Kun nyt mentiin offtopiciin, niin kysyn:
Mihin se emolehmä katos?
 

Kun nyt mentiin offtopiciin, niin kysyn:
Mihin se emolehmä katos?
 

Omalle maalle saa rakentaa.

Lainaus käyttäjältä: {o|o} - 24.05.11 - klo:12:28

Kun nyt mentiin offtopiciin, niin kysyn:
Mihin se emolehmä katos?
 

Omalle maalle saa rakentaa.

Ja maa voi olla meettääkin

Kun halpuudesta puhutaan niin muukin tulee mieleen kun seinät ja katto betonilaatan päällä   Itse ruokin elukat nostelemalla karsinoihin "syöttöritilöiden" päälle paaleja kaivinkoneella. Koneella saa ritilänkin nostettua aina hiukka eri paikkaan. Nuo ritilät on neliöputkea joita on sen verran tiheässä (45cm) että väliin ei eläintä huvita mennä makaamaan, puolimetriset jalat ja eläimet saavat syötyä ritilän läpi pudonneet rehut myöskin.   Aivan yhtä hyvin ja paremminkin noille alustoille voisi pudottaa myös siilorehua.
   Pointti on se että apevaunun jos ostaa niin se vaunu maksaa, käyttö maksaa ja rehu pitää jakaa aina samalle ruokintapöydälle samaan paikkaan vähintään kerran päivässä. Kun nostelee vain paaleja niin ei ole mitään estettä harventaa ruokintaväliä viikkoon, meillä tuo on vakiintunut neljään päivään    Mikä apina hyvänsä voi sitten käydä päivittäin tarkastamassa eläimet, mahdolliset rehuautomaatit ja vesikupit jos ei itse ehi

Meillä saa navettaan helposti 7 paalia, tunkemalla 11 ja toiseen riviin taakse vielä saman verran -> josta ne saa vivuttua eteen. Teoriassa traktoria tarvitsisi ruokintaan kerran kolmessa viikossa.

Emolehmäähän voi ruokkia vapaasti. Tai joka kolmas päivä. Jos rehu on "suht`koht sopivaa" ei näistä helpotetuista ruokintamalliesta ole eläimille edes mitään haittaa. Joku ehkä lihoo, mutta vastavuoroisesti kukaan ei kuole nälkään  En ole itse huomannut lihavilla (kl 4+) emoilla olleen mitään ongelmia poikimisissa yms. Laihoilla sen sijaan on huonompaa herumista ja hysteeristä käyttäytymistä.

Saattaisin itse tehdä emoille ruokinnan suoraan laakasiilosta. Jos olisi se laakasiilo. Lattiaan 5% kallistus ruokintapöydän puolelle ja työnnettävä este eteen. Hyvin toimisi kylmässä Suomessa koska toimii muuallakin.

Meillä saa navettaan helposti 7 paalia, tunkemalla 11 ja toiseen riviin taakse vielä saman verran -> josta ne saa vivuttua eteen. Teoriassa traktoria tarvitsisi ruokintaan kerran kolmessa viikossa.

Emolehmäähän voi ruokkia vapaasti. Tai joka kolmas päivä. Jos rehu on "suht`koht sopivaa" ei näistä helpotetuista ruokintamalliesta ole eläimille edes mitään haittaa. Joku ehkä lihoo, mutta vastavuoroisesti kukaan ei kuole nälkään  En ole itse huomannut lihavilla (kl 4+) emoilla olleen mitään ongelmia poikimisissa yms. Laihoilla sen sijaan on huonompaa herumista ja hysteeristä käyttäytymistä.

Saattaisin itse tehdä emoille ruokinnan suoraan laakasiilosta. Jos olisi se laakasiilo. Lattiaan 5% kallistus ruokintapöydän puolelle ja työnnettävä este eteen. Hyvin toimisi kylmässä Suomessa koska toimii muuallakin.

Pätee varmaan kun on lihotettu korsirehulla? Tärkkelyksellä kasvaa vasikka ulospääsemättömäksi. Noinhan mullakin oli talvella: rivi paaleja eteen ja muutamaksi päiväksi kaupunkiin. Kotoväki laski raadot ja putsasi juomakupit välipäivinä. Niskapuomin ja pitkän heinän kanssa haaskaamista oli runsaasti.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 24.05.11 - klo:13:52

Meillä saa navettaan helposti 7 paalia, tunkemalla 11 ja toiseen riviin taakse vielä saman verran -> josta ne saa vivuttua eteen. Teoriassa traktoria tarvitsisi ruokintaan kerran kolmessa viikossa.

Emolehmäähän voi ruokkia vapaasti. Tai joka kolmas päivä. Jos rehu on "suht`koht sopivaa" ei näistä helpotetuista ruokintamalliesta ole eläimille edes mitään haittaa. Joku ehkä lihoo, mutta vastavuoroisesti kukaan ei kuole nälkään  En ole itse huomannut lihavilla (kl 4+) emoilla olleen mitään ongelmia poikimisissa yms. Laihoilla sen sijaan on huonompaa herumista ja hysteeristä käyttäytymistä.

Saattaisin itse tehdä emoille ruokinnan suoraan laakasiilosta. Jos olisi se laakasiilo. Lattiaan 5% kallistus ruokintapöydän puolelle ja työnnettävä este eteen. Hyvin toimisi kylmässä Suomessa koska toimii muuallakin.

Pätee varmaan kun on lihotettu korsirehulla? Tärkkelyksellä kasvaa vasikka ulospääsemättömäksi. Noinhan mullakin oli talvella: rivi paaleja eteen ja muutamaksi päiväksi kaupunkiin. Kotoväki laski raadot ja putsasi juomakupit välipäivinä. Niskapuomin ja pitkän heinän kanssa haaskaamista oli runsaasti.

Voipa olla että tärkkelys turvottaa beibin. Tai sitten sattuma. Vasikoiden elopainojen vaihtelu on ollut 36-54 kiloa, nuoremmilla painavampia. Sama isä kaikilla... Ensikot ovat pienempiä ja häviävät helpolla taistelun ruoasta.. silti vasikat keskimäärin painavampia.. Eli en näe kovaa yhtetyyä ruokinnan ja vasikan painon välillä 

Muistan vielä vuoden 2000, kun ulkokasvatus vapaalla hyvällä timoteinoljella vaihtui nkylmäpihattoon ja appeeseen (jotain olkea ja kaikkea halpaa sivutuotetta), sonni oli sama, poikimisvaikeuksia ja 70 kiloista jne sen verran, että riitti emohommat kymmeneksi vuodeksi.

Muistan vielä vuoden 2000, kun ulkokasvatus vapaalla hyvällä timoteinoljella vaihtui nkylmäpihattoon ja appeeseen (jotain olkea ja kaikkea halpaa sivutuotetta), sonni oli sama, poikimisvaikeuksia ja 70 kiloista jne sen verran, että riitti emohommat kymmeneksi vuodeksi.

Sulla oli varmaan vaakaan tullut joku 2K -ongelma  Kääntynyt paunoiksi 

miksi eläimet ei vois olla yhdessä ryhmässä?

just tuossa mietittiin mullien loppukasvatus navettaan 50 kpl:n ryhmiä.

lihatalouslehdessähän oli juttua kaliforniasta jossa ryhmäkoko oli 400-500 kpl..

miksi eläimet ei vois olla yhdessä ryhmässä?

just tuossa mietittiin mullien loppukasvatus navettaan 50 kpl:n ryhmiä.

lihatalouslehdessähän oli juttua kaliforniasta jossa ryhmäkoko oli 400-500 kpl..
[/quote]

Käytiin vierailulla yhellä tilalla ja niillä oli 350 sonnia samassa "karsinassa".
Ei ongelmia.

miksi eläimet ei vois olla yhdessä ryhmässä?

just tuossa mietittiin mullien loppukasvatus navettaan 50 kpl:n ryhmiä.

lihatalouslehdessähän oli juttua kaliforniasta jossa ryhmäkoko oli 400-500 kpl..

Käytiin vierailulla yhellä tilalla ja niillä oli 350 sonnia samassa "karsinassa".
Ei ongelmia.
[/quote]Kun minulla oli vielä paljon sonneja niin sadan sonnin ryhmä toimi paremmin kun 20:n sonnin ryhmä

Ryhmässä on aina yksi tai kaksi muita heikompaa ja pienempää. Jos sadan lehmän karja jaetaan kymmeneen ryhmään on näitä heikkoja paljon enemmän kuin sillon kun ne on yhdessä ryhmässä.

Eli ehdottomasti se 40 emoa yhteen ryhmään. Säästää jo melkeen yhden tonnin porteissa.

Ryhmässä on aina yksi tai kaksi muita heikompaa ja pienempää. Jos sadan lehmän karja jaetaan kymmeneen ryhmään on näitä heikkoja paljon enemmän kuin sillon kun ne on yhdessä ryhmässä.

Eli ehdottomasti se 40 emoa yhteen ryhmään. Säästää jo melkeen yhden tonnin porteissa.

Jos sata lehmää jakaa sataan ryhmään niin ovatko ne silloin kaikki heikkoja 

Ryhmässä on aina yksi tai kaksi muita heikompaa ja pienempää. Jos sadan lehmän karja jaetaan kymmeneen ryhmään on näitä heikkoja paljon enemmän kuin sillon kun ne on yhdessä ryhmässä.

Eli ehdottomasti se 40 emoa yhteen ryhmään. Säästää jo melkeen yhden tonnin porteissa.

Juurikin tuon suuntaisen huomion olen tehnyt minäkin

Nauta ei pysty hahmottamaan kovin suurta määrää nokkimisjärjestykseen, joten isossa ryhmässä ne heikommatkin ehkä "sulautuu" paremmin sekaan.