Jos perussuomalaisten ryhmä hajoaa kuukaudeksi, niin siitä ei kepulle ole mitään hyötyä.
Perussuomalaiset ei ole SMP. SMP hajosi, koska kepu solutti mihensä sinne Kekkosen määräyksestä.
Suomen 26. eduskuntavaalit järjestettiin 2.–3. tammikuuta 1972. Presidentti Urho Kekkonen oli edellisessä marraskuussa antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Muutokset puolueiden voimasuhteissa jäivät näissä vaaleissa vähäisiksi.
Suomen maaseudun puolue säilytti Suomen Kristillisen Liiton kanssa solmimiensa vaaliliittojen ansiosta paikkamääränsä entisenä (18 edustajaa), vaikka se kärsi varsin tuntuvan äänimäärän laskun vuoden 1970 vaaleihin verrattuna. SMP:ssa kyteneet sisäiset erimielisyydet kärjistyivät lokakuussa, jolloin puolue repesi kahtia ja 12-henkinen oppositio muodosti uuden Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen.
SMP:n eduskuntaryhmä hajosi 8. syyskuuta 1972, kun 12 edustajaa poistui eduskuntaryhmän kokouksesta Veikko Vennamon ilmoitettua Mauno Kurpan ja Heikki Kainulaisen erotetuksi puoluehallituksen päätöksellä eduskuntaryhmästä sekä Lauri Linnan ja Artturi Niemelän pidätetyksi ryhmän työskentelystä määräajaksi. Uusi eduskuntaryhmä järjestäytyi eduskunnan istuntosalissa omaksi ryhmäkseen 24. lokakuuta 1972. Syksyn aikana Vennamo erotutti nämä henkilöt puolueesta joko puoluehallituksen päätöksellä tai erottamalla sen puolueosaston, johon kyseiset henkilöt kuuluivat. Kun tämä menettely ei onnistunut Artturi Niemelän kohdalla, hän erotti koko Lapin piirin puolueesta. Eduskunnassa hyväksyttiin 28. joulukuuta 1972 puoluetukea koskeva muutos mahdollisti toiseen eduskuntaryhmään siirtyneiden kansanedustajien puoluetuen saamisen, mikäli siirtyjiä on yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Myöhemmin vuoden 1973 alussa vielä kansanedustaja Arvo Sainio siirtyi SMP:stä 6. joulukuuta 1972 perustettuun SKYP:hyn, kun puolueen jäsenet auttoivat hänet irti velkakahleistaan Veikko Vennamoon. Vennamo kutsui entisiä tovereitaan "seteliselkärankaisiksi" väittäen heidän jättäneen puolueen sen tähden, että he saisivat puoluetuen itselleen.
Lauri Johannes Linna (s. 11. heinäkuuta 1930 Perho) on ylivieskalainen poliitikko ja kirjailija. Hän oli kansanedustajana 1970–1975 Oulun läänin vaalipiiristä edustaen Suomen Maaseudun Puoluetta ja vuodesta 1972 Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puoluetta. Hän julkaisi viisiosaisen Aatu-kirjasarjan 1996–2001 ja sarjan kuudes osa ilmestyi 2007. Lisäksi hän julkaisi teoksen Vennamon panttivangit (1998). Linna valmistui agrologiksi Pienviljelysneuvojaopistosta Hyvinkäältä vuonna 1956. Hänen veljensä on Heimo Linna.
Heimo Immanuel Linna (s. 11. joulukuuta 1925 Perho) on ministerinäkin kahdesti toiminut entinen keskustan kansanedustaja.[1]
Linna valmistui agrologiksi Pienviljelysneuvojaopistosta Hyvinkäältä vuonna 1952, toimi maatalouden neuvontatehtävissä Koillismaalla vuosina 1953–1954, työskenteli Maataloustuottajain Keski-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtajana vuosina 1954–1966 ja toimi maanviljelijänä kotikunnassaan Perhossa vuodesta 1962.[1]
Kansanedustajana hän toimi vuosina 1966–1987 edustaen Vaasan läänin vaalipiiriä. Maa- ja metsätalousministerinä hän oli vuosina 1973–1975 sekä 1975–1976. Linna on toiminut myös kotikuntansa Perhon kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Maanviljelysneuvoksen arvonimi Linnalle myönnettiin vuonna 1985
Linna on ollut puolueensa tiukimpia EU-jäsenyyden vastustajia. Hänen katsottiin kuuluneen myös Keskustapuolueen sisällä toimineeseen niin sanottuun mustaan tusinaan.
