Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kalkitusta  (Luettu 12012 kertaa)

Neke

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2798
Vs: Kalkitusta
Onko porukka tehnyt ennakkotilinpäätösostoja?

Mihinkä hintaan nykyisin dolomiittikalkkia saa?


DOLOMIITTIKALKIN VALMISTUS ON LOPETETTU.

Astral

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1163
Vs: Kalkitusta
Kalkki mitää pinnas auta... Se pitää muokata kylvökerrokseen tavalla tai toisella 8)

Eli kolmeen senttiin.

handelle:

Kyl se tuntuis vaan kummasti häviävän se kalkki sinne, nähdäkseni täysin plaani 20ha lohko ei sitä pintavesien liikettä niin kovin näe et kalkki pintavaluntana lähtis matkaan siitä.

Mulla on sellanen logiikka et heti puintien jälkeen se 4-5tonnia/ha niin hukkuu sujuvasti ens kevääseen mennessä ja myöskin lahottaa jostain syystä kasvien jäänteitä tehokkaasti. Ei oo selvinny et mikä ilmiö sen tekee mut oon huomannu sen olevan suorakylvössä eduks

Astral

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1163
Vs: Kalkitusta
Ja sitä muokkausta, edes vähästä en ihan helpolla lähe tekemään ku tahtoo oikeesti nähdä et mitä tollases pellos tapahtuu ku se on pelkällä suorakylvöllä 15 vuotta vähintään.

Tietenki mulla on yks pieni perinteinen (samanlaista maalajia) muokkauksella oleva verrokkilohko joka nyt vähä antaa osviittaa et missä mennään.

Tähän mennes tosin näyttäis että kesällä vallitseva säätila on se merkittävin tekijä, nää keskikesän helteet noilla savikoilla on aika myrkkyy perinteisille ollu eli olkikate aika kivasti tasaa ja säästää kosteutta maassa. Eikä oo mikään kiire kylvämään niin ei ehkä niin paljoa tule tallottuu maan rakennetta sit.

canislupus

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1
Vs: Kalkitusta
Onko porukka tehnyt ennakkotilinpäätösostoja?

Mihinkä hintaan nykyisin dolomiittikalkkia saa?

Kuonakalkkia?

aiheeseen liittyen,
onkos kokemusta erkkisaaren Älykäs kalkista jota saa Säkylän sokeritehtaalta. Mikä on teho vaikkapa verrattuna vampulalaiseen.
Ja onko sitä sieltä säkylästä saatavissa läpi vuoden ja onko hinnoittelussa vastaavia kausiportaita kuin nordkalkilla?











landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kalkitusta
Kalkki mitää pinnas auta... Se pitää muokata kylvökerrokseen tavalla tai toisella 8)

Eli kolmeen senttiin.

handelle:

Kyl se tuntuis vaan kummasti häviävän se kalkki sinne, nähdäkseni täysin plaani 20ha lohko ei sitä pintavesien liikettä niin kovin näe et kalkki pintavaluntana lähtis matkaan siitä.

Mulla on sellanen logiikka et heti puintien jälkeen se 4-5tonnia/ha niin hukkuu sujuvasti ens kevääseen mennessä ja myöskin lahottaa jostain syystä kasvien jäänteitä tehokkaasti. Ei oo selvinny et mikä ilmiö sen tekee mut oon huomannu sen olevan suorakylvössä eduks

Kalkkis vaan värjääntyy saven väriseksi. Se mihinkään painu maan alle jos ei muokata, sekoiteta tai maata käännetä. Ei se niin painavaa ole tai sitten vesi on sen huuhdellut suorakylvön pinnalta vesistöön. No onhan sillä sielläkin hyötyä.

Astral

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1163
Vs: Kalkitusta
Kalkkis vaan värjääntyy saven väriseksi. Se mihinkään painu maan alle jos ei muokata, sekoiteta tai maata käännetä. Ei se niin painavaa ole tai sitten vesi on sen huuhdellut suorakylvön pinnalta vesistöön. No onhan sillä sielläkin hyötyä.

Joo, eikä olkikatekaan hävii ja 100% sadevesistä menee ku lasia myöden pellon pintaa pitkin ojaan.  ;)

Viisaaks mieheks puhut kyllä välillä ***** tyhmiä

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kalkitusta
Kalkkis vaan värjääntyy saven väriseksi. Se mihinkään painu maan alle jos ei muokata, sekoiteta tai maata käännetä. Ei se niin painavaa ole tai sitten vesi on sen huuhdellut suorakylvön pinnalta vesistöön. No onhan sillä sielläkin hyötyä.

Joo, eikä olkikatekaan hävii ja 100% sadevesistä menee ku lasia myöden pellon pintaa pitkin ojaan.  ;)

Viisaaks mieheks puhut kyllä välillä ***** tyhmiä

Orgaanisen olkikatteen hävittää pieniksi ajan kanssa lierot ja pieneliöt, mutta karkea aines pysyy jokseenkin paikallaan ilman sekoittamista, liikkuminen on vain milleissä jos runsas vesi ei sitä  vie mennessään.  Kynnöksellä vesi voikin viedä kalkkia syvemmälle kun vedelle on avoimemmat reitit.   Suorakylvetyssä maassa ei ole kovinkaan paljon avointa huokostilaa. Kun se on täyttynyt, niin loppu menee pintaa pitkin ojiin. Kyntö vetää ja seestää vettä huomattavasti paremmin kunhan penkat pitää.  Ei tämän päättelyssä paljon viisautta tarvita, mutta jos ei päättely onnistu, niin mitä se sitten on!  ;D

jcb

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 215
Vs: Kalkitusta
Minkähän takia  ph:t sitten on noussut ,nuissa näytteissä. Pellot olleet suorakylvössä kohta 10 vuotta, kalkittu 2-3 tn parin vuoden välein . Nyt keskiarvo kaikilla pelloilla 6,5. Maanäytteistä
on poistettu päältä muuta sentti pinta maata. Näissä suorakylvöpelloissa täytyy olla jotain muutakin vikaa, kun näihin ei jää lammikoita sateen jälkeen.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kalkitusta
Minkähän takia  ph:t sitten on noussut ,nuissa näytteissä. Pellot olleet suorakylvössä kohta 10 vuotta, kalkittu 2-3 tn parin vuoden välein . Nyt keskiarvo kaikilla pelloilla 6,5. Maanäytteistä
on poistettu päältä muuta sentti pinta maata. Näissä suorakylvöpelloissa täytyy olla jotain muutakin vikaa, kun näihin ei jää lammikoita sateen jälkeen.
Aitosuorakylvöäkö vai kevytmuokattua, mitkä maalajit, mitkä kaltevuudet?

Viimeksi muokattu: 14.12.11 - klo:23:16 kirjoittanut landehande

jcb

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 215
Vs: Kalkitusta
Aitosuora. Maalajit hiesua ja hisunsekaisia sekä moreeneja.

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: Kalkitusta
jaa kyl mää olisin sitä mieltä että kalkki vaikuttaa ainakin vastaperustetun nurmen kasvuun vaikka levitetty pintaan. MUTU tuntumalla siis  :-X en tiiä vaikuttaako niin hyvin kuin kynnön selkään mut kuiteskii... ???
anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)

mikko9b

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1159
  • Agronet - epäsosiaalinen media?
Vs: Kalkitusta
120 tn eilen leväytettiin joista 60 tn VUOKRAmaille  8) 8)
anteeksi, kirotukshärötykset, oikoluku kaipaa selkeästi treeniä :-)

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Kalkitusta
Aitosuora. Maalajit hiesua ja hisunsekaisia sekä moreeneja.
Noissa nyt on parempikin aitosuorakylvö. Moreeni sensijaan vetää luontaisestikin vettä hyvin.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7144
Vs: Kalkitusta
120 tn eilen leväytettiin joista 60 tn VUOKRAmaille  8) 8)

Missäpäin maat kantaa?

Tarkoitus oli levittää kalkkia ennen Joulua, meinasin ajaa kun kynnös hiukan kovettuu, ollen kuitenkin pehmeä ajaa. Haaveksi taisi jäädä. Tartteekin tilata kun muistaa, onhan niitä päiviä Joulun jälkeenkin.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Kp

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1903
Vs: Kalkitusta
Minkähän takia  ph:t sitten on noussut ,nuissa näytteissä. Pellot olleet suorakylvössä kohta 10 vuotta, kalkittu 2-3 tn parin vuoden välein . Nyt keskiarvo kaikilla pelloilla 6,5. Maanäytteistä
on poistettu päältä muuta sentti pinta maata. Näissä suorakylvöpelloissa täytyy olla jotain muutakin vikaa, kun näihin ei jää lammikoita sateen jälkeen.

Lh:lta on kemian opit jääneet kesken.
Kalkitus poistaa maasta vapaita vetyioneja ja tämä kaava alkaa pinnasta ja
jatkuu maan sisällä maanesteessä.

Kalkitusta käytetään myös esim hedelmätarhoilla, eikä niitäi voida muokata.
Kummasti vaan puut kasvavat 50-vuotta ja kalkitusten takia ph on korkealla.

Mielenkiintoista, hedelmätarhoilla lannoitukset tehdään lähes 100 -prosenttisesti
pintaanja, puut saavat ravinteet käyttöönsä, mutta jostakin syystä kalkki
ei menisi maanesteeseen.