Vastustaa kun ei saa sorkkahoitajaa

Kallistuisin alusiin ja parsiin, dysgalactia ympäristö peräinen bakteeri.

Kallistuisin alusiin ja parsiin, dysgalactia ympäristö peräinen bakteeri.

Niin ja mikä ei ole ympäristöperäinen?Ruokintaperäinenongelma on kysyjällä,harkitsisin talviruokintaan siirtymistä,ei enään EP:lläkään kumminkaan ole pitkä laidunkausi.Alun alkaen ongelmat saattaa olla peräisin viime talvelta ja huonoista poikimisista.Joku tuolla aiemmin mainitsi kiimahoitojen olevan tukihoitoja,toimivat sitten kun muut asiat ovat kunnossa,näin se on ja sama se on utaretulehduksen kanssakin.Agalactia näkyi olevan taas,tuon voi aiheutua todelliseksi ongelmaksi,on tarttuva streptococcus ja paha sellainen,tattumista kannattaa varoa.

Jos on OIKEASTI ongelmia niin...

Vesipesu kannattaa korvata lypsyyn tarkoitetuilla esikäsittelyaineilla. Näitä on olemassa vaahtoina ja geeleinä. Eli vetimet desinfioidaan ennen lypsyä. Tällä ei tietysti ole paljon merkitystä, mutta SAMALLA lypsäjän sormet tulee desinfioitua ikäänkuin vahongossa  Lypsäjän sormet ja likaiset lypsyliinat ovat utareterveyden suurimmat riskit. Bakteereilla ei ole liikkumaelimiä joten eivät ne lattialta kiipeä jalkoja pitkin utareisiin 

Ja sitten vielä yksi juttu.. Tulppaaminen... Moni tulppaa soluttavat ja tyhjentyneet neljännekset pois lypsystä. Näin tietysti pitääkin toimia. Mutta: Älkää sitten ikinä heittäkö niitä lypsimestä otettuja LIKAISIA tulppia peseytymään puhtaiden rättien sankoon  Bakteerithan peseytyvät tulppista pesuveteen josta ne sitten räteillä hierotaan vedinkanaviin 

Vedinkastot auttavat. Jodipitoisia käytetään sitten vain ongelmatapauksissa ja jos vetimissä on syyliä. Halpa jodipitoinen kuivattaa vetimien ihoa mutta kallis ei.

Robolypsyissä näistä neuvoista ei ole tietenkään mitään hyötyä.

Edelliseen listaan jatkoksi: nitriilihanskat käteen lypsäjille.

Edelliseen listaan jatkoksi: nitriilihanskat käteen lypsäjille.

Tää on hyvä.

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 31.08.11 - klo:10:45

Edelliseen listaan jatkoksi: nitriilihanskat käteen lypsäjille.

Tää on hyvä.

Kyllä! Estää sormien iholla ja haavoissa elävien aureus-bakteerien leviämisen hyvin tehokkasti.

En pitäisi ihan hölmönä sitäkään että tissejä päin ei yskittäisi eikä aivasteltaisi  Jos on tuollaista tautia ihmisellä, niin hengityssuojain suojaisi aika paljon ylimääräisiltä tartunnoilta. Ihmisen kurkun bakteerit ovat nääs todellista myrkkyä maitorauhasille 

Jos on OIKEASTI ongelmia niin...

Vesipesu kannattaa korvata lypsyyn tarkoitetuilla esikäsittelyaineilla. Näitä on olemassa vaahtoina ja geeleinä. Eli vetimet desinfioidaan ennen lypsyä. Tällä ei tietysti ole paljon merkitystä, mutta SAMALLA lypsäjän sormet tulee desinfioitua ikäänkuin vahongossa  Lypsäjän sormet ja likaiset lypsyliinat ovat utareterveyden suurimmat riskit. Bakteereilla ei ole liikkumaelimiä joten eivät ne lattialta kiipeä jalkoja pitkin utareisiin 

Ja sitten vielä yksi juttu.. Tulppaaminen... Moni tulppaa soluttavat ja tyhjentyneet neljännekset pois lypsystä. Näin tietysti pitääkin toimia. Mutta: Älkää sitten ikinä heittäkö niitä lypsimestä otettuja LIKAISIA tulppia peseytymään puhtaiden rättien sankoon  Bakteerithan peseytyvät tulppista pesuveteen josta ne sitten räteillä hierotaan vedinkanaviin 

Vedinkastot auttavat. Jodipitoisia käytetään sitten vain ongelmatapauksissa ja jos vetimissä on syyliä. Halpa jodipitoinen kuivattaa vetimien ihoa mutta kallis ei.

Robolypsyissä näistä neuvoista ei ole tietenkään mitään hyötyä.

Onko muuten markkinoilla energialisärehua mihin on lisätty seleeniä ja eikai se pötsitehostekkaan ole pahasta?Onko näitä mahdollista yhdistää?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 31.08.11 - klo:08:42

Jos on OIKEASTI ongelmia niin...

Vesipesu kannattaa korvata lypsyyn tarkoitetuilla esikäsittelyaineilla. Näitä on olemassa vaahtoina ja geeleinä. Eli vetimet desinfioidaan ennen lypsyä. Tällä ei tietysti ole paljon merkitystä, mutta SAMALLA lypsäjän sormet tulee desinfioitua ikäänkuin vahongossa  Lypsäjän sormet ja likaiset lypsyliinat ovat utareterveyden suurimmat riskit. Bakteereilla ei ole liikkumaelimiä joten eivät ne lattialta kiipeä jalkoja pitkin utareisiin 

Ja sitten vielä yksi juttu.. Tulppaaminen... Moni tulppaa soluttavat ja tyhjentyneet neljännekset pois lypsystä. Näin tietysti pitääkin toimia. Mutta: Älkää sitten ikinä heittäkö niitä lypsimestä otettuja LIKAISIA tulppia peseytymään puhtaiden rättien sankoon  Bakteerithan peseytyvät tulppista pesuveteen josta ne sitten räteillä hierotaan vedinkanaviin 

Vedinkastot auttavat. Jodipitoisia käytetään sitten vain ongelmatapauksissa ja jos vetimissä on syyliä. Halpa jodipitoinen kuivattaa vetimien ihoa mutta kallis ei.

Robolypsyissä näistä neuvoista ei ole tietenkään mitään hyötyä.

Onko muuten markkinoilla energialisärehua mihin on lisätty seleeniä ja eikai se pötsitehostekkaan ole pahasta?Onko näitä mahdollista yhdistää?

Ei tuollaisiin maittaviin rehuihin voi lisätä kauheasti seleeniä koska siinä on myrkytysvaara. En tiedä onko rehulaissa joku määrätty rajoite, mutta siellä voi olla joku max 10 mg/kg. Joka kilon päiväannoksella on jo tappava määrä 

Kannattaa katsoa myös ulos ,jos lehmät makaavat koko kesän navetan takana niin alue on oiva alusta jos jollekin bakteerille.
Meinaan on kokemusta tuosta ongelmasta.

Monia eri vaihtoehtoja pohtiessa itse ja tuotantoneuvojan kans puhelimes jutellessa. Mä alan ihan oikeesti uskomaan tuohon seleenin puutokseen. Kiitos niille jotka sitä alkoivat pohtia Tämähän vois olla seurausta "hyvistä rehuvuosista" ja Yaran kalleudesta  Rehunurmien lannoituksessa virtsa on ollut suht. suuri voiman antaja, Ympäristötuen Typpirajat ja paljon rehumaita eloperäisillä mailla, joten Yaran antoon ei ole suuria mahdollisuuksiakaan. Ensimmäistä kertaa viime talvena apilaa rehuna, joka ei ollut saanut Yaraa yhtään ( lähes luomu ) Ja sitten vielä ne hyvät rehuvuodet, joten lannoitetta on kerta kaikkiaan tullut vähennettyä. Välttämättä tämä ei ole ainut syy, mutta jostain on aloitettava. Eritoten on ihmetyttänyt hoidettujen lehmien huonot hoitotulokset, joten paljolta olenkin kulkenut kuin laput silmillä ja lypsänyt sivuun. Hoidot rajoittuneet juuri poikineisiin. Mutta järjestään solut palanneet viimeistään 2kk:n päästä ja paras tosiaan varoajalla  Nyt tosin näytti että tästä oli solut tippuneet reilusti ... tankkiiin meni . Neuvoja muuten vähän ihmetteli mun soluongelmaa kun analyysejä katseli, solujen ka 150 k . Viimekuu n. 110k ... käskin katsoa utaretulehdusanalyysejä niin totuus paljastuu  60% lehmistä tällä listalla . Olishan tälle ongelmalle kannattanut muutama päivä ennemminkin antaa, mutta aina tuli vaan mieleen että tää nyt on tätä ja joskus se sitten kääntyy Toki ongelma ei ole vielä selätetty, mutta se on jo paljon että sen itse tiedostaa. Ja Joharalle kiitos kun muistutti seleeni myrkytyksestä, olisin voinut antaa pussista vähän reilummasti, ellen olisi ensin lukenut agronettiä  Laitumet muuten eivät ole erityisen kuraisia, ihme sinänsä, lehmät tosi puhtaita ulkona ollessa, mutta ei välttämättä aamuisin navetta yön jälkeen Joten en hätäile niitä vielä sisälle päiviksi, toki "puskurirehua" saaneet koko kesän.

Itellä ei enää ole vähään aikaan ollut yaralaista apupaskaa antamassa seleeniä kasveille. Tämä on pitänyt huomioida tietenkin ruokinnassa ja E-vitamiitini + seleeni on täydennyksenä. Eipä sitä ennen vanhaankaan ollut apulannoissa seleeniä ja luomussa ei tietenkään tule seleeniä pellosta. Toivottavasti epidemia helpottaa

Oisko liian kostea ilma navetassa ? Lisää tuloilmareikiä tai ota ikkunat pois

Tämäkin on hyvä,Yara mainostaa lehdissä seleenipitoisialantojaan seleeninpuutetta estämään.Mutta kun ne lannat on niin p.rkeleen kalliita,ei haluta/ole varaa käyttää niitä,niin tuleekin puutos.Eli vaikka pitoisuuksia nostetaan,silti tulee puutos,Yaralla on huonoa seleeniä!

Seleeni on orgaanisenakin halvempi tarjoilla pussista kuin kierrättää pellon kautta Yaran riemuksi

Tuohon vastustamiseen, tapahtuu sitä täälläkin. Turhantuntuisia utaretulehduksia ja soluttavia lehmiä on loppukesä tarjoillut ja vähäkin tuntuu paljolta, kun tulehduksia ei ole vuoteen juuri ollut. Enkä oikein usko, että jokin yksittäinen asia pelkästään osoittautuisi syylliseksi, vaikka joku on tietysti se kamelin selän katkaiseva korsi. Hivenaineet, kuten seleeni, kostea ilma, perushygienia, kuidun saanti, lypsylaitteiden säädöt....kaikki noi vaikuttaa ja jos useampi osatekijä alkaa olla "siinä rajoilla", niin jotain aina tapahtuu. Pala kerrallaan kun niitä käy läpi, niin pikkuhiljaa helpottaa...

Nää on niitä asioita, mikä tekee maidontuotannosta haastavan