Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Voiko tuulesta temmata rahaa?  (Luettu 17466 kertaa)

webmaster5L

  • Agronet ylläpitäjät
  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4
Voiko tuulesta temmata rahaa?
Agronetissa teemana Tuulesta temmattavaa rahaa 8.-21.12.2011

Tuulimyllyjä tullaan rakentamaan runsaat tuhat tämän vuosikymmenen kuluessa, kun toteutetaan edellisen hallituksen ja eduskunnan vahvistamaa uusiutuvan energian tuotantotavoitetta. Lähes kaikki myllyt tulevat maaseudulle, joten maaomistajille rakentaminen tarjoaa oivan mahdollisuuden vuokrata tontteja myllyjen rakentajille.Tuuliolosuhteet selviävät hyvin www.tuuliatlas.fi linkistä.

Kysy asiantuntijalta aiheesta
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/Asiantuntijavastaa

Tuulivoimaloiden maanvuokraukseen ja tuulivoiman pientuottamiseen liittyviin kysymyksiin vastaa 8.-21.12.2011 energia-asiamies Ilpo Mattila MTK:sta.

Keskustele aiheesta
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=32593.0

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Voiko tuulesta temmata rahaa?
Paljonko saa vuokraa yhdestä propellitolpan tontista per vuosi?
Kui mää ain olen paras?

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7144
Vs: Voiko tuulesta temmata rahaa?
Paljonko saa vuokraa yhdestä propellitolpan tontista per vuosi?

Paljonko saa vuokraa siitä 110kV:n uudesta linjasta joka vedetään metsien läpi ja raivataan komeaa aukkoa, että saadaan myllyiltä virta valtakunnan verkkoon :o Kun ei ole kuulunut mitään, myllyt tulee muiden maille muutaman aarin aukolla, ja osa maanomistajista sitten saa hehtaariaukkoja linjan alle eikä samantyyppisiä korvauksia ??? Vai kuinka?
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Timppa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 13531
Vs: Voiko tuulesta temmata rahaa?
Paljonko saa vuokraa yhdestä propellitolpan tontista per vuosi?

Paljonko saa vuokraa siitä 110kV:n uudesta linjasta joka vedetään metsien läpi ja raivataan komeaa aukkoa, että saadaan myllyiltä virta valtakunnan verkkoon :o Kun ei ole kuulunut mitään, myllyt tulee muiden maille muutaman aarin aukolla, ja osa maanomistajista sitten saa hehtaariaukkoja linjan alle eikä samantyyppisiä korvauksia ??? Vai kuinka?

400 kW tolpasta saa 500€ kertakorvauksena.
Kui mää ain olen paras?

roadrunner

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2138
Vs: Voiko tuulesta temmata rahaa?
Kyllä tämäkin asia ryssittiin piloille, kun takuuhinta annettin vain teollismaiseen tuotantoon. Pienempiä hankkeita olisi ehdottomasti pitänyt myös tukea. Pienistä puroista sitten olisi kasvanut mahtava virta. Nyt tässä käy niin kuin esim lääkäripalveluissa: ulkomaiset sijoitusyhtiöt vievät myllyprojektit, tuotot kotiutetaan ulos, ja suomipoika maksaa takuuhinnat ??? ??? :(

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7144
Vs: Voiko tuulesta temmata rahaa?
Paljonko saa vuokraa yhdestä propellitolpan tontista per vuosi?

Paljonko saa vuokraa siitä 110kV:n uudesta linjasta joka vedetään metsien läpi ja raivataan komeaa aukkoa, että saadaan myllyiltä virta valtakunnan verkkoon :o Kun ei ole kuulunut mitään, myllyt tulee muiden maille muutaman aarin aukolla, ja osa maanomistajista sitten saa hehtaariaukkoja linjan alle eikä samantyyppisiä korvauksia ??? Vai kuinka?

400 kW tolpasta saa 500€ kertakorvauksena.

Tuollahan pääsee jo kuuhun :o Tai sulla puuttu tuosta etuliite, K eli tuhatta euroa :P
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Vaahtera

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 30
Tuulimyllyinvestoinnit ovat kokonaisuudessaan noin miljoonan per megawatti (MW). Parhaimmilla paikoilla on päästy Saksassa noin 30% tuottavuuteen - käytännössä miljoonan investoinnilla saadaan 0.3MW tunnissa sähköverkkoon. MWh:n tukkuhinta on ollut 45€ luokkaa - miljoonan investoinnilla saadaan alle 15€ liikevaihto. Kuinka moni teistä investoi miljoonan 15€ tuntilaskutus mielessä?

Lisäksi tuulivoimaloita pitää huoltaa ja niiden korkeudesta johtuen huoltotoimet ovat kalliita. Sähköntukkuhinnan päälle voi saada myös poliittisista tuulista riippuen syöttötariffista tukea. Tai voi olla saamatta - siinä sitten olet investointien kanssa kun tuet lähtevät. Tuulesta on vaikea temmata rahaa. Kun tuottaja ei saa itsekään rahaa, tuottajan on vaikea lähteä jakamaan rakaa myöskään maanvuokraajalle.

cosmic_cowboy

  • Vieras
Tuulimyllyinvestoinnit ovat kokonaisuudessaan noin miljoonan per megawatti (MW). Parhaimmilla paikoilla on päästy Saksassa noin 30% tuottavuuteen - käytännössä miljoonan investoinnilla saadaan 0.3MW tunnissa sähköverkkoon.

Keskimäärin 0,3MW (300kW kuulostaisi komeammalta) tehoa verkkoon tai 0,3 MWh tunnissa.


 MWh:n tukkuhinta on ollut 45€ luokkaa - miljoonan investoinnilla saadaan alle 15€ liikevaihto.

Luulenpa että kaikki megaluokan voimalat perustuvat syöttötariffiin joka on 83,5 €/MWH 12 vuoden ajan. Kiitos Suomen ympäristöbyrokratian, ei 105,3 tasoista bonustukea vuoden 2015 loppuun taida päästä monikaan propeli tienaamaan.


 Kuinka moni teistä investoi miljoonan 15€ tuntilaskutus mielessä?

Jokainen uuden karjatalousrakennuksen rakentaja.

Lisäksi tuulivoimaloita pitää huoltaa ja niiden korkeudesta johtuen huoltotoimet ovat kalliita.

Askareita on ehkä hieman vähemmän kuin ometassa.

 Sähköntukkuhinnan päälle voi saada myös poliittisista tuulista riippuen syöttötariffista tukea. Tai voi olla saamatta - siinä sitten olet investointien kanssa kun tuet lähtevät. Tuulesta on vaikea temmata rahaa. Kun tuottaja ei saa itsekään rahaa, tuottajan on vaikea lähteä jakamaan rakaa myöskään maanvuokraajalle.

Todellinen ongelma on verkkoon pääseminen. Fortum ainakin nylkee 130000€ kynnysrahaa 2 MW:n propelilta.

Optimistinen laskelma: 8640 h/a * 30% * 1 MW * (1 * 105,3 + 11 * 83,5)€/MWh =  2,65 miljuunaa!

Vaahtera

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 30
Luulenpa että kaikki megaluokan voimalat perustuvat syöttötariffiin joka on 83,5 €/MWH 12 vuoden ajan. Kiitos Suomen ympäristöbyrokratian, ei 105,3 tasoista bonustukea vuoden 2015 loppuun taida päästä monikaan propeli tienaamaan.
Kun valdella alkaa kukkaro käymään tyhjäksi niin muitakin lupauksia joudutaan perumaan. http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/he_2012.html sivuilta voi käydä katsomassa mihin kaikkeen käytetään rahaa. Menojen viimeisellä rivillä lukee 52.3 miljardia - tulojen viimeisellä rivillä pitäisi olla sama summa. Hallitus on päätynyt laskemaan tulopuolelle 7.3 miljardia lainaa. Omassa taloudessa en osaa laskea uusia lainoja tuloiksi - korot kylläkin osaan laskea menoiksi.

Samalla kun vientiteollisuutta ajetaan maasta pois niin tulevaisuuden ennustaminen on helpompaa kuin tavallisesti. Miltä riviltä menopuolelta lähdemme karsimaan? Tulojen kasvattaminen 7.3 miljardin verran ei ole helppoa huvia. Verot ovat muutenkin taivaissa ja vaikuttavia veroja nostamalla (kuten arvonlisävero mikä on 33% tuloista) saadaan kauppa ja teollisuus karkaamaan ulkomaille.

Uuden ometan vääntäminen on kyllä iso investointi - muutamia voimannäytteitä on sitten taidettu myydä sitten huutokaupalla pois.

roadrunner

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2138
Vs: Voiko tuulesta temmata rahaa?
Siinäpä taitaa olla villakoiran ydin, että tuulesta temmatulla sähköllä voitaisiin korvata ulkoa tuotua energiaa, kuten öljy ja kivihiili. Tveestä tuli vastottain ohjelma, missä valotettiin tuulivoimapuistojen kannattavuutta. Myllyt kuolettavat kymmenenessä  vuotedessa hintansa, ja sitten seuraavat kaksikymmentä vuotta tahkotaan rahaa. Pienien yhden talouden myllyjen vastustuksen ymmärtää, kun sähköyhtiön mittarin pyöriminen hidastuu, alkaa kapuloiden heittely rattaisiin.

jartsa

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 46
Vs: Voiko tuulesta temmata rahaa?
Paljonko saa vuokraa yhdestä propellitolpan tontista per vuosi?
   meilläpäin tarjottu sopimuksia jossa maanomistaja saa propelista 500€/vuosi+2%tuotosta+3000€ joka jaetaan kaikkien maansa vuokranneiden kesken. rakennusten+teiden alle jäävästä metsästä 1000€/ha

cosmic_cowboy

  • Vieras
Verot ovat muutenkin taivaissa ja vaikuttavia veroja nostamalla (kuten arvonlisävero mikä on 33% tuloista) saadaan kauppa ja teollisuus karkaamaan ulkomaille.

Elämme epävarmoja aikoja, joo. Mitäs ALV-muutokset teollisuuden viihtymiseen vaikuttaa? Sorkkis-ekonomiaa?

Vaahtera

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 30
Elämme epävarmoja aikoja, joo. Mitäs ALV-muutokset teollisuuden viihtymiseen vaikuttaa? Sorkkis-ekonomiaa?
Arvonlisävero nostaa kuluttajahintoja => Kiihdyttää palkankorotuksia => Työvoima- ja muutkustannukset nousevat. Inflaatio on iso mörkö. Tarkoitin kylläkin viestissäni muita kuin arvonlisäveroa vaikuttamaan teollisuuden karkaamiseen. Esimerkiksi energiaverotuksella on helppoa ajaa paljon energiaa vaativaa teollisuutta pois Suomesta. Jos täällä energian kokonaiskustannus (sisältää verot) on korkeampi kuin kilpailevassa maassa koko valmistuskustannus niin tehostamisella on haastavaa kilpailla heitä vastaan. 

Lainaus käyttäjältä: road runner
Siinäpä taitaa olla villakoiran ydin, että tuulesta temmatulla sähköllä voitaisiin korvata ulkoa tuotua energiaa, kuten öljy ja kivihiili. Tveestä tuli vastottain ohjelma, missä valotettiin tuulivoimapuistojen kannattavuutta. Myllyt kuolettavat kymmenenessä  vuotedessa hintansa, ja sitten seuraavat kaksikymmentä vuotta tahkotaan rahaa. Pienien yhden talouden myllyjen vastustuksen ymmärtää, kun sähköyhtiön mittarin pyöriminen hidastuu, alkaa kapuloiden heittely rattaisiin.
Kauppatase ja valtion menot eivät ole sama asia. Korvaisin ulkoa tuotoa energiaa mieluummin metsäenergialla kuin tuulivoimalla. Jos tuulivoimalat olisivat kannattavia niin ne eivät tarvitsisi syöttötariffeja, lähtökodin tukeen perustuvan tuotantomuodon aloittaminen tuntuu todella hölmöltä. Tuulivoiman kustannuksien ei odoteta laskevan tulevaisuudessa joten kyseessä ei ole edes myöhemmin parantuva tilanne. Tuulivoimaloiden tukeminen ei ole mikään Suomi-speciaali - juttelin Hollantilaisen tutun kanssa ja kertoi myös siellä tuulivoiman perustuvan valtion tukeen.

selassi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 353
Vs: Voiko tuulesta temmata rahaa?
Paljonko saa vuokraa yhdestä propellitolpan tontista per vuosi?

Paljonko saa vuokraa siitä 110kV:n uudesta linjasta joka vedetään metsien läpi ja raivataan komeaa aukkoa, että saadaan myllyiltä virta valtakunnan verkkoon :o Kun ei ole kuulunut mitään, myllyt tulee muiden maille muutaman aarin aukolla, ja osa maanomistajista sitten saa hehtaariaukkoja linjan alle eikä samantyyppisiä korvauksia ??? Vai kuinka?
   
Myllyn juureen pitäis tuoda lataukseen -riittävä määrä- sähköautoja.
Silloin ei tarvitse vetää mitään tilaa vieviä linjoja!

Sähköautoilijatkin voivat autoilla sopivan tuulen jälkeen edullisesti ,vai kuinka??

cosmic_cowboy

  • Vieras
Arvonlisävero nostaa kuluttajahintoja => Kiihdyttää palkankorotuksia => Työvoima- ja muutkustannukset nousevat. Inflaatio on iso mörkö. Tarkoitin kylläkin viestissäni muita kuin arvonlisäveroa vaikuttamaan teollisuuden karkaamiseen. Esimerkiksi energiaverotuksella on helppoa ajaa paljon energiaa vaativaa teollisuutta pois Suomesta. Jos täällä energian kokonaiskustannus (sisältää verot) on korkeampi kuin kilpailevassa maassa koko valmistuskustannus niin tehostamisella on haastavaa kilpailla heitä vastaan. 
Vähän suotta tartuin sivuseikkaan.

Suomessa on ollut poikkeuksellisen halpaa sähköenergiaa, mutta tilanne muuttuu.

http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/blog/2011-1/paeaettaejillae-vaeaerae-kaesitys-saehkoen-hinnasta

Siirtokustannusta ajatellen hajautettu tuotanto olisi hyväksi. Jos nyt kuvitellaan että EU ei hajoa, meillä on velvollisuus nostaa uusiutuvan energian osuutta ja se voi olla tiukkaa pelkällä puulla?

Yksittäiselle toimijalle tuulivoima on kuin vakuutus. Sähkön saatavuus ja hinta on tiedossa pitkäksi aikaa. Valitettavasti pikkupropeleissa watit on kalliimpia kuin suurissa ja isolla rahalla saa myös korkeamman maston, jolloin käyntiaika% nousee. Niinpä vain broileryrittäjillä on tällä seudulla omia isompia propeleja.