Täytyy tässä vähän laskeskella syysviljoille apulantoja ja kuulisin mielelläni mielipiteitä siitä, että kannattaako kaikki fosfori antaa jo syksyllä vai pitäiskö osa säästää ensi kevääksi. Miten olette yleensä tehneet? Tarkoitus olisi laittaa sekä ruista, että vehnää. Näyttää vaan siltä, että saisi lannoitustaseet parhaiten tappiin, kun ajaisi fosforit jo syksyllä ja kesällä pelaisi pelkällä typellä.

    Samalla linjalla, asiat pitää tehdä yksinkertaisesti ja nopeasti. Hyvältä näyttää ainakin tänä vuonna tuo ratkaisu, tosin kaikki asiat tiedossa vasta puinnin jälkeen.

Mikä ravinnetase mahtaa olla? Siis onko fosforit punasella vai vihreällä?

Pääosin ihan pikkuisen punaisella eli välttävä. Parhaimmilla paikoilla tyydyttävä.

Itse kylvänyt syysvehnää jo muutaman vuoden ilman apulantaa. Kureimmille maille levitän hieman paskaa. Mielestäni perinteinen kyntö syysvehnän tärkein perusta. Mutta oikeita tapojahan on niin paljon,kuin on tekijöitä.

Pääosin ihan pikkuisen punaisella eli välttävä. Parhaimmilla paikoilla tyydyttävä.

Sitten täytyy varmaan laittaa keväälläkin fosforia. Sun täytyy koittaa hommata jostain lantaa, niin saat noi fosforit nousemaan.

Asiat pitää tehdä myös helpoksi, joten fosforit syksyllä ja pelkkää typpeä seuraavana vuonna. Lannoittaminen menisi turhan hankalaksi varsinkin luokassa tyydyttävä, jos osan syysviljojen fosforista haluaisi antaa seuraavana vuonna ja syksyllä kylväessä haluaisi antaa typpeä sen mitä voi sekä osan fosforista. Välttävässä voi huvin, harrastuksen ja kokeilemisen vuoksi antaa lisää fosforia keväällä. Mulla semmoinen muistikuva, että fosforista saatava hyöty pintalannoittamalla olisi paljon huonompi kuin sijoittamallta tai multaamalla.

Sitten jos aiot lannoittaa jossain vaiheessa syysviljaa lannalla tai jollakin mädätemössöllä, tilanne voi olla vallan eri.

Mulla on tämän vuoden vehnissä osa lannoitettu keväällä y1:llä, kun fosforit jäi syksyllä niin kovasti vajaaksi. Kasvustosta en näe mitään eroa salpietarin ja fosforilla terästetyn välillä.

Syysviljoja on tullut lannoitettua pelkällä NK:lla jo syksyllä ja keväällä sitten suolapetteriä.

Tänä syksynä käytetään lantaa ja keväällä pelkkää typpeä. Ja fosforiluokat ovat välttävästä hyvään.

Annetaanhan starttifosfori kevätviljoillekin lähelle siementä, eli alkuun kaikki fosfori.

Tais olla jotain syysvilja lantaa syksyllä ja heti keväällä salttua kun pellot kantaa. Kesäkuun alussa letkulevittimellä sianpaskaa ja kasvusto näyttää tosi hyvältä. Osa kylvettiin rypsin sänkeen suoraan kun maa oli saanut levätä 12 tuntia puinnin jälkeen. Toinen puoli muuten samoin mutta ohran sänkeen vähä pitemmällä lepoajalla.

Fosforilannoitteen pintalevityksestä ei ole mitään hyötyä.

Täytyy tässä vähän laskeskella syysviljoille apulantoja ja kuulisin mielelläni mielipiteitä siitä, että kannattaako kaikki fosfori antaa jo syksyllä vai pitäiskö osa säästää ensi kevääksi. Miten olette yleensä tehneet? Tarkoitus olisi laittaa sekä ruista, että vehnää. Näyttää vaan siltä, että saisi lannoitustaseet parhaiten tappiin, kun ajaisi fosforit jo syksyllä ja kesällä pelaisi pelkällä typellä.

Fosforia syksyllä 20 ja keväällä 35-40 . Typpee syksyllä 50 ja keväällä 200.

Mulla on tämän vuoden vehnissä osa lannoitettu keväällä y1:llä, kun fosforit jäi syksyllä niin kovasti vajaaksi. Kasvustosta en näe mitään eroa salpietarin ja fosforilla terästetyn välillä.

Silmällä eroja lähes mahdoton nähdä.
Ehdottomasti fosforit syksyllä. Pintalevitys ei keväällä hyvä, kuten aurajokilaivuri totesi.
ps. kynnä edes osa, niin saat vertailuruudun ens vuodelle.

Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!

ps. kynnä edes osa, niin saat vertailuruudun ens vuodelle.

Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.