Muistinvaraisesti lainaten joskus 50-luvulla Aavasaksan juhannusjuhlien juhlapuheesta...
Juhannus on hetken lepo kevään uurastuksen jälkeen ennen sadonkorjuuta, sitä yöttömän yön kesää, jolloin "maamiehen rinta paisuu tulevan sadon odotuksesta". Taidatkos sitä ylevämmin lausua?!
Petri