,12 €/år per kvadratmeter bostadsyta. I fråga om korrigeringspost för egen bostad kan värmens andel i brist på annan utredning uppskattas i genomsnitt till 10 €/m²/år. För värmning av en bostad kan som konsumtion av brännolja i sedvanliga förhål- landen uppskattas till 18 l/m²/år.

4.1.8 Sähkö- ja lämmityskulut

Jos maatalouden ja yksityistalouden sähkökuluja ei ole erikseen mitattu, on kulujen jakaantuminen arvioitava. Yksityistalouden sähkönkulutus on yleensä helpommin määriteltävissä kuin maatalouden kulutus. Yksityistalouden kulutukseen vaikuttavat perheenjäsenten lukumäärä, ikä, lämmitysjärjestelmä ja sähkövarustetaso. Ilman sähkölämmitystä kotitalouden sähkönkäyttö vaihtelee keskimäärin 5 000-10 000 kilowattituntiin vuodessa. Tavanomaisissa olosuhteissa ilman lämmitystä voidaan yksityistalouden osuudeksi sähkömenoista arvioida 9,12 euroa vuodessa asuinpinta-alan neliömetriä kohti. Oman asunnon sähkölämmityksen osuudeksi menoista voidaan arvioida muun selvityksen puuttuessa keskimäärin 10 €/m2/v.

Asunnon lämmityksessä polttoöljyn kulutuksena voidaan pitää tavanomaisissa olosuhteissa 18 l/m2/vuosi.

Tuo ohje muuttui huomattavasti 2011 verotukseen, "normaali sähkönkäyttö" oli siihen saakka 3000-7000kwh vuodessa ja annettu nuo eurorajat(Tavanomaisissa olosuhteissa ilman lämmitystä voidaan yksityistalouden osuudeksi menoista arvioida yleensä puolet 920 euroon saakka). Tätä suuremmista sähkömenoista yksityistalouden menoiksi voidaan yleensä katsoa 460 euroa ja loppuosa maatalouden menoksi) Nyt yläraja 10000kwh joka tuolla 9,12€/m2 kustannuksella vastaa n. 160/320m2 asuinrakennusta äidinkielestä riippuen.

Äidinkieli ei rajaa, hallinto-oikeus päättää kumpi ohje pätee kummallakin kielellä tarvittaessa... 

voidaan arvioida.joopa joo .

Kai näitä koko taloa mittaavia iteasennettavia muualtakin saa, mutta tässä on yksi...ja hankintahinta kannattaa vähentää kun tietysti tällä mitataan vain maataluden kulutusta 

http://www.clasohlson.com/fi/Pr364500000/Pr364500000

Mites tuo maitokiintiön arvo nettovarallisuudessa eri alueilla, vastaako yhtään markkinahintoja? En huomannut nopeasti selatessani.

Täältä löytyy
http://vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Maatalousverotus/Maitokiintio_maatalouden_varoina%2825998%29