Tossa pohdiskelin taas omaa korvaamattomuutta ja etenkin miten siitä pääsis eroon. Talvella lumi ja kesällä paalaus sekä toi navetta tuntuu aika haasteellisilta. Onneksi renki pystyy jo jotain tekee ja kun toivottavasti saadaan paalauskalusto uusittua niin se puoli helpottuu kun renkikin pystyy ajaa. Samoiten olis navettaan tavoite saada karjanhoitaja. Silloin oltais tilanteessa että mun poissaolo ei ole katastrofaalista. Miten muut on järjestäny yrittäjän varallaolon.

   Ei tässä ole ollu varaa renkejä opettaa,. Olen sanonu muijalle että jos jotain vakavaa mulle sattuu niin laittakaa puuntaimet peltoon niin saa poika joskus harvennettavaa. 

Olen korvaamaton!
Ja jos poistun, ei ole minun ongelmani, miettiköön joku muu välillä.....

   Ei tässä ole ollu varaa renkejä opettaa,. Olen sanonu muijalle että jos jotain vakavaa mulle sattuu niin laittakaa puuntaimet peltoon niin saa poika joskus harvennettavaa. 

niin mä en nyt ihan tarkoita noin radikaalia. Myymällä niistä selviää jos ei muuta keksi mutta miten käy esimerkiksi päivän tai viikon sairaslomalla tai vaikka kuukauden poissaolon aikana. Itsellä on kokemusta 3 kk sairaslomasta ihan viljelyuran alkuaikoina ja melko haastava tilanne jos sattuis tänäpäivänä kun toiminta on monipuolistunut.

Olen korvaamaton!
Ja jos poistun, ei ole minun ongelmani, miettiköön joku muu välillä.....

Samaa mieltä.

Meillä yrittäjä on opettanu mukulat navettahommiin ja kait melkein aikuisilta kosseilta jo sujuu muukin kuin nenän kaivaminen (en viittiny kirjoittaa tähän sitä yhtä käsityötä), et elukat ja pellot sais hoidettua. Tosin päivätyötä tilan ulkopuolella ei oo ku mulla niin homman rahoituksesta en sitten tiedä... 

    Mulla oli joskus 2kk sairasloma kun polvi hajos viimeisillä kelkkareissuilla. Kylvettiin sitten sata hehtaaria kainosauvat kopissa, oli muuten yhtä tuskaa tehdä puolella teholla töitä. Joitakin kiipeilyosioita kävi silloin vielä elossa oleva isä suorittamassa. Nyt on tehty töitä varman päälle ettei vahinkoja sattuis. Kelkkakin on vain hirvien nuolukivien vientiä varten ja moottopyörä on myyty.

Kyllähän se paha paikka sesonki aikaan ois, emäntä pärjää auttavasti traktorin kans, samoin vävy,(olen tarkoituksella ajattanu viljakuormia molemmilla ja teettäny jotain etukuormainhommia) myös puineet on kokeeksi molemmat, mutta jos ihan aasta pitäis puiti kummankin aloittaa, täytyis varmaan joku naapuri saada laittamaan matkaan. Mitään ylimääräisiä ei varmaan talossa tehtäis, lisäksi tulis niiten päivätöiden järjestelyt.

 Kelkkakin on vain hirvien nuolukivien vientiä varten ja moottopyörä on myyty.
[/quote]

Heh..vähä samaa, laskettelu lopetettu samoin rullaluistelu

Kelkkakin on vain hirvien nuolukivien vientiä varten ja moottopyörä on myyty.

Heh..vähä samaa, laskettelu lopetettu samoin rullaluistelu
[/quote
Perhana kun oon ajatellu juuri noita kaikkia aloitella.

Olen korvaamaton!
Ja jos poistun, ei ole minun ongelmani, miettiköön joku muu välillä.....

  Sen verta on varauduttu kaivinkonetutun kanssa että aina on kerrottu toisillemme missä koneet on.  Muijilla ei ole pätkääkään kiinnostusta missä työt milloinkin on joten aiheuttais varmaan ihmetystä jonkun metsäautotien päässä vuosikausia seisova kaivuri. Nyt jos toiselle sattuu jotain niin edes kaveri tietää hakea koneen realisoitavaksi.

Mulla on onneksi hyvät ystävät ja yhteistyökumppanit joiden puoleen voi tuollaisessa tilanteessa kääntyä, vaimo ei viljelyhommista kauheasti ymmärrä, totesikin kun kerran asiasta keskusteltiin että varmasti soittaisi heille jos apua tarvitsisi.
Isäukkokin periaatteessa pystyisi vielä tekemään kaikki kasvinviljelyn työt mutta esim. rahtiruiskutuksia ei varmasti suostuisi tekemään enkä näin voi olettaakaan. Sen homman pystyy kyllä järjestämään kavereiden kautta, samoin kuin liitännäiselinkeinon työt. Niitä isäni pienen perehdytyksen jälkeen pystyisi kyllä tekemään ja varmaan lyhyitä aikoja jopa voisikin tehdä mutta mitään pidempi aikaista tuurausta tuskin suostuisi enään tekemään.
Appiukko on myös viljelijä ja vielä työelämässä ja varmasti hänkin pystyisi hätätapauksessa auttamaan.



Asian vierestä, reisiporvarin kannattaisi kyllä pyrkiä järjestämään hommat siten että tilan toiminta on mahdollisimman pitkälle riippuvainen omasta työpanoksesta, sillä saa perhekonflikti tilanteessa varmistettua pysyvyttään talossa.. 

...
Asian vierestä, reisiporvarin kannattaisi kyllä pyrkiä järjestämään hommat siten että tilan toiminta on mahdollisimman pitkälle riippuvainen omasta työpanoksesta, sillä saa perhekonflikti tilanteessa varmistettua pysyvyttään talossa.. 

*koppi* 

Vaikka heti jäisin sairaslomalle niin homma jatkaisi pyörimistään niin navetassa kuin pellolla. Navetassa  on  ruokinta ohjeet kirjallisena seinällä.  Samoin myös lypsyyn liittyvät asiat on kirjoitettuna valkotaululle lypsyaseman päässä. Navetalla pyörii sama porukka niin loma kuin muinakin aikoina ja joka hommaan on useampi asian osaava.

Peltohommat tekee urakoitsija.

Ennen asiat oli toisin mutta enää ei yli sadan päivän yhtämittaiset työputket niin kiinnosta... 

Kyllä sitä on joskus mietittykin, että kuinka tila pyörii, jos isäntä putoaa pois pelistä. Emännän poissaoloa on testattu parin äitiysloman aikana ja silloin lomittajia sai hyvin. Omalla kohdalla se voisi olla vähän hankalampaa, navettatyöt kyllä hoituu työntekijän avulla, mutta ruokinta on täysin meikäläisen vastuulla. Aperuokinta traktori+vaunuyhdistelmällä ja se kun pitää vielä peruuttaa navettaan, niin siihen emäntä ei ole halunnut ryhtyä. Meillä on diili, että mä en sekaannu vasikoiden hoitoon/juottoon, vaan ruokin isommat eläimet.  Peltotyöt kyllä saadaan hoitumaan yhteistyötilan ja urakoitsijoiden avulla, jos huonosti kävisi. Henkivakuutukset on kyllä kunnossa.

Tuohon korvaamattomuuteen on olemassa yksinkertainen testi.
Täytä ämpäri vedellä ja pistä etusormi rystystä myöten veteen. Vedä sormi nopealla liikkeellä ylös ämpäristä, jos veteen jää reikä olet lähes korvaamaton.