Lainaus käyttäjältä: apilas - 14.07.11 - klo:09:21

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 13.07.11 - klo:23:42

Lainaus käyttäjältä: lihaton - 13.07.11 - klo:23:19

17 § Laiduntaminen ja jaloittelu

Lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot, jotka pidetään kytkettyinä, tulee päästää vähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä toukokuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100592

Pidetäänkö tuollaisen "pihattonavetan" sisätiloja "tarkoituksenmukaisena" jaloitteluun?

Tämän päivän Hesarissa osakas Savolaista siteerataan: "Näin suuren karjamäärän laskeminen kesäksi laitumelle, ja lypsyjen hoitaminen sinä aikana olisivat mahdottomuus."

Miksei lain henkeä haluta noudattaa?

"Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247

Eikö lehmillä oikeasti ole oikeutta olla ikinä ulkona?

Pidetään. Taidat olla taas joku "hihhuli", joka ei ymmärrä eläinten pidosta tuon taivaallista. Jos oot noin noheva, niin meeppä laiduntamaan 400 lehmää

mitä ihmeellistä tuosa on uudessa-seelannissa arkipäivää

Yrititkö olla vitsikäs ? Ei onnistunu

Punaisella sinulle se vastaus kysymykseesi! Pihatossa EI lehmät ole kytkettyinä, eli siinä se pointti siihen, miksi niitä ei tarvitse laiduntaa! Toki se olisi niille hyväksi, mutta lakia ei ole rikottu, jos näin kerran on määritelty!!! Jutun juoni on siinä, että "lajinmukaisen käyttäytymisen" yksi keskeinen seikka on se, että eläin saa itseään kihnuttaa ja nuoleskellä vapaasti, eli silloin kun se ei ole kytkettynä, se pystyy kulkemaan ja itseään "hoitaa"!

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 14.07.11 - klo:17:46

kaupungeissa  ulkoilutetaan eläimet  nykyään  heittämällä  ne  kerrostalon
ikkunasta  ulos 

Kaupunkilaiset nyt on suurimmaksi osaksi ääliöitä, ei niiltä voi tuon fiksumpaa odottaakaan, on joukossa tosin muutamia poikkeuksia.

Siinäpä meillä typeriä kommentteja! Onnittelut teille miehet!

Jos kerrostalon ikkunalla viitattiin tapauksiin viime talvelta/keväältä, joissa roikutettiin koiraa parvekkeelta tms. (joita en ole erityisesti lukenut, mutta nähnyt otsikoita), niin kyllä: Valitettavasti maailmassa ja Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa kohdella eläimiä oikein. Eläimillä on nimittäin oikeus tietynlaiseen elämään, siksi meillä Suomessakin on esimerkiksi Eläinsuojelulaki. Tämä on osoitus siitä, että olemme ihmisiä. Sivutuotteena tulee vähän huonoja vitsejä, mutta yritetään opetella elämään niidenkin kanssa oikein.

mitä ihmeellistä tuosa on uudessa-seelannissa arkipäivää

Uudessa-Seelannissa? Tämä on Suomen arkipäivää!

Kesä on kauneimmillaan ja suurin osa lehmistä elää betonilattialla. Ikkunoita näyttä joissakin navetoissa olevan, mutta eihän se nyt sitä miksikään muuta.

Yhteismarkkina: Loppuu tuotanto joko laitumilla tai ilman, ellei koko yhteismarkkinalueella pystytä sitoutumaan pidemmän päälle identtisiin reunaehtoihin. Lehmistä en ole aivan varma, mutta tiedän että tällä hetkellä moni isäntäpari voi todella huonosti. Elinkeinon ulkopuolelta äärimmäisen heikoon jamaan ajetun taloudellisen liikkumavaran kanssa tulee pidemmän päälle henkinen konkurssi, ellei pankinjohtaja ehdi ensin.

Nii'in. Monet asiat kuulostavat todella ikäviltä.

Valitettava tosiasia on sekin, että maataloutemme on kasvanut yhtä vinoon kuin talousjärjestelmämme muutenkin. Onneksi nämä ovat kaikki ihmistenvälisiin sopimuksiin, eikä esim. luonnonlakeihin perustuvia asioita, joten ne voidaan sopia ja järjestää aina uudelleen. Helppoa sekään ei tule olemaan, mutta kukaan ei mitään helppoa ole luvannutkaan.

Yksi isäntäpari(!) on liian pieni yksikkö hallitsemaan suuria tuotantomääriä. Maataloustuotannossa oli välillä hyvä osuuskuntajärjestelmä, mutta se myytiin kapitalismille ja nyt mangutaan tuottajahintojen perään. Rahaa yritetään saada lähinnä yhteiskunnalta, vaikka tietenkin raha pitäisi saada ostajilta.

Tuottajien pitää liittyä oikeasti yhteen ja muodostaa osuuskuntia, joissa kaikki ovat töissä, ei isäntinä, vaan työntekijöinä, jotka tietenkin omassa osuuskunnassaan saavat valita sille oman johdon.

Tuotanto pitää myydä kuluttajille, ei keskusliikkeille. (Tietysti myös kuluttajien pitää muodostaa kuluttajaosuuskuntia, kaikki uudelleen...)

Jostain pitää aloittaa.

Anteeksi maalaisuuteni mutta kenelle he ovat sanoneet haluavansa olla ulkona? 

Vai onko määrittelemäsi "oikeus" vain "ihmisen" luoma olettama?

Totta kai eläinten oikeudet ovat "ihmisen luomia olettamia". Ihminen on se olento tällä planeetalla, joka periaatteessa pystyy miettimään oikeuksia.

Oletko miettinyt mitä oikeudet ovat?

Mitä mieltä olet lehmien pääsemisestä tai päästämisestä laitumelle? Onko se ihmisen luoma olettama? Eivätkö lehmät tarvitse ulkoilua?

Miksi Suomenkin lakikokoelmassa on erikseen Eläinsuojelulaki? Onko se aivan turha. Entä ne asetukset? Eikö eläimillä ole oikeuksia?

Ajatteletko koskaan mitä lehmä ajattelee sinusta?

En varsinaisesti. Eläimet ovat aika yksinkertaisia, ajattelevat usein vain muutamaa asiaa ja vaikka olen suomalainen, en ole kovin kiinnostunut siitä, mitä muut ajattelevat minusta.

Jos ajattelet niin onnea yksinkertaisuudellesi... 

Kiitos. En häpeä yksinkertaisuuttani - tai kuten edellä kirjoitin, en paljon välitä siitä, mitä muut ajattelevat minusta, enkä siis koe negatiivisia sisäisiäkään tunteita. Onni on hyvä tunne.

Pystytkö vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiini?

Siinä vaiheessa kun "lukeminen" menee yli ja iso pyörä pyörähtää paikoiltaan, osa muumeista karkaa laaksosta tai jauhot kastuu yms, alkaa eläinten kohottaminen ihmistä vastaavalle tasolle kehityksessä ja kuvitellaan eläimillä olevan ajatuksia.  

Minä en ainakaan olisi "kohottamassa eläimiä ihmistä vastaavalle tasolle kehityksessä", mutta olen usein sitä mieltä, että ihmiset ovat eläimiä alhaisempia, sillä meillä periaatteessa olisi mahdollisuus valita, mitä ajattelemme, mitä sanomme ja mitä teemme. Silti monet ihmiset valitsevat toisten ihmisten halveksumisen, haukkumisen ja väkivaltaisemmankin käsittelyn.

Se onko eläimillä nimenomaan ajatuksia ja millaisia, ei ole ratkaiseva asia. Ei puitakaan saa viillellä huvikseen, vaikka olisi oma metsä ja suomalaisen käsityksen mukaan maan omistaa ihminen ja puut siinä mukana.

Mielestäni myös lehmillä tulisi olla oikeus saada suorittaa yliopistotutkinto, tilan varallisuudesta riippumatta. Lehmillä tulisi olla oikeus myös kuulua ammattiliittoon jos niin haluavat. Tai olla kuulumatta.  

Eikä siis tarvitse olla ihan kaikki kynät terävinä penaalissa, että pystyy keksimään huonoja vitsejä! Sellaisten heitteleminen on yksi keino yrittää väistää asioita, joita ei pysty tai halua käsitellä.

Oletko oikeasti sitä mieltä, että eläimillä ei ole mitään oikeuksia, kun tuollaisia vitsejä keksit? Oletko miettinyt mitä oikeudet ovat?

Miksi Suomenkin lakikokoelmassa on erikseen Eläinsuojelulaki? Onko se aivan turha. Entä ne asetukset? Eikö eläimillä ole oikeuksia?

Pystytkö vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiini?

Lainaus käyttäjältä: apilas - 14.07.11 - klo:09:21

mitä ihmeellistä tuosa on uudessa-seelannissa arkipäivää

Uudessa-Seelannissa? Tämä on Suomen arkipäivää!

Kesä on kauneimmillaan ja suurin osa lehmistä elää betonilattialla. Ikkunoita näyttä joissakin navetoissa olevan, mutta eihän se nyt sitä miksikään muuta.

Kyllähän suurin osa lehmistä laiduntaa. Oot tainnut ajella semmosilla alueilla joissa ei ole lehmiä ollenkaan

Lainaus käyttäjältä: apilas - 14.07.11 - klo:09:21

mitä ihmeellistä tuosa on uudessa-seelannissa arkipäivää

Uudessa-Seelannissa? Tämä on Suomen arkipäivää!

Kesä on kauneimmillaan ja suurin osa lehmistä elää betonilattialla. Ikkunoita näyttä joissakin navetoissa olevan, mutta eihän se nyt sitä miksikään muuta.

oletko ikinä tullut ajatelleeksi että nykyaikaista lehmää voi rasittaa ja stressata laitumelle pääsy. Se lehmä voisi jopa voida paremmin jos se olisi kokoajan sisällä valvotussa ja hallitussa ympäristössä. Nämä lait on ihmisten luomia ja keksimiä jolloin voi olla että omat mielikuvat voi vaikuttaa enemmän kun todellisuus. Laiduntamisen ajatus voi muuttua jos seuraisi eläimiä ja niiden käyttäytymistä pidemmältä aikaa. Itte laidunnetaan imagon takia vaikka lehmät ei sitä tarvitse.

Lainaus käyttäjältä: Lohisoppa - 14.07.11 - klo:21:21

Lainaus käyttäjältä: Lehtimäki - 14.07.11 - klo:17:46

kaupungeissa  ulkoilutetaan eläimet  nykyään  heittämällä  ne  kerrostalon
ikkunasta  ulos 

Kaupunkilaiset nyt on suurimmaksi osaksi ääliöitä, ei niiltä voi tuon fiksumpaa odottaakaan, on joukossa tosin muutamia poikkeuksia.

Siinäpä meillä typeriä kommentteja! Onnittelut teille miehet!

Jos kerrostalon ikkunalla viitattiin tapauksiin viime talvelta/keväältä, joissa roikutettiin koiraa parvekkeelta tms. (joita en ole erityisesti lukenut, mutta nähnyt otsikoita), niin kyllä: Valitettavasti maailmassa ja Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa kohdella eläimiä oikein. Eläimillä on nimittäin oikeus tietynlaiseen elämään, siksi meillä Suomessakin on esimerkiksi Eläinsuojelulaki. Tämä on osoitus siitä, että olemme ihmisiä. Sivutuotteena tulee vähän huonoja vitsejä, mutta yritetään opetella elämään niidenkin kanssa oikein.

näitä   kaupunkilaisten  ulkoiluttamisheittämisä   on  nykyisin  viikottain lehdissä

ja  jos  se  ei  riitä niin  tappajakoirilla  raadellaan  naapurin  pikku  piskit  pois räkyttämästä

oletko ikinä tullut ajatelleeksi että nykyaikaista lehmää voi rasittaa ja stressata laitumelle pääsy.

Olen. En pidä tuollaista selitystä uskottavana. Ensinnäkään en usko olevan olemassa tuollaista "nykyaikaista lehmää". Lehmä on ihmisen vanhimpia kotieläimiä ja siten "jalostettu" tuhansia vuosia. Jos "nykyaikaisella" tarkoitetaan esim. niin suuria utareita ettei pysty kävelemään, niin se jalostus on kuitenkin vaikuttanut vain niihin utareisiin ja maidontuotantoon, ei käyttäytymiseen.

Sehän on melkoinen positiivinen stressi kun lehmät talven jälkeen pääsevät laitumelle. Totta, mutta ei sekään tarkoita, ettei sitä stressiä kannttaisi kokea. Aivan kuten koiralle kannattaa antaa ruokaa, vaikka joka kerta (kaksi kertaa päivässä!) sen annoksen odottaminen aiheuttaa melkoisen tunneryöpyn.

Olen nähnyt myös lehmiä, jotka varsin kiltisti, nätisti ja tyytyväisesti ovat kävelleet laitumelta polkua pitkin lypsylle navettaan aamulla ja illlalla, ilman stressiä.

Se lehmä voisi jopa voida paremmin jos se olisi kokoajan sisällä valvotussa ja hallitussa ympäristössä. Nämä lait on ihmisten luomia ja keksimiä jolloin voi olla että omat mielikuvat voi vaikuttaa enemmän kun todellisuus. Laiduntamisen ajatus voi muuttua jos seuraisi eläimiä ja niiden käyttäytymistä pidemmältä aikaa. Itte laidunnetaan imagon takia vaikka lehmät ei sitä tarvitse.

Kyllä. Lehmäkin tottuu vankilaansa. Jos on oikea pihatto, siis sellainen, mistä pääsee ulos, niin pysyvätkö lehmät sisällä? Eivät.

Kyllä tätäkin asiaa on jossain muuallakin tarkkailtu, vaikka minä en lehmiä paljon näekään: http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/2009/05/25/evira-lehmien-laiduntaminen-parantaa-hyvinvointia/

Kiva kuitenkin, että lehmänne pääsevät ulos, vaikka syy onkin vain imago.

näitä   kaupunkilaisten  ulkoiluttamisheittämisä   on  nykyisin  viikottain lehdissä

ja  jos  se  ei  riitä niin  tappajakoirilla  raadellaan  naapurin  pikku  piskit  pois räkyttämästä

Juu. Kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maalla. Kaupungeissa on koko ajan enemmän lemmikkejä. Kaupungeissa on aika vähän keinoja purkaa tunteitaan: ei metsää, ei liiteriä, ei kuokkaa jne. On aivan selvä, että ihmisten psyykkisistä ongelmista kärsivät yhä enemmän myös eläimet, myös siis kaupungeissa. Tämä on surullista, ikävää ja kaikki järkevät ihmiset pyrkivät tekemään voitavansa, ettei sellaista tapahtuisi.

Yksi tapa osoittaa kyvyttömyyttään ajatella loogisesti tai käsitellä omia tunteitaan löytyy tästä "keskustelusta": Minä aloin kirjoittaa lehmien oikeudesta laiduntaa, niin joku "vitsiniekka" (ks.ed.) keksi kirjoittaa eläinten heittämisestä kerrostalon ikkunasta. Kun kirjoitin, että siitä huolimatta eläimillä on oikeudet, kyse ei ole maaseudusta tai kaupungista, niin Lehtimäki vaan jankuttaa, että kyllä se on totta. Haloo!

Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 14.07.11 - klo:23:33

Siinä vaiheessa kun "lukeminen" menee yli ja iso pyörä pyörähtää paikoiltaan, osa muumeista karkaa laaksosta tai jauhot kastuu yms, alkaa eläinten kohottaminen ihmistä vastaavalle tasolle kehityksessä ja kuvitellaan eläimillä olevan ajatuksia.  

Minä en ainakaan olisi "kohottamassa eläimiä ihmistä vastaavalle tasolle kehityksessä", mutta olen usein sitä mieltä, että ihmiset ovat eläimiä alhaisempia, sillä meillä periaatteessa olisi mahdollisuus valita, mitä ajattelemme, mitä sanomme ja mitä teemme. Silti monet ihmiset valitsevat toisten ihmisten halveksumisen, haukkumisen ja väkivaltaisemmankin käsittelyn.

Se onko eläimillä nimenomaan ajatuksia ja millaisia, ei ole ratkaiseva asia. Ei puitakaan saa viillellä huvikseen, vaikka olisi oma metsä ja suomalaisen käsityksen mukaan maan omistaa ihminen ja puut siinä mukana.

Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 14.07.11 - klo:23:33

Mielestäni myös lehmillä tulisi olla oikeus saada suorittaa yliopistotutkinto, tilan varallisuudesta riippumatta. Lehmillä tulisi olla oikeus myös kuulua ammattiliittoon jos niin haluavat. Tai olla kuulumatta.  

Eikä siis tarvitse olla ihan kaikki kynät terävinä penaalissa, että pystyy keksimään huonoja vitsejä! Sellaisten heitteleminen on yksi keino yrittää väistää asioita, joita ei pysty tai halua käsitellä.

Oletko oikeasti sitä mieltä, että eläimillä ei ole mitään oikeuksia, kun tuollaisia vitsejä keksit? Oletko miettinyt mitä oikeudet ovat?

Miksi Suomenkin lakikokoelmassa on erikseen Eläinsuojelulaki? Onko se aivan turha. Entä ne asetukset? Eikö eläimillä ole oikeuksia?

Pystytkö vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiini?

Hölö hölö.. 

Yksinkertaiseen kysymykseesi vastaus: Pystyn. 

Halutessasi voit kyllä esittää vaativampiakin kysymyksiä, jos pystyt. Sallinen sinulle siihen "oikeuden". 


Tiesitkös mistä tulee lyhenne STTK? Uusi lehmien oikeuksia ajava etujärjestö; Suomen TäysTyöllistetyt Kantturat. Se on se punainen rotu.

Tiedän osan noista osakkaista ja uskallan väittää että ovat yritteliästä porukkaa kiireestä kantapäähän, joten kysynkin suurelta yleisöltä. Mikä se Suomessa sijaitseva tuotantoyksikön koko oikein saisi olla? Pientilallisia haukutaan täppäreiksi ja tällaisia yritteliäitä sitten huijareiksi ja koijareiksi ja keinottelijoiksi.

Muualla yritysmaailmassa saa yhtiöittää ja pirstoa omistustaan vaikka sadaksi eri puljuksi ja nimetä kaikki eritavalla ja näin ollen hankkia toimilleen laillisuutta. Esimerkkinä IKEA:n omistajan toiminnat muuan dokumentissa. Maataloudessa tätä ei saa suorittaa. Mitään ei saisi tehdä ja tekemättäjättäminen katsotaan laiskuudeksi. Hankkikaa nyt hyvät ihmiset elämä tai ainakin jotakin tekemistä kaikelle sille ajalle, jota käytätte täällä toisten haukkumiseen ja arvostelemiseen.

Saapihan sitä yrittää....jos se tapahtuisi samoilla tuilla kuin AB-alueella on.

Tiedän osan noista osakkaista ja uskallan väittää että ovat yritteliästä porukkaa kiireestä kantapäähän, joten kysynkin suurelta yleisöltä. Mikä se Suomessa sijaitseva tuotantoyksikön koko oikein saisi olla? Pientilallisia haukutaan täppäreiksi ja tällaisia yritteliäitä sitten huijareiksi ja koijareiksi ja keinottelijoiksi.

Muualla yritysmaailmassa saa yhtiöittää ja pirstoa omistustaan vaikka sadaksi eri puljuksi ja nimetä kaikki eritavalla ja näin ollen hankkia toimilleen laillisuutta. Esimerkkinä IKEA:n omistajan toiminnat muuan dokumentissa. Maataloudessa tätä ei saa suorittaa. Mitään ei saisi tehdä ja tekemättäjättäminen katsotaan laiskuudeksi. Hankkikaa nyt hyvät ihmiset elämä tai ainakin jotakin tekemistä kaikelle sille ajalle, jota käytätte täällä toisten haukkumiseen ja arvostelemiseen.

Kuten olen jo vuosia sitten kai näistä tukiasioista kirjoittanut, ei ole yksittäisen yrittäjän vika tämä pöljä tukisysteemi. Olisi jopa ammattitaidottomuutta olla käyttämättä järjestelmää maksimaalisesti omaksi hyväkseen.

Kun sitten lehtijuttuun pääsee lausahdus, kuinka paljon euroja jää saamatta tukisysteemin takia (joka on ollut tiedossa ja sen epävarmuus myös) tai kun aletaan pohtia kuinka tukieuroihin (litramäärällä rajattuihin) voisi päästä käsiksi yhtiöosakkuuksilla puljaamalla, ollaan jo sitten toisella tiellä. Tukijärjestelmä on mikä on ja sen mukaan pitää päätökset tehdä. Jos järjestelmässä on porsaanreikä, joka yllättäen tukitaan, niin siitä on turha kovaa meteliä nostaa, vaikka harmittaa toki. Näinhän on käynyt mm. raiviotukien kanssa: toisille tuli ja toiset jäivät ilman vaikka tuet piti alunperin olla kiinnni 1999 viljelyn mukaan.

C-alueen tukijärjestelmälle on alkuaan asetettu tietyt tavoitteet. Ymmärtääkseni satojen lehmien karjojen tukemiseen se ei ollut tarkoitettu. Ne toimikoot jonkin rajan ylittävältä osalta enemmän markkinaehtoisesti.

Lopuksi. Kaikki kunnia Iskolan yrittäjille. Heillä on näkemystä, uskallusta ja ovatpa vielä sattuneet sopivalle seudulle. Onnittelut kaikista kolmesta.

 

Oletko oikeasti sitä mieltä, että eläimillä ei ole mitään oikeuksia, kun tuollaisia vitsejä keksit? Oletko miettinyt mitä oikeudet ovat?

Miksi Suomenkin lakikokoelmassa on erikseen Eläinsuojelulaki? Onko se aivan turha? Entä ne asetukset? Eikö eläimillä ole oikeuksia?

Pystytkö vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiini?

Hölö hölö.. 

Yksinkertaiseen kysymykseesi vastaus: Pystyn. 

Halutessasi voit kyllä esittää vaativampiakin kysymyksiä, jos pystyt. Sallinen sinulle siihen "oikeuden". 

En varsinaisesti halua esittää vaativampia kysymyksiä. Jos ymmärsit viimeisen kysymyksen ja osasit vastata siihen, niin vastaa nyt niihin muihinkin yksikertaisiin kysymyksiin, jotka esitin jo aiemmin ja lainaan tuossa yllä, ettei mene aivan hölötykseksi.

En myöskään tarvitse sinulta "oikeutta" (lupaa) kysymysten esittämiseen, kuten et sinäkään viisasteluun. Nämä ovat meidän omia valintojamme, miten vapaa-aikaamme käytämme.

Tiesitkös mistä tulee lyhenne STTK? Uusi lehmien oikeuksia ajava etujärjestö; Suomen TäysTyöllistetyt Kantturat. Se on se punainen rotu.

En tiennyt. Monilla on vankkoja käsityksiä väreistä ja puolueista. Olen kasvanut demariperheessä: isäni kasvoi demariperheessä ja äidistänikin tuli demari, kun hän tuli maalta töihin kaupunkiin. Minä en ole demari, mutta en pelkää punaista, kuten niin monet (maalaiset) ihmiset, jotka eivät tiedä, minkälaista oli, kun tehtaan väki päästettiin portista pihalle. Nykyäänhän näytetään lähinnä ovea.