menisikö vildellä ja ringsakerilla, vai onko jotain parempaa tarjolla? maat "kukkamultaa" ja sitten ihan suota, hapantakin löytyy jatkuvasta neutraloinnista huolimatta.

Minä laittasin tuommoselle happamalle ja eloperäiselle maalle jotain muuta ohraa kuin vildeä, siis jos on pakko ohraa laittaa eloperäiselle maalle. Muuten ei varmastikaan huonoja ollenkaan. Meinaa noiden keskimyöhäistenkin/aikaisten lajikkeiden kanssa mennä monesti liian pitkälle valmistuminen ja yleensä aikaisuus korreloi aika hyvin happamuuden siedon kanssa. Kaura nyt on tietenkin luonnollisempi valinta eloperäiselle maalle Vaikka mun mielipiden on kääntynyt sellaiseksi ettei eloperäisellä maalla pitäisi viljaa viljellä ollenkaan. Yleensä ongelmia kylvöstä puintiin asti ja sato ei ole laadultaan ja määrältään mitä oikeilta peltomailta. Mutta aina ei voi valita sitä parasta vaihtoehtoa

Akseli kaura koetulosten ja käynännönkin mukaan parasta A-ryhmää. Kokemuksia tulee ens kesältä.

Einar-ohra sitten toiseksi, kun satoa tavoittelee. Vildeä ja Einaria oli turvemaalla, vierekkäin ja samalla pellollakin eikä kahta puhetta kummasta tuli kiloja. Vaikka meni osa maata myöten rapakolla, ja oli heikommilla lohkoillakin, keskisato Einarilla reilusti yli viiden tonnin. Siitä huolimatta, että kaikista parhailla lohkoilla meni pieleen ja sato jäi niillä 5.2tn/ha.

Vilde romahti omilla pelloilla jostakin käsittämättömästä syystä, komeat kasvustot "mätäni" pystyyn.

Akseli mailman paras kaura siementä saatavissa rajoitetusti

Laittakaahan kokemuksia tuosta ringsakerista, itellä 2 kevättä takaperin ja ei vakuuttanu. Nyt ollu Fiiaa ja ingeboria ja nuo on kyllä onnistunu, kunhan ei laita ingeboria eloperäiselle maalle...

Vanha kunnon Saana diggaa kostea peräisistä maista eikä ole kovin nuuka ph:kaan suhteen. Pysyy paska vuonnakin pystyssä. Huomion arvoinen seikka on myös 2-tahoisuus jolloin tähkä tuulettuu tuhruisissa olosuhteissa huomattavasti paremmin kuin monitahoisissa. Ei välttämättä hurraa satotasolla mutta Oulu-Joensuu akselilla ehdottomasti viljelyvarma. Taudin kestokin on suht hyvä, joskin stressin herkkä fysiologisten laikkujen muodossa. Eikä siemenkään maksa sertinä ihan maltaita.

Akseli kaura koetulosten ja käynännönkin mukaan parasta A-ryhmää. Kokemuksia tulee ens kesältä.

Einar-ohra sitten toiseksi, kun satoa tavoittelee. Vildeä ja Einaria oli turvemaalla, vierekkäin ja samalla pellollakin eikä kahta puhetta kummasta tuli kiloja. Vaikka meni osa maata myöten rapakolla, ja oli heikommilla lohkoillakin, keskisato Einarilla reilusti yli viiden tonnin. Siitä huolimatta, että kaikista parhailla lohkoilla meni pieleen ja sato jäi niillä 5.2tn/ha.

Vilde romahti omilla pelloilla jostakin käsittämättömästä syystä, komeat kasvustot "mätäni" pystyyn.

mulla kanssa viimeisenä puidut vildet oli tuollaisia  Muuten päästiin 5,5tn satoon ja painotkin oli sallituissa rajoissa. Eloperäistä maata vain on niin paljon että sinnekin tulee väistämättä ohraa, vilde on ainakin meillä päljännyt siinä paremmin kuin saana, voitto ja edel. Ringsaker, fiia ja aslak oli melko tasaväkisiä, sadot kahta puolta viittä tonnia 80% suolla.

Kenellä on akseli-kaurasta hyviäkokemuksia.Agrimarketin myyjä sitä kyllä kehui.

Kenellä on akseli-kaurasta hyviäkokemuksia.Agrimarketin myyjä sitä kyllä kehui.

Aikainen mutta Belindan satoluokka. Yksi miinus pienehko jyväinen.

Akselin satotaso ei ole käytännössä lähelläkään belindan satoatasoa.

Lainaus käyttäjältä: 11223345 - 12.01.12 - klo:20:01

Kenellä on akseli-kaurasta hyviäkokemuksia.Agrimarketin myyjä sitä kyllä kehui.

Aikainen mutta Belindan satoluokka. Yksi miinus pienehko jyväinen.

pieni jyvä: onko niin että hehtopainotki pieniä? kuten muissaki aikaisis kaurois...

Muuten päästiin 5,5tn satoon ja painotkin oli sallituissa rajoissa. Eloperäistä maata vain on niin paljon että sinnekin tulee väistämättä ohraa, vilde on ainakin meillä päljännyt siinä paremmin kuin saana, voitto ja edel. Ringsaker, fiia ja aslak oli melko tasaväkisiä, sadot kahta puolta viittä tonnia 80% suolla.

Millä reseptillä pääsee tuonne viiteen tonniin ohralla eloperäisillä? Tuntuu kyllä korkealta. Itsellä tuntuu keskiarvon jäävän 3,5t, tosin aika tasaista joka paikassa. Olisin kovin tyytyväinen jos saisi 4t ja hyvät painot.

Mikä on 5 tonnin kytömaan typpilannoitus, pH ja mitä kemiaa on käytetty?

Lainaus

Muuten päästiin 5,5tn satoon ja painotkin oli sallituissa rajoissa. Eloperäistä maata vain on niin paljon että sinnekin tulee väistämättä ohraa, vilde on ainakin meillä päljännyt siinä paremmin kuin saana, voitto ja edel. Ringsaker, fiia ja aslak oli melko tasaväkisiä, sadot kahta puolta viittä tonnia 80% suolla.

Millä reseptillä pääsee tuonne viiteen tonniin ohralla eloperäisillä? Tuntuu kyllä korkealta. Itsellä tuntuu keskiarvon jäävän 3,5t, tosin aika tasaista joka paikassa. Olisin kovin tyytyväinen jos saisi 4t ja hyvät painot.

Mikä on 5 tonnin kytömaan typpilannoitus, pH ja mitä kemiaa on käytetty?

ohramailla ph 6-6,5 , kauraa pidetään happamammilla mailla, tautitorjunta tehdään aina 1-2 ruiskutuksella. Lannoitus ihan vaan suunnitellun 5t sadon mukaan proagrian visusta. Tärkeintä on ettei pehmeitä maita muokata keväällä liian "kuohkeiksi", ja kylvö tehdään hyvissä oloissa.

Lainaus käyttäjältä: Cynic - 13.01.12 - klo:10:07

Lainaus

Muuten päästiin 5,5tn satoon ja painotkin oli sallituissa rajoissa. Eloperäistä maata vain on niin paljon että sinnekin tulee väistämättä ohraa, vilde on ainakin meillä päljännyt siinä paremmin kuin saana, voitto ja edel. Ringsaker, fiia ja aslak oli melko tasaväkisiä, sadot kahta puolta viittä tonnia 80% suolla.

Millä reseptillä pääsee tuonne viiteen tonniin ohralla eloperäisillä? Tuntuu kyllä korkealta. Itsellä tuntuu keskiarvon jäävän 3,5t, tosin aika tasaista joka paikassa. Olisin kovin tyytyväinen jos saisi 4t ja hyvät painot.

Mikä on 5 tonnin kytömaan typpilannoitus, pH ja mitä kemiaa on käytetty?

ohramailla ph 6-6,5 , kauraa pidetään happamammilla mailla, tautitorjunta tehdään aina 1-2 ruiskutuksella. Lannoitus ihan vaan suunnitellun 5t sadon mukaan proagrian visusta. Tärkeintä on ettei pehmeitä maita muokata keväällä liian "kuohkeiksi", ja kylvö tehdään hyvissä oloissa.

Mulla tuli einarista tuolta LCt eli saraturpeelta, tosi osittain hyvin maatuneelta ja pienellä alalla jo kivennäismaatakin, 5.7tn/ha 20ha:n alalta. Punnittuja kiloja, kuivurin vaakalla.
Ojitus kunnossa, ph. sopiva vajaa 6, raivio-osa saanut sianlietettä ja muuten just niinku realisti sanoi. Keväällä muokkaus rexiuksella, kaverin renki ajoi kertaalleen kynnökset läpi. Korrensääde kummallakin ruiskutuksella, tautiaineet toiseen ruiskutukseen.

Paras sato koskaan noilta mailta, vaikka toinen lohko meni lähes maata myöten lakoon ja siltä 5578kg/ha. Puintihan oli helvetistä seuraavaa, ei paljoa autocontour mieltä lämmitä tuollaisella höttömaalla Kaiken a ja o kesän lämpö, normikesänä vain haaveita nämä sadot turvemailla. Kosteudesta ei ole koskaan pulaa, tänä vuonna oli liikaakin minkä osoitti vieressä pystyyn lahonnut Vilde. Lajikkeena Einar, satoa tulee ja laatua, mutta pystyssä pysyminen näkyy olevan Vildeen verrattuna parikin piirua heikompaa. Viljavin lohko mitä mulla on, sai kolme kertaa moddusta ja silti kaatui sateissa

Paljon on lajikkeet ja jotain muutakin mennyt eteenpäin vuosien varrella, viitisentoista vuotta sitten kaupalla vanhat isännät tuumas ettei enää linnunlaulua kuulu, kun kasvinsuojeluaineita ostin. Tautiaineita ja korrensääteitä, tavoitteena saada parhailta lohkoilta kuustonnia. Siihen ei kuulemma pysty kuin kahdessa kerroksessa viljelemällä, neljä tonnia huippusato

Tavoitteista ja siihen käytettävistä keinoista kiinni mitä pelloilta saa, mielestäni. Peltoja paranneellaan aina, kun maa on sulaa eikä lunta liikaa. Eilenkin
Pellon peruskunnosta lähtee kuitenkin kaikki, loput voi tehdä ihan perus ohjeiden mukaan ja pelto sen lopulta määrää mitä tulee. JOS isäntä on tehnyt oikeita ratkaisuja, jokaisella pellolla ei todellakaan voi onnistua jokavuosi. Menneeltäkin vuodelta enemmän pettymyksiä kuin onnistumisia, mm. syysvehnän huippukasvustot antoi vain pyöreästi neljän tonnin keskisadon. Panoksiin nähden perseelleen män