jokku lehmät ovat synnynäisiä ruikunlennättäjiä, joten läpivirtausta on teet mitä vaan asian hyväksi:/

Tossa kattellessa kun lehmä lypsi ternimaitoja ensimmäisen kerran niin tuli mieleen että kannattaisko lypsyä rajoittaa. Lehmä poiki kolmatta kertaa ja maitomäärä oli lypsystä 29 kiloa. Tilalla on soluongelmaa joten se puoltaa tyhjäksi lypsyyn mutta sitten taas halvausvaara lisääntyy. Mikä on raatilaisten mielipide.

Jos kyseessä ei ole mikään halvauskroonikko, erittäin herkkä halvauksien saaja, niin ei se siitä tyhjäksi lypsystä johdu. Halvauksia tulee aina joskus, siitä ei pääse mihinkään, samoin ko tulehduksiakin. Ensimmäisenä olisin eppäilemässä voikkukkasäilörehua syypääksi halvauksiin. Ja soluongelma voi taas johtua useasta eri tekiästä jota voi pahentaa sillä että ei lypsä tyhjäksi asti.

 Mutta lypsämällä jo toisella kerralla lehemä tyhjäksi asti, nii maidot tuloo nopeammin meijerikelpoiseksi, 7 lypsykerta on jo normaalin näkööstä ja makuusta>tankkiin. Vai lypsääkö joku oikeasti 10 kertaa erikseen?

Kaikki tyhjäks vaan heti ekalla kerralla. Vanhemmille varulta kalkkiliuosta suuhun ennen lypsyä.

Minusta tähän liittyy oleellisesti se, että onko lehmää tunnutettu vai ei. Entisillä opeilla tunnutetut kyllä lypsää ekalla kerralla hurjia määriä, nykysysteemillä tunnuttamattomat "vain" 5-10 kg. Vaan eipä oo halvauksiakaan tarvinnut hoitaa... ja vaikuttanee myös utareen kestävyyteen... 

Kaikki tyhjäks vaan heti ekalla kerralla. Vanhemmille varulta kalkkiliuosta suuhun ennen lypsyä.

Minusta tähän liittyy oleellisesti se, että onko lehmää tunnutettu vai ei. Entisillä opeilla tunnutetut kyllä lypsää ekalla kerralla hurjia määriä, nykysysteemillä tunnuttamattomat "vain" 5-10 kg. Vaan eipä oo halvauksiakaan tarvinnut hoitaa... ja vaikuttanee myös utareen kestävyyteen... 

mikä on nykyopin mukainen ja hyvä tunnutus...kiinnostaa kovasti. Parhaiten tuntuu poikimiset ja muut hoituvan kun unohtaa koko tunnutuksen. Tuotostasot ei ehkä huimaa mutta pysyy ongelmat ja eläinlääkärit loitolla. Ko lehmälle oli nostettu väkirehu nollasta 2 kiloon tasaisesti kolmessa viikossa siten että lasketulle poikimapäivälle väkirehu oli se 2 kg.

Ps. Miten ja kuinka paljon syötätte kivennäisiä tunnutettaville.

No meillä tunnutusta ei tehdä ollenkaan. 0-1 vk ennen poikimista otetaan lypsävien joukkoon ja poikimisen jälkeen vasta saa väkirehua. Uudessa navetassa saavat robolta sitten 10 päivässä maksimiannoksen täysrehua (8kg) ja lisäksi apetta. Vanhassa robon lisäksi kioskista väkirehua, nosto maksimiin 15 päivässä ja säilörehua vapaasti.

Eihän tämä toki ole oppikirjojen mukainen tunnutus, mutta minusta toimiva, juurikin siksi että ovat minusta terveempiä poikimisen jälkeenkin ja siten myös helpompihoitoisia...

No meillä tunnutusta ei tehdä ollenkaan. 0-1 vk ennen poikimista otetaan lypsävien joukkoon ja poikimisen jälkeen vasta saa väkirehua. Uudessa navetassa saavat robolta sitten 10 päivässä maksimiannoksen täysrehua (8kg) ja lisäksi apetta. Vanhassa robon lisäksi kioskista väkirehua, nosto maksimiin 15 päivässä ja säilörehua vapaasti.

Eihän tämä toki ole oppikirjojen mukainen tunnutus, mutta minusta toimiva, juurikin siksi että ovat minusta terveempiä poikimisen jälkeenkin ja siten myös helpompihoitoisia...

Näin se menee ja jos korsirehuissa on potkua,ei tartte etes noin nopeasti nostaa väkirehuja.Pöhö on kans sellainen asia joka poistui kun tunnutusruokinta lähti,harvinaista nykyään,aiemmin riesa ajottain.

Näin se menee ja jos korsirehuissa on potkua,ei tartte etes noin nopeasti nostaa väkirehuja.Pöhö on kans sellainen asia joka poistui kun tunnutusruokinta lähti,harvinaista nykyään,aiemmin riesa ajottain.

Vois tietysti kokeilla hitaampaa nostoa, kunhan saan apereseptin viilattua kohdilleen.

Tuo pöhöjuttu on myös totta, ne vähäsetkin pöhöt on kadonneet. 

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.07.11 - klo:09:53

Näin se menee ja jos korsirehuissa on potkua,ei tartte etes noin nopeasti nostaa väkirehuja.Pöhö on kans sellainen asia joka poistui kun tunnutusruokinta lähti,harvinaista nykyään,aiemmin riesa ajottain.

Vois tietysti kokeilla hitaampaa nostoa, kunhan saan apereseptin viilattua kohdilleen.

Tuo pöhöjuttu on myös totta, ne vähäsetkin pöhöt on kadonneet. 

Kerroppa ammatilaisena,kun tuohon jalkapuolenongelmiin on panostus niin kova,onko ongelmia ja jos on niin minkälaisia,kuinka monella monesta?Ja jos viitsit,onko vasikoilla ongelmia,virusripulia ja tämmöistä,kun kerran ei halvausta ole,tämä ihan siltä pohjalta kun on alkanut tuntumaan,että tuo lehmä pitää alkaa kasvattamaan jo ennen syntymäänsä.

Tossa kattellessa kun lehmä lypsi ternimaitoja ensimmäisen kerran niin tuli mieleen että kannattaisko lypsyä rajoittaa. Lehmä poiki kolmatta kertaa ja maitomäärä oli lypsystä 29 kiloa. Tilalla on soluongelmaa joten se puoltaa tyhjäksi lypsyyn mutta sitten taas halvausvaara lisääntyy. Mikä on raatilaisten mielipide.

Voi vaan kuvitella, että minkänäkönen on se utare, josta tuommosia maitomääriä herutellaan... 

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 17.07.11 - klo:10:12

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.07.11 - klo:09:53

Näin se menee ja jos korsirehuissa on potkua,ei tartte etes noin nopeasti nostaa väkirehuja.Pöhö on kans sellainen asia joka poistui kun tunnutusruokinta lähti,harvinaista nykyään,aiemmin riesa ajottain.

Vois tietysti kokeilla hitaampaa nostoa, kunhan saan apereseptin viilattua kohdilleen.

Tuo pöhöjuttu on myös totta, ne vähäsetkin pöhöt on kadonneet. 

Kerroppa ammatilaisena,kun tuohon jalkapuolenongelmiin on panostus niin kova,onko ongelmia ja jos on niin minkälaisia,kuinka monella monesta?Ja jos viitsit,onko vasikoilla ongelmia,virusripulia ja tämmöistä,kun kerran ei halvausta ole,tämä ihan siltä pohjalta kun on alkanut tuntumaan,että tuo lehmä pitää alkaa kasvattamaan jo ennen syntymäänsä.

Itse jalkaongelmia ei ole ollut, mutta sorkkien kanssa saa aina välillä tehdä töitä. Ehkä n. 5 kpl vuodessa hoidan valkoviivan repeämiä (hoito-% 3,8). Yhdellä lehmällä oli pari vuotta sitten pahat kantahaavaumat, mutta tiheällä hoidolla ja useilla pareilla sorkkakenkiä olen rouvan saanut jo kutakuinkin normaalisorkkaiseksi.  Muutamalla ensikolla on ollut kierresorkkaa, mutta näkyy häviävän ekan hoidon myötä. Nyt pitäs vaan saada tuo hoitokierto aikaseksi, että jokainen tulis kolmesti vuodessa hoidettua. Tähän asti aika on mennyt muitten sorkkia hoidellessa, niin omat on jääny vallan heitteille...  Tavoitteenani olisi nollatoleranssi akuuttien hoitojen osalta, aika näyttää miten toteutuu...
Vasikoilla ei ole ollut ripuliongelmia, virusripuli on ollut viimeksi  90-luvun lopulla. Tuo sun viimenen lause on totista totta, viime talvena poiki ostohiehoja, jotka ovat olleet pikkusen heikommalla eväällä, niin sen kyllä huomas vasikoista. Eivät olleet niin elinvoimasia ja kasvukaan ei ole ollut omien veroista. Samoissa olosuhteissa kasvatettuina eron huomasi kyllä selvästi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.07.11 - klo:23:05

Tossa kattellessa kun lehmä lypsi ternimaitoja ensimmäisen kerran niin tuli mieleen että kannattaisko lypsyä rajoittaa. Lehmä poiki kolmatta kertaa ja maitomäärä oli lypsystä 29 kiloa. Tilalla on soluongelmaa joten se puoltaa tyhjäksi lypsyyn mutta sitten taas halvausvaara lisääntyy. Mikä on raatilaisten mielipide.

Voi vaan kuvitella, että minkänäkönen on se utare, josta tuommosia maitomääriä herutellaan... 

Lainaus käyttäjältä: sjk - 18.07.11 - klo:10:13

Lainaus käyttäjältä: Heluna - 17.07.11 - klo:10:12

Lainaus käyttäjältä: sjk - 17.07.11 - klo:09:53

Näin se menee ja jos korsirehuissa on potkua,ei tartte etes noin nopeasti nostaa väkirehuja.Pöhö on kans sellainen asia joka poistui kun tunnutusruokinta lähti,harvinaista nykyään,aiemmin riesa ajottain.

Vois tietysti kokeilla hitaampaa nostoa, kunhan saan apereseptin viilattua kohdilleen.

Tuo pöhöjuttu on myös totta, ne vähäsetkin pöhöt on kadonneet. 

Kerroppa ammatilaisena,kun tuohon jalkapuolenongelmiin on panostus niin kova,onko ongelmia ja jos on niin minkälaisia,kuinka monella monesta?Ja jos viitsit,onko vasikoilla ongelmia,virusripulia ja tämmöistä,kun kerran ei halvausta ole,tämä ihan siltä pohjalta kun on alkanut tuntumaan,että tuo lehmä pitää alkaa kasvattamaan jo ennen syntymäänsä.

Itse jalkaongelmia ei ole ollut, mutta sorkkien kanssa saa aina välillä tehdä töitä. Ehkä n. 5 kpl vuodessa hoidan valkoviivan repeämiä (hoito-% 3,8). Yhdellä lehmällä oli pari vuotta sitten pahat kantahaavaumat, mutta tiheällä hoidolla ja useilla pareilla sorkkakenkiä olen rouvan saanut jo kutakuinkin normaalisorkkaiseksi.  Muutamalla ensikolla on ollut kierresorkkaa, mutta näkyy häviävän ekan hoidon myötä. Nyt pitäs vaan saada tuo hoitokierto aikaseksi, että jokainen tulis kolmesti vuodessa hoidettua. Tähän asti aika on mennyt muitten sorkkia hoidellessa, niin omat on jääny vallan heitteille...  Tavoitteenani olisi nollatoleranssi akuuttien hoitojen osalta, aika näyttää miten toteutuu...
Vasikoilla ei ole ollut ripuliongelmia, virusripuli on ollut viimeksi  90-luvun lopulla. Tuo sun viimenen lause on totista totta, viime talvena poiki ostohiehoja, jotka ovat olleet pikkusen heikommalla eväällä, niin sen kyllä huomas vasikoista. Eivät olleet niin elinvoimasia ja kasvukaan ei ole ollut omien veroista. Samoissa olosuhteissa kasvatettuina eron huomasi kyllä selvästi.

Sorkanhoitajan kanssa on väännetty kättä,onko valkoviivan repeämällä ja kierresorkalla jotakin yhteyttä.Yhdellä on taas tuo valkoviivahomma,tässä suvussa on kumpaakin.En tiedä onko sattumaa sitten,sorkanhoitajan tieto/taitoa en epäile,on hyvä.

En ole koskaan tavannut sorkkaa, jossa olisi kierre ja valkoviivan repeämä yhtäaikaa. Kierteessä kiille kasvaa pohjan "alle" eikä se siitä varmasti repeä. Joskus liiallinen pituuskasvu näyttää kierteeltä, mutta tarkemmin tutkiskeltuna ei olekkaan "oikeata" kierrettä ja niissä sitten voi olla repeämiä. Mut lie kaikki variaatiot mahdollisia. 

Meillä on tuota tunnutusta vähän molempia, joskus tarkoituksella jätetään tunnuttamatta esim. lihava hieho tai sitten jää vahingossa tunnuttamatta jos poikiminen aikaistuu kovasti. Useimmin tunnutetaan hiehot 1,5-2,5 kiloon riippuen tapauksesta (usein kuntoluokasta) ja lehmät 2-4 kiloon ja taas riippuen lehmästä. Osalle lehmistä on tunnutusrehuna acetona dry- jos lehmä suostuu vaan syömään sitä niin on siitä ollut hyötyä, mutta kun se ei kaikille maita niin eron kyllä huomaa että ne jotka ovat sen jättäneet syömättä niin niillä on vaivoja.
Täytyypäs ottaa enempi harkintaan tuo tunnutuksen vähentäminen, pois sitä ei uskalla kokonaan jättää. Joskus vaan kun koitettiin se jättää pois niin se näkyi kyllä tuotoksissa, nyt kun ollaan aloitettu taas tunnutus niin keskituotos on noussut uudelle tuhat-luvulle. Ja sitähän varten tunnutetaan että lehmän pötsipapillit tottuisi niihin rehuihin mitä sille aiotaan antaa poikimisen jälkeen että jos pötsipapilleja ei ole ja heti aletaan antamaan reippaasti väksyä niin kylä ongelmia voi olla tiedossa tai sitten se väkirehu menee vain lehmän läpi eikä muutu maidoksi. Kunnon tunnutuksesta on sekin hyöty että vasikat ovat vahvoja ja elinvoimaisia, mutta myös poikimavaikeuksia on toisinaan jos lehmä kantaa yli jä pääsee lihomaan ja myös vasikka pääsee kasvamaan isoksi. Kyllähän se sellainen kompromissi on.

käytättäkö umpikivennääsiä poikimiseen asti?

Pääsee unohtumaan toi erillisruokinnan vaikeus ja kataluus Tunnutus ja umpikauden ruokinta on tai oli todella hankalaa hoitaa hyvin. Ainakin verrattuna nykytilanteeseen. Pötsipapillien hoitamiseen riittää se, että lypsävien seosta jättää sata taikka kaksi sataa kiloa vaunuun ennen ummessaolevien ja tunnutettavien safkan sekoitusta. Ei tarvi totuttaa

Pääsee unohtumaan toi erillisruokinnan vaikeus ja kataluus Tunnutus ja umpikauden ruokinta on tai oli todella hankalaa hoitaa hyvin. Ainakin verrattuna nykytilanteeseen. Pötsipapillien hoitamiseen riittää se, että lypsävien seosta jättää sata taikka kaksi sataa kiloa vaunuun ennen ummessaolevien ja tunnutettavien safkan sekoitusta. Ei tarvi totuttaa

Helpoin on jos laittaa lehmät pois  Paljonkos sitä maitoa tulee lehmää kohti vuodessa  

Maidosta maksetaan