Tuli männäviikolla kierreltyä "perämettällä" suurehkon suunnistusseuran kahden ratamestarin kanssa.
Seura suunnitteli syksyksi suunnistuskilpailua, rata kulkisi osittain meikäläisen metsässä.
Ratamestarit ottivat jo keväällä yhteyttä, nyt käytiin paikanpäällä katsastamassa paikkoja. Tukikohtana on paikallinen koulu, missä parkkipaikat, ym huolto.
Toinen ratamestari oli suunnitellut pitkän aikuisten reitin, toinen nuorille tarkoitetun "peltojen välissä" kulkevan radan.
Herrat olivat hyvin asiallisia ja hommeli kaikinpuolin OK. Lupasivat kutsua kilpailujen jälkeen jäälkitarkastukseen.
Yksi paikalinen isäntä kertoi omista kokemuksistaan: seura oli kysellyt lupaa järjestää kilpailut hänen metsässään...oli vastustanut, koska alueella oli taimikoita. Ratamestari oli taannut, että taimikot ym. muut vastaavat alueet merkataan karttoihin kielletyksi alueeksi ja niille ei TAATUSTI mennä.
Kilpailut pidettiin ja jälkitarkastus suoritettiin. Kaikkki OK.
Tuli Esson baarissa keskusteltua asiassa ja siellä todettiin, että vain sopiminen maanomistaja<->suunnistusseura on oikea linja, ei kommareitten Ympäristöministeriön + kepulaisten MTK:n ajama pakotuslinja ole oikea toimintatapa.
Metsätarkastuksen aikana huomasimme naapurimetsässä kulkevan vahvan hevospolun, ratamestari tiesi kertoa, että lähellä oleva ratsastustalli käyttää sitä ilman maanomistajan lupaa.
Kyseinen seura saa varmasti tulevaisuudessakin helposti luvan pitää kilpailuja yksityismetsissä.