Tais jossain maatalusalan julkaisussa joku proffessori aikoinaan sanoa että tänä päivänä jos mietittäisiin seleenin lisäämistä lannoiteisiin, niin sitä mietittäisiin kyllä kahdesti ennen kuin lisättäisiin.
Totta puhut. Apulantaviljelijät ylpeilevät tällä lannoitteisiin vakiona lisätyllä seleenillä ja irvailevat luomua sen puutteesta. Luomutuotannossa seleeniä voidaan lisätä eläinpuolella kivennäisiin. Kasvipuolella sitä voi antaa hivenlannoituksena.
Itse asiassa peltopuolella seleeniä saisi lisätä lannotteisiin vain tarpeen mukaan. Vakiolisä apulannassa on virhe. Rakkoleviä käytetään seleeni lisäyksissä, ne sisältävät sitä runsaasti. Levät, niin hyödylliset kuin haitallisetkin, tykkäävät myös vesistöön valuvasta apulantaseleenistä. Varsin vaiettu, mutta tunnustettu, asia on, että vesistöjen sinileväongelma johtuu osittain apulantaseleenistä. Ne jotka muistavat kun Kemira alkoi lisätä seleeniä lannoitteisiin, osaavat yhdistää sen sinileväongelman alkamiseen.
