Pysytähän timotees ja nurminaras

Pysytähän timotees ja nurminaras

Ja jos noista täytyy jättää vain toinen niin silloin timotei. Ehdottomasti paras, vaikkakin hidaskasvuisin.

No niin... Nyt tuli analyysi ekasta sadosta. Tehty 20. kesäkuuta jolloin ruokohelpissä/(vessä) oli röyhyä. Kasvustossa aika paljon apilaa. Mun mielestä ihan hyvää tavaraa. Säilönnällistä arvosanaa pudottaa mun nähdäkseni alhainen D-arvo eniten. Huomenna pitäis laittaa toisen kerran poikki kasvusto ja nyt ei ole röyhyä näkyvissä. Lehmille maistui tosi hyvin kun kokeilin syöttää yhden paalin ja maitomäärä ei ainakaan tippunu vaikka D-arvosta vois muuta päätellä. Näyte otettu paalista ihan käsin kun oli syötössä elukoille niin kuin aina muutenkin on tullu otettua. Voi olla että rehun käyminen on vielä hiukan kesken kun tasan kuukausi oli siitä kun laitettiin paaliin Tuoksu ainakin oli todella voimakas... Ei siis pahan hajuinen. Valkuainen näytteessä ihan hyvällä tasolla mikä varmaankin johtuu apilasta

Säilönnällinen laatu   SJ >  
pH > 4,22   alle 4,42 (ka 325 g/kg)  
Ammoniakkityppi > 54  g/kg N  alle 70  
Maito- ja muurahaishappo > 65  g/kg ka  yli 35  
Haihtuvat rasvahapot > 8  g/kg ka  alle 20  
Liukoinen typpi > 561  g/kg N  alle 500  
Sokeri > 29  g/kg ka  yli 50  
Koostumus   SJ >  
Kuiva-aine > 325  g/kg  
Raakavalkuainen > 153  g/kg ka  yli 120  
Kuitu (NDF) > 525  g/kg ka  yli 450  
D-arvo > 658  g/kg ka  yli 660  
Rehuarvot   SJ >  
ME (energia-arvo) > 10,5  MJ/kg ka  
OIV > 86  g/kg ka  yli 71  
PVT > 27  g/kg ka  yli 14  
Syönti-indeksi > 115   yli 90  
ME-indeksi > 109   yli 85  
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >  
Arvosana > 8    
 
  

Viimevuotiset analyysit:

1. sato niitetty 1.7. pöyhitty kerran päivässä ja paalattu 5.7. Meni liian kuivaksi ja lehdet mureni paalatessa, olisi pitänyt paalata ainakin päivää aiemmin.



2. sato niitetty 25.8. paalattu ja kääritty 27.8. karhotettuna


Hyvin kesti kyytöt elossa noilla eväillä, eikä päässeet lihomaan. 1. sato ei mielestäni ratkaisevasti poikkea samaan aikaan korjatusta timoteiheinästä, mutta korsi siinä on niin paksua, että lampaat ei huoli. Myös 2. sato vastaa suunnilleen samaan aikaan korjattua kuivuuden kurittamaa timoteinurmen 2. satoa.

Määrällisesti sato on ollut helpissä hyvin pieni, ehkä puolet timoteinurmesta. Johtuu mielestäni siitä, että on kylvetty niin harvaksi (10 kg/ha). Rehukäytössä, kun korjataan aiemmin, saisi olla tiheämpää.

Viitaten edelliseen,onko kyytöt lypsyssä?

Viitaten edelliseen,onko kyytöt lypsyssä?

Ei olleet, mutta vasikat pyöräyttivät ja imettivät kyllä.

Helpi on vaikea saada pysymään pellossa jos aletaan kahta satoa ottamaan kesässä. Lisäksi kylvön onnistuminen on tärkeää. Syöntipuolella ei muuta ongelmaa kuin lietekuilujen tukkeutuminen kuitupitoisen rehun takia.

Tämmöstä kokemusta mulla helpistä. Näin ainakin amerikkalaisella lajikkeella. Kotimaisesta ei kokemusta.

Ei kai kotimaisia lajikkeita ole olemassakaan ruokohelpenä Mun käsittääkseni suomessa myytävät ruokohelpi lajikkeet on energiatuotantoon tarkoitettuja.

Käsittääkseni yksi lajike on kehitetty, mutta ei kait ole isommin käytössä.

Ojanvarsilla kasvava luonnonhelpi on ihan eri kaliberia satoisuudessa/kestävyydessä kuin kylvetty helpi.

Nuo shavian analyysit ovat aika tyypillisiä ruokohelven analyysejä= Ei energiaa eikä valkuaista...
arzyboyllä valkuainen on vähän räjähtänyt 

No apila sitä valkuaista nostaa. Eilen laitettiin toinen sato pakettiin ruokohelvestä. Satoa tuli vähintäänkin kohtuudella...

No apila sitä valkuaista nostaa. Eilen laitettiin toinen sato pakettiin ruokohelvestä. Satoa tuli vähintäänkin kohtuudella...

Joo, mutta liukoinen typpi on korkealla -> valkuainen mädäntynyt. Selittää myös tuon alhaisen arvosanan. Hyvää rehua kyl  Ry-arvo 0,89 tai 0,9. Huomattavan korkea helpi+apilarehuksi 

Joskus onnistaa vähän huonompaakin miestä