Korkeat raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannukset ja huomattava ylikapasiteetti aiheuttavat paperiteollisuudelle suuria haasteita.

Paperissa puun hintaosuus vaihtelee alle 10% ja 20% välillä laadusta riippuen, sellussa se on paljon korkeampi ja muussa metsäteollisuudessa luonnollisestikkin ylivoimaisesti merkittävin kustannuserä. Metsäteollisuus on perinteisesti parantanut kannattavuuttaan pienetämällä tuotantoa, silloin raaka-aineen hinta laskee ja lopputuotteen hinta kasvaa. Huipputulos saavutettiin kun tehtaita seisotettiin työsululla vapusta juhannukseen ja raaka-aine että tuotemarkkinat korjaantuivat edullisemmiksi.

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 31.08.11 - klo:14:24

    Korkeat raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannukset ja huomattava ylikapasiteetti aiheuttavat paperiteollisuudelle suuria haasteita.

Paperissa puun hintaosuus vaihtelee alle 10% ja 20% välillä laadusta riippuen, sellussa se on paljon korkeampi ja muussa metsäteollisuudessa luonnollisestikkin ylivoimaisesti merkittävin kustannuserä. Metsäteollisuus on perinteisesti parantanut kannattavuuttaan pienetämällä tuotantoa, silloin raaka-aineen hinta laskee ja lopputuotteen hinta kasvaa. Huipputulos saavutettiin kun tehtaita seisotettiin työsululla vapusta juhannukseen ja raaka-aine että tuotemarkkinat korjaantuivat edullisemmiksi.

  *** Täytyy muistaa kun näitä puuraaka-aineen osuus % tarkastellaan, että pelkkä kantohinta on se 4% ja korjuu sekä kaukokuljetuskulut huomioiden ollaan siinä 12 % nurkilla. Itse asiassa jo pelkät kemikaalit on suuruusluokassaan samaa kuin kantohinta.

Tutkailin vanhoja puunmyyntikuittejani, vuonna 1994, eli 17 vuotta sitten oli mäntykuidusta maksettu hankintana 147 markkaa, eli euroina 24,7 euroa.
Kuusikuidusta  vuonna 1999  eli  12 vuotta sitten oli maksettu hankintana 182 markkaa eli euroina  30,6  €, eli ainakin kuitupuun hinnat on polkeneet jo vuosia paikoillaan, reaalihinnat siis alempiakin kuin nykyään.

 Mites jos verrataan paperimiesten palkkoja 17 ja 12 vuoden takaisiin palkkoihin, niin veikkaan että ero on kymmenissä prosenteissa, joten ainakaan tämän perusteella on täysin järjetöntä syyttää puun hintoja paperiteollisuuden ahdingosta, ja myöskään siitä että raaka-ainekulut olisi liian suuret.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 31.08.11 - klo:22:00

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 31.08.11 - klo:14:24

    Korkeat raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannukset ja huomattava ylikapasiteetti aiheuttavat paperiteollisuudelle suuria haasteita.

Paperissa puun hintaosuus vaihtelee alle 10% ja 20% välillä laadusta riippuen, sellussa se on paljon korkeampi ja muussa metsäteollisuudessa luonnollisestikkin ylivoimaisesti merkittävin kustannuserä. Metsäteollisuus on perinteisesti parantanut kannattavuuttaan pienetämällä tuotantoa, silloin raaka-aineen hinta laskee ja lopputuotteen hinta kasvaa. Huipputulos saavutettiin kun tehtaita seisotettiin työsululla vapusta juhannukseen ja raaka-aine että tuotemarkkinat korjaantuivat edullisemmiksi.

  korjuu sekä kaukokuljetuskulut huomioiden ollaan siinä 12 % nurkilla.

Venäläinen koivukuitu maksaa lähes 60 euroa junassa suomen puolelle tuotuna.

http://www.tem.fi/files/25329/MSO_kilpailukykyraportti.pdf

TEMmin mukaan 2007 paperi/sellu raaka-aine 16,1%, muu puuteollisuus (sahat yms.) 33,5%
(siis kokonaiskustannuksista).

Suomessa puuraaka-aineen hinta noussut 2000-2008 4%/vuosi, Kanadassa laskenut 3%/vuosi (2000-2008). Lisäksi valuutakurssit suosineet muita. Sivun 11 mukaan raaka-aine keskeisimmissä kilpailijamaissa kolmanneksen halvempaa. Suomalaisen/ruotsalaisen paperimiehen työvoimakulut noin 24 EUR/h, Kanadassa 18 EUR/h. Tosin välilliset kulut Kanadassa huomattavasti pienemmät. (2007 tilanne)

http://www.tem.fi/files/25329/MSO_kilpailukykyraportti.pdf

TEMmin mukaan 2007 paperi/sellu raaka-aine 16,1%, muu puuteollisuus (sahat yms.) 33,5%
(siis kokonaiskustannuksista).

Suomessa puuraaka-aineen hinta noussut 2000-2008 4%/vuosi, Kanadassa laskenut 3%/vuosi (2000-2008).

Tuossa on hinta piikki mukana ja todennäköisesti Suomen kohdalla ei ole inflaatio korjattu luku.

Tutkailin vanhoja puunmyyntikuittejani, vuonna 1994, eli 17 vuotta sitten oli mäntykuidusta maksettu hankintana 147 markkaa, eli euroina 24,7 euroa.
Kuusikuidusta  vuonna 1999  eli  12 vuotta sitten oli maksettu hankintana 182 markkaa eli euroina  30,6  €, eli ainakin kuitupuun hinnat on polkeneet jo vuosia paikoillaan, reaalihinnat siis alempiakin kuin nykyään.

 Mites jos verrataan paperimiesten palkkoja 17 ja 12 vuoden takaisiin palkkoihin, niin veikkaan että ero on kymmenissä prosenteissa, joten ainakaan tämän perusteella on täysin järjetöntä syyttää puun hintoja paperiteollisuuden ahdingosta, ja myöskään siitä että raaka-ainekulut olisi liian suuret.

paperimiehiä on myös paljon vähemmän kuin ennenmuinoin ja osa työvoimasta ulkoistettu/yksityistetty.  vain palkkoihin kuluneita summia voi verrata

Lainaus käyttäjältä: Horttanainen - 31.08.11 - klo:22:10

Tutkailin vanhoja puunmyyntikuittejani, vuonna 1994, eli 17 vuotta sitten oli mäntykuidusta maksettu hankintana 147 markkaa, eli euroina 24,7 euroa. Kuusikuidusta  vuonna 1999  eli  12 vuotta sitten oli maksettu hankintana 182 markkaa eli euroina  30,6  €, eli ainakin kuitupuun hinnat on polkeneet jo vuosia paikoillaan, reaalihinnat siis alempiakin kuin nykyään. Mites jos verrataan paperimiesten palkkoja 17 ja 12 vuoden takaisiin palkkoihin, niin veikkaan että ero on kymmenissä prosenteissa, joten ainakaan tämän perusteella on täysin järjetöntä syyttää puun hintoja paperiteollisuuden ahdingosta, ja myöskään siitä että raaka-ainekulut olisi liian suuret.

paperimiehiä on myös paljon vähemmän kuin ennenmuinoin ja osa työvoimasta ulkoistettu/yksityistetty.  vain palkkoihin kuluneita summia voi verrata

Ei niitäkään. Paperimiesten palkkakustannusten - kaikkien palkkakustannusten - osuus teollisuuslaitoksen kaikista kuluista ja kustannuksista on n. 5%.

Tutkailin vanhoja puunmyyntikuittejani, vuonna 1994, eli 17 vuotta sitten oli mäntykuidusta maksettu hankintana 147 markkaa, eli euroina 24,7 euroa.
Kuusikuidusta  vuonna 1999  eli  12 vuotta sitten oli maksettu hankintana 182 markkaa eli euroina  30,6  €, eli ainakin kuitupuun hinnat on polkeneet jo vuosia paikoillaan, reaalihinnat siis alempiakin kuin nykyään.

 Mites jos verrataan paperimiesten palkkoja 17 ja 12 vuoden takaisiin palkkoihin, niin veikkaan että ero on kymmenissä prosenteissa, joten ainakaan tämän perusteella on täysin järjetöntä syyttää puun hintoja paperiteollisuuden ahdingosta, ja myöskään siitä että raaka-ainekulut olisi liian suuret.

Puun ja maidon hinta polkee.

Lainaus käyttäjältä: Horttanainen - 31.08.11 - klo:22:10

Tutkailin vanhoja puunmyyntikuittejani, vuonna 1994, eli 17 vuotta sitten oli mäntykuidusta maksettu hankintana 147 markkaa, eli euroina 24,7 euroa.
Kuusikuidusta  vuonna 1999  eli  12 vuotta sitten oli maksettu hankintana 182 markkaa eli euroina  30,6  €, eli ainakin kuitupuun hinnat on polkeneet jo vuosia paikoillaan, reaalihinnat siis alempiakin kuin nykyään.

 Mites jos verrataan paperimiesten palkkoja 17 ja 12 vuoden takaisiin palkkoihin, niin veikkaan että ero on kymmenissä prosenteissa, joten ainakaan tämän perusteella on täysin järjetöntä syyttää puun hintoja paperiteollisuuden ahdingosta, ja myöskään siitä että raaka-ainekulut olisi liian suuret.

paperimiehiä on myös paljon vähemmän kuin ennenmuinoin ja osa työvoimasta ulkoistettu/yksityistetty.  vain palkkoihin kuluneita summia voi verrata

Eikös paperimies ja siivoja ole vähän eri
asia?

Paperitehtaissa on ollut suhteelisen vaikeaa se ulkoistaminen. On pitänyt neuvotella paperiliiton kanssa esim.siivouksen ulkoistamisesta ja jos ei ole päästy sopimukseen on perustettu työryhmä(arvaat kait kuka maksaa palkan työryhmälle, ei ainakaan paperiliitto), sittenkin jos ei ole päästy sopimukseen niin asia on pitänyt viedä työtuomiosituimeen. Viime työnseisauksen aikaan savon sellun jätkät soitti johtajalle että saavatko tulla töihin, kun sohvalla makaaminen on tylsää touhua.

No, ymmärsitte pointtini hiukan väärin.

Asian kannalta on merkityksetöntä, kuinka suuri osuus minkäkin kustannuserän vaikutus lopputuotteeseen on. Se tässä oli kummallista, että valitaan vain tietyt kuluerät perusteeksi eikä kaikkia.

Vetämällä mutkat suoriksi: työvoima Suomessa neljänneksen ja puu kolmanneksen Pohjois-Amerikkaa kalliimpaa.

Verotus varsinkin ympäristöverojen suhteen paljon edullisempaa ja ympäristöpolitiikka paljon "joustavampaa". Etelä-amerikassa sitten "kuilu" luonnollisesti paljon suurempi.

Uruguaissa (noinko se kirjoitetaan?) paperimiehet koko ajan 6/2 vuorottelussa (6*yö, 2*vapaa, 6*ilta, 2* vapaa, 6*aamu, 2*vapaa), kahden viikon vuosiloma. Samoin Kanadassa/USA vuorottelu vastaaava ja 2-3 viikon vuosiloma. Työtunteja Amerikan mantereella noin 25-40% Suomea enemmän. Kanadalaisen paperimiehen nettoansio on muuten noin kolmanneksen suomalaista parempi ja ostovoimalla korjattuna ainakin 50% suomalaista parempi.

Tosin valuuttakurssien heiluminen muuttaa koko ajan kokonaiskuvaa, mutta ei viime aikoina ainakaan euromaita suosivaksi.

Vetämällä mutkat suoriksi: työvoima Suomessa neljänneksen ja puu kolmanneksen Pohjois-Amerikkaa kalliimpaa.

Tosin valuuttakurssien heiluminen muuttaa koko ajan kokonaiskuvaa, mutta ei viime aikoina ainakaan euromaita suosivaksi.

Tuosta valuttakurseista metsäteollisuus valitti jo 5 vuotta sitten. Mutta eihän se käy että devalvoidaan välillä tai voisi markkaa kelluttaa marknoiden mukaan, siinä menee ostovoimaa kuulema.

Onhan se hyvä että eurolla on ostovoimaa, vaikka niitä ostovoima euroja ei olisikaan.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hallitus-lupaa-ripeita-toimia-upmn-jaljilta/art-1288411103991.html
http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/katainen-piti-hatakokouksen-upmn-ilmoituksen-jalkeen/vid-1288411111126.html

    Korkeat raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannukset ja huomattava ylikapasiteetti aiheuttavat paperiteollisuudelle suuria haasteita. UPM:n paperiliiketoiminnan kannattavuus jää selvästi siitä kestävästä tasosta, jota edellytetään liiketoiminnalta pitkällä aikavälillä, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoo tiedotteessa.

http://www.taloussanomat.fi/perusteollisuus/2011/08/31/upm-aikoo-vahentaa-yli-tuhat-tyontekijaa/201112170/12

  Pitää laittaa Persuille viestiä, että tekevät välikysymyksen: Kuinka hallitus aikoo toimia, että metsäteollisuuden kannattavuus edes lopuissa tehtaissa säilyy.  

Höh, Jouko Ahosen sakki saa nyt peräänkuuluttamaansa "laatuaikaa".

Ja ex-stalinistin lompakko lihoo:  http://www.uusisuomi.fi/raha/115320-tuplajattipotkut-nain-wahlroos-voitti

   Luettuani koko ketjun, tulin siihen tulokseen että, iloista veronmaksajaa hallitus rakastaa. 

   Suomen raaka-puun hintaa voidaan pudottaa pelkästään yhdellä konstilla, puunmyyntivero pudotetaan nollaan. Metsäkeskukset,MHY:t lakkautetaan