Mulla on tapana viimeisillä vaoilla kääntää hieman auroja ja nostaa nostolaitetta niin viimeinen terä kulkee hyvin matalaan. Ensimmäinen viilu kannattaa säätää kapealle kun se tuppaa tuolla säädöllä levenemään. Myös lohkon reunoilla madalletaan vakoa samallalailla. Aloituksessa sitten vastaavasti kynnetään takaterällä vako auki, jolloin ei reunaviilunkaan alle jää kyntämätöntä.
Pyöränvälijyrällä korjataan äestäjän kämmejä. Meillä ei nyt pyöränvälijyrää käytössä mutta silti koko kylvökoneenleveys itää aivan samallalailla.

Aika hyvään tulokseen oon päässy vähä vähemmilläkin työvaiheilla.

1. kyntö syksyllä
2. Äestys*1. Pitää olla kyllä melkoisen kova tarve että toiseen kertaan rupean ajamaan.
3. Kylvö takapyöräsimultalla jossa pyöränvälijyrä

Äestyksessä yleensä suurin mures on se että saa äestystraktorin omat pyöränjäljet tasoitettua (650+20.. Kaikissa koneissa ilman muuta paripyörät muuten on yli 10cm urat pellos.

Tänä keväänä:

Kylvöä kertaalleen äestetylle
Kylvöä suoraan kynnökselle.
Kylvöä sänkeen. Rypsiä viljan sänkeen, viljaa rypsin sänkeen, viljaa viljan sänkeen.
Kylvöä äestettyyn rypsin sänkeen.

Mitäs vielä keksis. Kaikki tuli kokeiltua.

Ainii... kauraa suorakylvönä lopetettuun heinikkoon. Heinän siementä heinän joukkoon.

Ei ny muuta tule mieleen.

 

Mulla on tapana viimeisillä vaoilla kääntää hieman auroja ja nostaa nostolaitetta niin viimeinen terä kulkee hyvin matalaan. Ensimmäinen viilu kannattaa säätää kapealle kun se tuppaa tuolla säädöllä levenemään. Myös lohkon reunoilla madalletaan vakoa samallalailla. Aloituksessa sitten vastaavasti kynnetään takaterällä vako auki, jolloin ei reunaviilunkaan alle jää kyntämätöntä.
Pyöränvälijyrällä korjataan äestäjän kämmejä. Meillä ei nyt pyöränvälijyrää käytössä mutta silti koko kylvökoneenleveys itää aivan samallalailla.

Pientareelta juolas  ja haavanjuuret kivasti ryömii peltoon kun reunan jättää matalaksi 

Pientareelta juolas  ja haavanjuuret kivasti ryömii peltoon kun reunan jättää matalaksi 

Tarpeeks syvähän se viimenen veto niin hyvä tulee...

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 30.05.11 - klo:10:21

Pientareelta juolas  ja haavanjuuret kivasti ryömii peltoon kun reunan jättää matalaksi 

Tarpeeks syvähän se viimenen veto niin hyvä tulee...

Ja samalla viimeinen siipi kääntää juolavehnää pellonpuolelle... no ei sille mitään mahda, joskus vain käy niin. Roudupilla saa pois

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 29.05.11 - klo:20:17

Lainaus käyttäjältä: iikkoo - 29.05.11 - klo:17:49

3. Vesivakojen yms tasaus perälevyllä

Minkävuoksi vesivakoja pitäisi tasailla? Niihin kerääntyy vain höttöä jossa ei kuitenkaan kasva mitään kun kapilaarinen vedenousu ei toimi. Jos jättää tasaamaatta niin on kuoppa ja parinkymmenen sentin siivu jossa ei kasva mitään mutta tietää ainakin mistä tekee aloituksen seuravalla kerralla.

Ja kyntämiset pitää kyllä osata tehdä niin ettei mitään levyllä tasaamisia tarvita.

Selitäs mulle miten kynnät päisteen siten ettei siihen jää kyntövakoa? Tai yleensäkin pellon siten ettei lopuksi jää kyntövakoa jompaankumpaan reunaan?   Helppo ne on keväällä käydä tasaamassa maansiirtoterällä, kuin keikkua niissä pitkin kesää ja syksyä eri koneilla.

Päisteeseen jää tietysti vako joka toinen vuosi, mutta saa jäädä. Kun kylvön, ruiskutuksen ja puinnin tekee päisteen sunntaisesti, ei siinä vaossa tarvitse mitenkään keikkua.

Ei voi taasen ku ylistää tuota kyntöä, oraat on täydelliset kynnetyillä lohkoilla, vähän suorakylvöäkin kokeiltiin, ei oo kaksisia ja sitten vähän lautasmuokattuun... mutta ei oo kynnön voittanutta...taas syksyllä kynnetään mahdollisimman paljon 

Aika paljailta näyttää suorakylvölohkot. Kosteutta on varmaan aika sopivasti, mutta olkipeiton alla maa voi olla vielä tosi kylmää. Loimaan kokeessa taas melkoinen tuuri kun sattui härkäpavun vuoro, joka ei niin kylmyydestä kärsi.

Lainaus käyttäjältä: Make - 29.05.11 - klo:22:34

Mulla on tapana viimeisillä vaoilla kääntää hieman auroja ja nostaa nostolaitetta niin viimeinen terä kulkee hyvin matalaan. Ensimmäinen viilu kannattaa säätää kapealle kun se tuppaa tuolla säädöllä levenemään. Myös lohkon reunoilla madalletaan vakoa samallalailla. Aloituksessa sitten vastaavasti kynnetään takaterällä vako auki, jolloin ei reunaviilunkaan alle jää kyntämätöntä.
Pyöränvälijyrällä korjataan äestäjän kämmejä. Meillä ei nyt pyöränvälijyrää käytössä mutta silti koko kylvökoneenleveys itää aivan samallalailla.

Pientareelta juolas  ja haavanjuuret kivasti ryömii peltoon kun reunan jättää matalaksi 

Nimenomaan ne eivät ryömi kun vako kynnetään seuraavalla kerralla syvään auki, eikä käännetä ensimmäistä turvetta juolavehnäkasvuston päälle.

Lainaus käyttäjältä: Make - 29.05.11 - klo:22:34

Mulla on tapana viimeisillä vaoilla kääntää hieman auroja ja nostaa nostolaitetta niin viimeinen terä kulkee hyvin matalaan. Ensimmäinen viilu kannattaa säätää kapealle kun se tuppaa tuolla säädöllä levenemään. Myös lohkon reunoilla madalletaan vakoa samallalailla. Aloituksessa sitten vastaavasti kynnetään takaterällä vako auki, jolloin ei reunaviilunkaan alle jää kyntämätöntä.
Pyöränvälijyrällä korjataan äestäjän kämmejä. Meillä ei nyt pyöränvälijyrää käytössä mutta silti koko kylvökoneenleveys itää aivan samallalailla.

Pientareelta juolas  ja haavanjuuret kivasti ryömii peltoon kun reunan jättää matalaksi 

Myyräauralla kierros jokaisen pellon ympäri syksyllä niin haapoja harmittaa. Ei myyräauralla muuta virkaa olekkaan 

Syyskynnön jälkeen ajan vakojen kohdat kultivaattorilla, tasoittaa sopivasti vakoa. Vakojen tasauksen ehtii tekemään syksyllä paremmin kuin keväällä, ja syksyllä tasattu tiivistyy talven alla sopivasti.

Eloperäiset maat tulee ajettua äkeellä jo syksyllä noin 2 cm:n syvyyteen, toinen veto keväällä ja omatekoinen suorakylvökone toimii parhaiten. Tilalla käytössä kyntö, kultivointi ja tarvittaessa suorakylvö, nyt joku miettii moninkertaista koneistusta. Aura hankittu vuonna 1982, siipiä lisätty traktorin kasvaessa. kultivaattori hankittu käytettynä (1500 €) talviaikaisen kasvipeitteisyyden vuoksi. Muokkaustapaa voidaan vaihtaa maalajin ja tarpeiden mukaan.

Jäi mainitsematta, että tasaan kynnökset äkeellä syksyllä, jos vain kelit antavat myöten. Tuohon syystasattuun kynnökseen saa tasaisen juurikkaantaimiston ja oraat.
Ruotsissa ei muuten talvella juuri kyntöviilua näy. Kynnökset on on kaikki tasattu pakkerilla, Rexiuksella tai äkeellä. (Rapidimiehet huomio)

Täällä etelähämeen perämetsissä ei juuri suorakylvettyjä näe.
Parhaat oraat näkyy tänävuonna tulevan syksyllä tavalla tai
toisella muokattuun maahan joka on äestetty ja kylvetty
pyöränvälijyrällä olevalla kylvökoneella. Omat pitkänkaavan
mukaan kylvetyt on kans ihan hyviä.

yhen lohkon hinattavalla rubin9:llä muokkasin sänkeä, ja siihen kylvö, ehkä jopa paremmat oraat ku muokattuun kynnökseen. en taida kyntää enää muuta ku nurmet.. säästyy ainaki aikaa, polttoaineesta en nyt tiiä..