Huono homma, kun tarvisi viljoja myydä ja yyteet päällä. Porukan motivaatio nollissa ja pitäisi vähän neuvotella, että kuinka tehdään. Viljakuski jutteli jo syksyllä, että vastaanotossa työtahti aika kiireetön. Porukkaa ei inspiroi.
Henkilöstöjohtaminen ja ihmisten motivoiminen on taitolaji. Moni luulee, että perseelle potkiminen on ainoa oikea johtamistapa. Tulokset puhuu sitten puolestaan.
Mitenkähän tämän puulaakin loppujen lopuksi käy? Viljaketjun toimintoja pitäisi kehittää, mutta tuntuu siltä, että mennään koko ajan päinvastaiseen suuntaan. Loppukin osaaminen häviää, uuden kehittämisestä puhumattakaan. Ala tarvitsee kipeästi uusia toimijoita. Täytyy toivoa, että DLA tuo jotain uutta tälle sektorille.
Onko käymässä niin, että Suomen viljan tuotannon fokus on kuitenkin rehuvilja ja laadulle ei ole kysyntää tulevaisuudessakaan
