Uusi Suomi Puheenvuoro

eskoseppanen
Meitä on petetty!
28.10.2011 14:05 Esko Seppänen EU, EMU, Rahaliitto, Euro, EKP, Euroopan keskuspankki, Puskurirahasto, Mielikuva, Työttömyysvakuusrahasto, Suhdannepuskuri, Tasausvastuu, Suomen Pankki 97 kommenttia

Kun Suomi liittyi toisin kuin muut pohjoismaat  EU:n rahaliittoon (EMU), kansalaisille syntyi vaikutelma, että kyseessä oli vain yhteinen raha. Siitäkin oli kysymys, mutta EMU on kuitenkin ensisijaisesti rahapolitiikkaa, jonka tekemiseen Euroopan keskuspankilla (EKP) on monopoli. Tätä EMU:n olemusta ei eurokansalaisille kerrottu, ja monille nykyinen euron kriisi tuli yllätyksenä.

Yllätys oli se, että euro olikin poliittinen raha, jonka ongelmat tulevat maksuun EMU-maiden veronmaksajille. Siis esimerkiksi Suomelle, mutta ei esimerkiksi Ruotsille ja Tanskalle.

Kun Suomi valmisteli luopumista omasta rahasta ja rahapolitiikasta, oli nähtävissä, että EMU ei ollut optimaalinen yhden valuutan alue. Maat olivat liian erilaisia. Ongelmia lisäsi se, että EMU:un otettiin poliittisilla perusteilla  maita, jotka eivät olleet EMU-yhteensopivia eivätkä täyttäneet ihan hyvin perustein määrättyjä EMU-kriteereitä.

Tässäkin merkityksessä euro on poliittinen raha.

Suomessa tiedettiin, että EMU (eikä niinkään euro) saattaisi ajautua ongelmiin. Mutta kun Suomi oli liittymässä EMU:un poliittisista syistä, nämä ongelmat lakaistiin Euroopan keskuspankin ovimaton alle.

Suomalaisille myytiin mielikuvaa, että EMU:n ongelmiin voitaisiin varautua ennalta ja että kaikki ongelmat voitaisiin ratkaista kotimaisella rahalla kotimaassa.

Sitä varten perustettiin suurella hälinällä ns. puskurirahastot, joiden avulla voitaisiin selvitä ulos ulkoisista sokkitilanteista. Se oli väärä poliittinen lupaus eliitiltä kansalle.

EMU-puskureita on kerätty työttömyysvakuutusrahastoon (suhdannepuskuri) ja yksityisen työeläkesektorin (TyEL) tasausrahastoon.

Molempien EMU-puskureiden varat on käytännössä syöty muihin tarkoituksiin. EMU-puskurit eivät todellisuudessa olleet varautumista EMU:n ongelmiin. EMU-puskurit olivat EMU:n markkinointikikka.

Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ollut enimmillään miljardi euroa. Ne rahat syötiin käytännössä jo ennen varsinaista eurokriisiä osana Vanhasen hallituksen suhdannepolitiikkaa.

Yksityisen työeläkesektorin EMU-puskuri sijaitsee jakojärjestelmän puskurirahastossa, jota kutsutaan tasausrahastoksi (tasausvastuuksi). Enimmillään sitä EMU-puskuria oli runsas miljardi euroa. Se raha annettiin pois EMU-käyttötarkoituksista itsensä kipeiksi keinotelleiden työeläkelaitosten vakavaraisuuden takuuksi.

Meillä ei siis ole EMU-kriisin pehmentämiseksi tarkoitettuja EMU-puskureita nyt, kun niitä olisi tar*****.

Meillä on vain EKP:n väärä rahapolitiikka, johon kuuluu Suomen Pankin luottoriskien lisääminen ja johon sillä on monopoli, ja EMU:n joustoväline: sisäinen devalvaatio.

Sisäinen devalvaatio on työttömyyttä, palkanalennuksia, eläke-etujen leikkauksia, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alasajoa sekä EMU:un pyrkivien Latvian ja Liettuan tapauksissa maastamuuttoa; kymmenesosa kansasta on näistä maista jo lähtenyt kurjuutta pakoon.

Kun ylivelkaisiin EMU-maihin pakotetaan tällainen menokuri ja se tehdään ilman kasvun käynnistimiä, ne maat eivät pysty hoitamaan velkojaan uudella velalla, saati niitä maksamaan.

EU:n sisällissodassa kriisin maksajista saavutettiin välirauha. Rauha tuli, velat jäivät.

Uusi Suomi Puheenvuoro

eskoseppanen
Meitä on petetty!
28.10.2011 14:05 Esko Seppänen EU, EMU, Rahaliitto, Euro, EKP, Euroopan keskuspankki, Puskurirahasto, Mielikuva, Työttömyysvakuusrahasto, Suhdannepuskuri, Tasausvastuu, Suomen Pankki 97 kommenttia

Kun Suomi liittyi toisin kuin muut pohjoismaat  EU:n rahaliittoon (EMU), kansalaisille syntyi vaikutelma, että kyseessä oli vain yhteinen raha. Siitäkin oli kysymys, mutta EMU on kuitenkin ensisijaisesti rahapolitiikkaa, jonka tekemiseen Euroopan keskuspankilla (EKP) on monopoli. Tätä EMU:n olemusta ei eurokansalaisille kerrottu, ja monille nykyinen euron kriisi tuli yllätyksenä.

Yllätys oli se, että euro olikin poliittinen raha, jonka ongelmat tulevat maksuun EMU-maiden veronmaksajille. Siis esimerkiksi Suomelle, mutta ei esimerkiksi Ruotsille ja Tanskalle.

Kun Suomi valmisteli luopumista omasta rahasta ja rahapolitiikasta, oli nähtävissä, että EMU ei ollut optimaalinen yhden valuutan alue. Maat olivat liian erilaisia. Ongelmia lisäsi se, että EMU:un otettiin poliittisilla perusteilla  maita, jotka eivät olleet EMU-yhteensopivia eivätkä täyttäneet ihan hyvin perustein määrättyjä EMU-kriteereitä.

Tässäkin merkityksessä euro on poliittinen raha.

Suomessa tiedettiin, että EMU (eikä niinkään euro) saattaisi ajautua ongelmiin. Mutta kun Suomi oli liittymässä EMU:un poliittisista syistä, nämä ongelmat lakaistiin Euroopan keskuspankin ovimaton alle.

Suomalaisille myytiin mielikuvaa, että EMU:n ongelmiin voitaisiin varautua ennalta ja että kaikki ongelmat voitaisiin ratkaista kotimaisella rahalla kotimaassa.

Sitä varten perustettiin suurella hälinällä ns. puskurirahastot, joiden avulla voitaisiin selvitä ulos ulkoisista sokkitilanteista. Se oli väärä poliittinen lupaus eliitiltä kansalle.

EMU-puskureita on kerätty työttömyysvakuutusrahastoon (suhdannepuskuri) ja yksityisen työeläkesektorin (TyEL) tasausrahastoon.

Molempien EMU-puskureiden varat on käytännössä syöty muihin tarkoituksiin. EMU-puskurit eivät todellisuudessa olleet varautumista EMU:n ongelmiin. EMU-puskurit olivat EMU:n markkinointikikka.

Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ollut enimmillään miljardi euroa. Ne rahat syötiin käytännössä jo ennen varsinaista eurokriisiä osana Vanhasen hallituksen suhdannepolitiikkaa.

Yksityisen työeläkesektorin EMU-puskuri sijaitsee jakojärjestelmän puskurirahastossa, jota kutsutaan tasausrahastoksi (tasausvastuuksi). Enimmillään sitä EMU-puskuria oli runsas miljardi euroa. Se raha annettiin pois EMU-käyttötarkoituksista itsensä kipeiksi keinotelleiden työeläkelaitosten vakavaraisuuden takuuksi.

Meillä ei siis ole EMU-kriisin pehmentämiseksi tarkoitettuja EMU-puskureita nyt, kun niitä olisi tar*****.

Meillä on vain EKP:n väärä rahapolitiikka, johon kuuluu Suomen Pankin luottoriskien lisääminen ja johon sillä on monopoli, ja EMU:n joustoväline: sisäinen devalvaatio.

Sisäinen devalvaatio on työttömyyttä, palkanalennuksia, eläke-etujen leikkauksia, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alasajoa sekä EMU:un pyrkivien Latvian ja Liettuan tapauksissa maastamuuttoa; kymmenesosa kansasta on näistä maista jo lähtenyt kurjuutta pakoon.

Kun ylivelkaisiin EMU-maihin pakotetaan tällainen menokuri ja se tehdään ilman kasvun käynnistimiä, ne maat eivät pysty hoitamaan velkojaan uudella velalla, saati niitä maksamaan.

EU:n sisällissodassa kriisin maksajista saavutettiin välirauha. Rauha tuli, velat jäivät.

   Vanha vasuri kirjoittaa kuten aina, totuuksia.   

Lainaus käyttäjältä: simmo - 30.10.11 - klo:09:52

Uusi Suomi Puheenvuoro

eskoseppanen
Meitä on petetty!
28.10.2011 14:05 Esko Seppänen EU, EMU, Rahaliitto, Euro, EKP, Euroopan keskuspankki, Puskurirahasto, Mielikuva, Työttömyysvakuusrahasto, Suhdannepuskuri, Tasausvastuu, Suomen Pankki 97 kommenttia

Kun Suomi liittyi toisin kuin muut pohjoismaat  EU:n rahaliittoon (EMU), kansalaisille syntyi vaikutelma, että kyseessä oli vain yhteinen raha. Siitäkin oli kysymys, mutta EMU on kuitenkin ensisijaisesti rahapolitiikkaa, jonka tekemiseen Euroopan keskuspankilla (EKP) on monopoli. Tätä EMU:n olemusta ei eurokansalaisille kerrottu, ja monille nykyinen euron kriisi tuli yllätyksenä.

Yllätys oli se, että euro olikin poliittinen raha, jonka ongelmat tulevat maksuun EMU-maiden veronmaksajille. Siis esimerkiksi Suomelle, mutta ei esimerkiksi Ruotsille ja Tanskalle.

Kun Suomi valmisteli luopumista omasta rahasta ja rahapolitiikasta, oli nähtävissä, että EMU ei ollut optimaalinen yhden valuutan alue. Maat olivat liian erilaisia. Ongelmia lisäsi se, että EMU:un otettiin poliittisilla perusteilla  maita, jotka eivät olleet EMU-yhteensopivia eivätkä täyttäneet ihan hyvin perustein määrättyjä EMU-kriteereitä.

Tässäkin merkityksessä euro on poliittinen raha.

Suomessa tiedettiin, että EMU (eikä niinkään euro) saattaisi ajautua ongelmiin. Mutta kun Suomi oli liittymässä EMU:un poliittisista syistä, nämä ongelmat lakaistiin Euroopan keskuspankin ovimaton alle.

Suomalaisille myytiin mielikuvaa, että EMU:n ongelmiin voitaisiin varautua ennalta ja että kaikki ongelmat voitaisiin ratkaista kotimaisella rahalla kotimaassa.

Sitä varten perustettiin suurella hälinällä ns. puskurirahastot, joiden avulla voitaisiin selvitä ulos ulkoisista sokkitilanteista. Se oli väärä poliittinen lupaus eliitiltä kansalle.

EMU-puskureita on kerätty työttömyysvakuutusrahastoon (suhdannepuskuri) ja yksityisen työeläkesektorin (TyEL) tasausrahastoon.

Molempien EMU-puskureiden varat on käytännössä syöty muihin tarkoituksiin. EMU-puskurit eivät todellisuudessa olleet varautumista EMU:n ongelmiin. EMU-puskurit olivat EMU:n markkinointikikka.

Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ollut enimmillään miljardi euroa. Ne rahat syötiin käytännössä jo ennen varsinaista eurokriisiä osana Vanhasen hallituksen suhdannepolitiikkaa.

Yksityisen työeläkesektorin EMU-puskuri sijaitsee jakojärjestelmän puskurirahastossa, jota kutsutaan tasausrahastoksi (tasausvastuuksi). Enimmillään sitä EMU-puskuria oli runsas miljardi euroa. Se raha annettiin pois EMU-käyttötarkoituksista itsensä kipeiksi keinotelleiden työeläkelaitosten vakavaraisuuden takuuksi.

Meillä ei siis ole EMU-kriisin pehmentämiseksi tarkoitettuja EMU-puskureita nyt, kun niitä olisi tar*****.

Meillä on vain EKP:n väärä rahapolitiikka, johon kuuluu Suomen Pankin luottoriskien lisääminen ja johon sillä on monopoli, ja EMU:n joustoväline: sisäinen devalvaatio.

Sisäinen devalvaatio on työttömyyttä, palkanalennuksia, eläke-etujen leikkauksia, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alasajoa sekä EMU:un pyrkivien Latvian ja Liettuan tapauksissa maastamuuttoa; kymmenesosa kansasta on näistä maista jo lähtenyt kurjuutta pakoon.

Kun ylivelkaisiin EMU-maihin pakotetaan tällainen menokuri ja se tehdään ilman kasvun käynnistimiä, ne maat eivät pysty hoitamaan velkojaan uudella velalla, saati niitä maksamaan.

EU:n sisällissodassa kriisin maksajista saavutettiin välirauha. Rauha tuli, velat jäivät.

   Vanha vasuri kirjoittaa kuten aina, totuuksia. 

juu   sen  perityn  ja  osin ansaitunkin  suuren  omaisuuden  hoito  kouluttaa  seppäsenkin 

Mut mitä tekee perusturva paavo äänestää juuri kuten kansallissosialistit määrää

"Kokoomuspuolue on ollut aina isänmaallisin puolue ja erityisen hanakka kaikenlaisen ”vapauden” perään.

Kun kokoomus pääsi 80-luvun lopulla hallitusvastuuseen, alkoi tapahtua. Ensitöiksi vapautettiin valuuttasäännöstely ja kokoomuslaiset pankinjohtajat ajoivat koko isänmaan pankkijärjestelmän konkurssiin ja lamaan. Nyt itsenäiset suomalaiset pankit ovat historiaa ja melkein kaikki ulkomaisessa omistuksessa ja määräysvallassa.

Heti perään vapautettiin pääomat ja Suomea alettiin laittaa eurokuntoon. Kokoomuslaisten painostuksella Suomi ujutettiin kikkailukonstein EU:n ja rahaliiton jäseneksi. Merkitsihän se ensisijaisesti pääoman, tuotannon, ja työvoiman vapaata liikkuvuutta.

Ja todellakin – alkoivathan ne liikkua salakokoomuslaisen Paavo Lipposen ja ”työväen presidenttiehdokas” Sauli Niinistön johdolla.

Jälki oli kuin Tali-Ihantalassa kranaattikeskityksen jäljiltä. Isänmaallinen kokoomuslainen ”päällystö” alkoi myydä kilpaa osakkeitaan ja omistustaan ulkomaalaisille vielä isommille ”kihoille.” Suomi oli äkkiä silmätysten uusliberalismin teräsmyrskyn ja uuskolonialismin kanssa."

http://ariojapelto.blogspot.com/2010/08/vapaudesta-kolonialismiin.html

Mut mitä tekee perusturva paavo äänestää juuri kuten kansallissosialistit määrää

kepulipuolueen  suuresta  alennustilasta  kertoo  eniten  se  eu -  alamaisuusäänestys
tuon  kansallissosialistisen  jallituksen  mukana,,,,,,,,on  siinä  meillä  opposito 

Lainaus käyttäjältä: apilas - 30.10.11 - klo:10:11

Mut mitä tekee perusturva paavo äänestää juuri kuten kansallissosialistit määrää

kepulipuolueen  suuresta  alennustilasta  kertoo  eniten  se  eu -  alamaisuusäänestys
tuon  kansallissosialistisen  jallituksen  mukana,,,,,,,,on  siinä  meillä  opposito 

Juuri näin adami saa jauhaa persujen selkärangattomuurest maailman tappiin kun keppulit äänestää oppositios kuten jyrki ým määrää ei persu vähemmistön äänet muuta tilannetta vaikka olisivat hallituksessa

"Kokoomuspuolue on ollut aina isänmaallisin puolue ja erityisen hanakka kaikenlaisen ”vapauden” perään.

Kun kokoomus pääsi 80-luvun lopulla hallitusvastuuseen, alkoi tapahtua. Ensitöiksi vapautettiin valuuttasäännöstely ja kokoomuslaiset pankinjohtajat ajoivat koko isänmaan pankkijärjestelmän konkurssiin ja lamaan. Nyt itsenäiset suomalaiset pankit ovat historiaa ja melkein kaikki ulkomaisessa omistuksessa ja määräysvallassa.

Heti perään vapautettiin pääomat ja Suomea alettiin laittaa eurokuntoon. Kokoomuslaisten painostuksella Suomi ujutettiin kikkailukonstein EU:n ja rahaliiton jäseneksi. Merkitsihän se ensisijaisesti pääoman, tuotannon, ja työvoiman vapaata liikkuvuutta.

Ja todellakin – alkoivathan ne liikkua salakokoomuslaisen Paavo Lipposen ja ”työväen presidenttiehdokas” Sauli Niinistön johdolla.

Jälki oli kuin Tali-Ihantalassa kranaattikeskityksen jäljiltä. Isänmaallinen kokoomuslainen ”päällystö” alkoi myydä kilpaa osakkeitaan ja omistustaan ulkomaalaisille vielä isommille ”kihoille.” Suomi oli äkkiä silmätysten uusliberalismin teräsmyrskyn ja uuskolonialismin kanssa."

http://ariojapelto.blogspot.com/2010/08/vapaudesta-kolonialismiin.html

Tässä se nähdään! Työväenpuolueitten(Kokoomus, Demarit ja vasemmistoliitto) paikka ei ole eduskunnassa vaan Sukevalla. Rahamarkkinat vapautettiin, mutta markkaa ei päästetty kellumaan samalla mikä loi vääristymän raha politiikaan. Vasta Esko Ahon hallitus siirti valtiontalouspolitiikan markkinatalouteen ay-politrukkien vastustuksesta huolimatta päästämällä markan kellumaan. Ruotsin Kruunu on edelleen kelluva valuutta.

Rahamarkkinat vapautettiin, mutta markkaa ei päästetty kellumaan samalla mikä loi vääristymän raha politiikaan. Vasta Esko Ahon hallitus siirti valtiontalouspolitiikan markkinatalouteen ay-politrukkien vastustuksesta huolimatta päästämällä markan kellumaan. Ruotsin Kruunu on edelleen kelluva valuutta.

Inflaatio kiihtyi Ruotsissa joulukuussa 2,3 prosenttiin ylittäen maan keskuspankin Riksbankenin kahden prosentin tavoitetason ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Ekonomistit olivat ennakoineet uutistoimisto Bloombergin keräämässä ennusteessa 2,4 prosentin inflaatiota. Marraskuussa kuluttajahinnat nousivat 1,8 prosenttia vuotta aiemmasta.
+
Ruotsin keskuspankki nosti keskeistä rahamarkkinoiden ohjauskorkoaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä 1,75 prosenttiin. Korotus oli kuudes heinäkuun jälkeen. Edellisen kerran Riksbanken nosti repo-korkoa helmikuun kokouksessaan, jolloin korotus oli myös 0,25 prosenttiyksikköä.
Keskuspankin mukaan talouden näkymät ovat karkeasti ottaen samat kuin helmikuussa, joten pankki piti arvionsa korkojen kehityksestä ennallaan. Se on ennakoinut, että ohjauskorko on ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,50 prosenttia ja vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 3,20 prosenttia.
=
...että noin... helevetin hyvinhän siellä Sweanmaalla menee     

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 30.10.11 - klo:12:55

Rahamarkkinat vapautettiin, mutta markkaa ei päästetty kellumaan samalla mikä loi vääristymän raha politiikaan. Vasta Esko Ahon hallitus siirti valtiontalouspolitiikan markkinatalouteen ay-politrukkien vastustuksesta huolimatta päästämällä markan kellumaan. Ruotsin Kruunu on edelleen kelluva valuutta.

Inflaatio kiihtyi Ruotsissa joulukuussa 2,3 prosenttiin ylittäen maan keskuspankin Riksbankenin kahden prosentin tavoitetason ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Ekonomistit olivat ennakoineet uutistoimisto Bloombergin keräämässä ennusteessa 2,4 prosentin inflaatiota. Marraskuussa kuluttajahinnat nousivat 1,8 prosenttia vuotta aiemmasta.
+
Ruotsin keskuspankki nosti keskeistä rahamarkkinoiden ohjauskorkoaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä 1,75 prosenttiin. Korotus oli kuudes heinäkuun jälkeen. Edellisen kerran Riksbanken nosti repo-korkoa helmikuun kokouksessaan, jolloin korotus oli myös 0,25 prosenttiyksikköä.
Keskuspankin mukaan talouden näkymät ovat karkeasti ottaen samat kuin helmikuussa, joten pankki piti arvionsa korkojen kehityksestä ennallaan. Se on ennakoinut, että ohjauskorko on ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,50 prosenttia ja vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 3,20 prosenttia.
=
...että noin... helevetin hyvinhän siellä Sweanmaalla menee     

Juuuu... Näkyy Ruotsi olevan pohjolan pohjois-korea niin kuin nämä euro fanatikot huusivat Ruotsin jäätyä euro alueen ulkopuolelle.

...että noin... helevetin hyvinhän siellä Sweanmaalla menee     

Ei se ole mikään terveen merkki, että korko olisi nollan pinnassa kuten esim. Japanissa on ollut jo vuosia, tarkemmin 1995 lähtien...
Eikä toisaalta kreikan +10 pinnan korot.

Asiasta toiseen. Kun täällä eräät kehuvat, kuinka euro pitää korot Suomessa alhaalla, niin vastaheittona, mikäs valuutta se siellä kreikassa olikaan?
Vai vaikuttaisiko korkoihin muutkin asiat kuin valuutta? 

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 30.10.11 - klo:13:30

...että noin... helevetin hyvinhän siellä Sweanmaalla menee     

Ei se ole mikään terveen merkki, että korko olisi nollan pinnassa kuten esim. Japanissa on ollut jo vuosia, tarkemmin 1995 lähtien... Eikä toisaalta kreikan +10 pinnan korot. Asiasta toiseen. Kun täällä eräät kehuvat, kuinka euro pitää korot Suomessa alhaalla, niin vastaheittona, mikäs valuutta se siellä kreikassa olikaan? Vai vaikuttaisiko korkoihin muutkin asiat kuin valuutta? 

Joo... esimerkiks se et saaks lainaa ylipäätään ja jos saa ni millä korolla        

Uusi Suomi Puheenvuoro

eskoseppanen
Meitä on petetty!
28.10.2011 14:05 Esko Seppänen EU, EMU, Rahaliitto, Euro, EKP, Euroopan keskuspankki, Puskurirahasto, Mielikuva, Työttömyysvakuusrahasto, Suhdannepuskuri, Tasausvastuu, Suomen Pankki 97 kommenttia

Kun Suomi liittyi toisin kuin muut pohjoismaat  EU:n rahaliittoon (EMU), kansalaisille syntyi vaikutelma, että kyseessä oli vain yhteinen raha. Siitäkin oli kysymys, mutta EMU on kuitenkin ensisijaisesti rahapolitiikkaa, jonka tekemiseen Euroopan keskuspankilla (EKP) on monopoli. Tätä EMU:n olemusta ei eurokansalaisille kerrottu, ja monille nykyinen euron kriisi tuli yllätyksenä.

Yllätys oli se, että euro olikin poliittinen raha, jonka ongelmat tulevat maksuun EMU-maiden veronmaksajille. Siis esimerkiksi Suomelle, mutta ei esimerkiksi Ruotsille ja Tanskalle.

Kun Suomi valmisteli luopumista omasta rahasta ja rahapolitiikasta, oli nähtävissä, että EMU ei ollut optimaalinen yhden valuutan alue. Maat olivat liian erilaisia. Ongelmia lisäsi se, että EMU:un otettiin poliittisilla perusteilla  maita, jotka eivät olleet EMU-yhteensopivia eivätkä täyttäneet ihan hyvin perustein määrättyjä EMU-kriteereitä.

Tässäkin merkityksessä euro on poliittinen raha.

Suomessa tiedettiin, että EMU (eikä niinkään euro) saattaisi ajautua ongelmiin. Mutta kun Suomi oli liittymässä EMU:un poliittisista syistä, nämä ongelmat lakaistiin Euroopan keskuspankin ovimaton alle.

Suomalaisille myytiin mielikuvaa, että EMU:n ongelmiin voitaisiin varautua ennalta ja että kaikki ongelmat voitaisiin ratkaista kotimaisella rahalla kotimaassa.

Sitä varten perustettiin suurella hälinällä ns. puskurirahastot, joiden avulla voitaisiin selvitä ulos ulkoisista sokkitilanteista. Se oli väärä poliittinen lupaus eliitiltä kansalle.

EMU-puskureita on kerätty työttömyysvakuutusrahastoon (suhdannepuskuri) ja yksityisen työeläkesektorin (TyEL) tasausrahastoon.

Molempien EMU-puskureiden varat on käytännössä syöty muihin tarkoituksiin. EMU-puskurit eivät todellisuudessa olleet varautumista EMU:n ongelmiin. EMU-puskurit olivat EMU:n markkinointikikka.

Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskuri on ollut enimmillään miljardi euroa. Ne rahat syötiin käytännössä jo ennen varsinaista eurokriisiä osana Vanhasen hallituksen suhdannepolitiikkaa.

Yksityisen työeläkesektorin EMU-puskuri sijaitsee jakojärjestelmän puskurirahastossa, jota kutsutaan tasausrahastoksi (tasausvastuuksi). Enimmillään sitä EMU-puskuria oli runsas miljardi euroa. Se raha annettiin pois EMU-käyttötarkoituksista itsensä kipeiksi keinotelleiden työeläkelaitosten vakavaraisuuden takuuksi.

Meillä ei siis ole EMU-kriisin pehmentämiseksi tarkoitettuja EMU-puskureita nyt, kun niitä olisi tar*****.

Meillä on vain EKP:n väärä rahapolitiikka, johon kuuluu Suomen Pankin luottoriskien lisääminen ja johon sillä on monopoli, ja EMU:n joustoväline: sisäinen devalvaatio.

Sisäinen devalvaatio on työttömyyttä, palkanalennuksia, eläke-etujen leikkauksia, julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan alasajoa sekä EMU:un pyrkivien Latvian ja Liettuan tapauksissa maastamuuttoa; kymmenesosa kansasta on näistä maista jo lähtenyt kurjuutta pakoon.

Kun ylivelkaisiin EMU-maihin pakotetaan tällainen menokuri ja se tehdään ilman kasvun käynnistimiä, ne maat eivät pysty hoitamaan velkojaan uudella velalla, saati niitä maksamaan.

EU:n sisällissodassa kriisin maksajista saavutettiin välirauha. Rauha tuli, velat jäivät.

Jälkiviisaus on sitä parasta viisautta!  Seppänen on yltiöpopulisti ja ikuinen oppositiomies, joskin fiksu sellainen. Samassa porukassa oli toinen samanlainen, Tennilä nimeltään, joskin Taistolaisena toista äärilaitaa edustamassa.  Kummakin polittisen karriäärin viimeiset vaalikaudet Neuvostiliiton romahdettua olivat tavoittewen asetannaltaan samanmoisia: päästä eläkelle luopumalla, ei suinkaan putoamalla vaaleissa!

Jälkiviisaus on sitä parasta viisautta!  Seppänen on yltiöpopulisti ja ikuinen oppositiomies, joskin fiksu sellainen. Samassa porukassa oli toinen samanlainen, Tennilä nimeltään, joskin Taistolaisena toista äärilaitaa edustamassa. 

Mä tunnen "pari" muutaki samanlaista pölhöpopulistia... Soinin ja Vladi-Väykky-Paten... ja Kokoomuksesta Eero Lehden     

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 30.10.11 - klo:12:55

Rahamarkkinat vapautettiin, mutta markkaa ei päästetty kellumaan samalla mikä loi vääristymän raha politiikaan. Vasta Esko Ahon hallitus siirti valtiontalouspolitiikan markkinatalouteen ay-politrukkien vastustuksesta huolimatta päästämällä markan kellumaan. Ruotsin Kruunu on edelleen kelluva valuutta.

Inflaatio kiihtyi Ruotsissa joulukuussa 2,3 prosenttiin ylittäen maan keskuspankin Riksbankenin kahden prosentin tavoitetason ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Ekonomistit olivat ennakoineet uutistoimisto Bloombergin keräämässä ennusteessa 2,4 prosentin inflaatiota. Marraskuussa kuluttajahinnat nousivat 1,8 prosenttia vuotta aiemmasta.
+
Ruotsin keskuspankki nosti keskeistä rahamarkkinoiden ohjauskorkoaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä 1,75 prosenttiin. Korotus oli kuudes heinäkuun jälkeen. Edellisen kerran Riksbanken nosti repo-korkoa helmikuun kokouksessaan, jolloin korotus oli myös 0,25 prosenttiyksikköä.
Keskuspankin mukaan talouden näkymät ovat karkeasti ottaen samat kuin helmikuussa, joten pankki piti arvionsa korkojen kehityksestä ennallaan. Se on ennakoinut, että ohjauskorko on ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,50 prosenttia ja vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 3,20 prosenttia.
=
...että noin... helevetin hyvinhän siellä Sweanmaalla menee     

tuo  on  ihan oikeaa  talouspolitiikkaa  mutta  laitappa  aalis  suomen  inflaatioprossat
vertailuksi   jotta  itsekin  saattaisit  tajuta