Julkaisen tässä uudessa Ristin Voitossa olevan kirjoituksen.Osoittaa,ettei uskovaisetkaan ole täydellisiä ja tarvitsevat perehtymistä asioihin .Kirjoituksen olis voinut linkittää,mutta kaikki ei pidä siitä ,joten kopioin sen tähän.
FIDASSA TYRMÄTÄÄN NIIKON JA HAKKARAISEN KEHITYSYHTEISTYÖPUHEET.
Sisältö » Uutiset
Eduskunnan helluntailaiset kansanedustajat vaativat valtiota leikkamaan hyödyttömäksi osoittautuneen kehitysyhteistyön rahoitusta. Fidan ohjelmapäällikkö kutsui Hakkaraisen tutustumaan järjestön työhön.
Vietnamilaisten vammaisten lasten ja nuorten koulutushanke on yksi Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoja saavista Fidan kohteista. Ulkoministeriö on sitoutunut kanavoimaan Fidan kautta vuosina 2011–2014 yhteensä 28,2 miljoonaa euroa. Järjestö on yksi eniten valtion kehitysapuvaroja saavista kansalaisjärjestöistä.
Vietnamilaisten vammaisten lasten ja nuorten koulutushanke on yksi Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoja saavista Fidan kohteista. Ulkoministeriö on sitoutunut kanavoimaan Fidan kautta vuosina 2011–2014 yhteensä 28,2 miljoonaa euroa. Järjestö on yksi eniten valtion kehitysapuvaroja saavista kansalaisjärjestöistä.
Uuden eduskunnan helluntailaisten kansanedustajien Mika Niikon ja Teuvo Hakkaraisen väitteet valtion rahoittaman kehitysyhteistyön tehottomuudesta eivät saa tukea herätysliikkeen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalista.
Perussuomalaisten listoilta eduskuntaan nousseet Niikko ja Hakkarainen ovat tuoneet näkemyksiään esille muun muassa vaalikonevastauksissaan ja kotisivuillaan. Kaksikon mukaan nykyisestä valtion kehitysyhteistyörahoituksesta huomattava osa ei päädy avun tarvitsijoille vaan keinotteluun ja korruptioon.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman mukaisesti molemmat ovat vaatineet valtion noin miljardin euron vuosittaisten kehitysyhteistyömäärärahojen vähentämistä. Hakkarainen on lisäksi esittänyt varojen käyttämistä nykyistä enemmän kohdemaissa tapahtuvaan koulutukseen.
Fidan kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkö Olli Pitkänen on harmissaan uskonveljien lausumista.
– Kommentit kuvastavat tietämättömyyttä. Kummankin edustajan retoriikka on peräisin 1970- ja 80-luvuilta, jolloin asiat olivat oikeasti huonosti ja rahat menivät mihin sattuu.
– Tietenkään varoja ei saa käyttää esimerkiksi korruptioon. Suomi on kuitenkin jo tähän mennessä tarkentanut hirveästi toimintalinjaa siinä asiassa. Lisäksi Suomen valtion kyt-työ on jo nyt loistava esimerkki siitä, että varoja on pystytty ohjaamaan paikallisten koulutukseen ja paikallisen kapasiteetin kasvattamiseen. On surullista, että kaverit antavat kommenteillaan ymmärtää, että nämä asiat ovat edelleen hoitamatta. Parantamisen varaa on toki edelleen.
”Haluan tuhlailun loppuvan”
Kuultuaan Pitkäsen kommenteista Niikko myöntää, että hänen kehitysyhteistyötä koskeva tietopohjansa ei ole vielä kovin vahva. Lisäksi hän korostaa, että hänen kritiikkinsä kohdistuu erityisesti valtioiden kahdenväliseen budjettitukeen.
– Rahaa menee suoraan korruptoituneiden valtioiden kassaan. Viime vuonna Suomi antoi esimerkiksi palestiinalaishallinnolle kolme miljoonaa euroa suoraa tukea, Niikko sanoo.
Hänen mukaansa perussuomalaisten keskuudessa ajatellaan yleisesti, että kehitysyhteistyössä käytetään satoja miljoonia euroja väärin.
– Perussuomalaisten enemmistö haluaa leikata kyt-rahaa reippaasti tai jopa lopettaa sen kokonaan, mutta itse en edusta sellaista näkemystä. Olen käynyt Afrikassa ja nähnyt, millaista se on, kun ei ole mitään. Ilman muuta ihmisiä tulee auttaa. Haluan vain saada tuhlailevan ja epäoikeudenmukaisen rahankäytön loppumaan.
– Säästösyistä kokonaissummaa on syytä vähentää. Hyvää työtä tekevien järjestöjen rahoitusta tulee kuitenkin samalla lisätä. Kansanedustajantyössäni en tule äänestämään minkään sellaisen esityksen puolesta, joka vaikeuttaa hyvää kyt-toimintaa.
Myöskään Hakkaraisella ei ole halua ryhtyä kilpailemaan Pitkäsen kanssa asiantuntemuksella. Hänellä on kuitenkin omakohtaista kokemusta kehitysyhteistyöstä osallistuttuaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa valtion rahoittamaan sahahankkeeseen Nicaraguassa ja Hondurasissa.
– Sahoja rakennettiin, mutta ihmisiä ei koulutettu kunnolla niiden käyttämiseen. Samalla näin, että rahaa meni hankkeeseen kytköksissä oleville rikkaille tupakkaviljelijöille. Kun vierailin maassa 2004, yksikään sahoista ei enää toiminut. Ihan turhaan menivät nekin rahat.
– Kyt-apu on sinänsä hyvä asia, mutta se menee väärille ihmisille. Menevätkö varat perille paremmin Fidan kautta, en tiedä.
”On luonnollista, että mukana on epäonnistumisiakin”
Pitkänen pitää kohtuuttomana perussuomalaisten tapaa nostaa yksittäiset epäonnistumiset ja budjettitukeen liittyvät ongelmat todisteeksi siitä, että koko kehitysyhteistyö on pielessä.
– On luonnollista, että joukkoon mahtuu epäonnistumisia. Samalla kun otetaan niitä esille, olisi kuitenkin hyvä puhua myös onnistumisista, joita löytyy pilvin pimein.
Pitkänenkään ei kannata suoraa budjettitukea millekään maalle. Yleisen budjettituen osuus Suomen valtion kyt-määrärahoista on kuitenkin vain noin kolme prosenttia eli noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.
– Lisäksi myös budjettituki perustuu siihen, että sopimuksissa on määritelty, mihin varat käytetään, ja niiden käyttöä seurataan.
Herätysliikkeen toisinajattelijoita
Niikko ja Hakkarainen uskovat olevansa helluntaiherätyksessä toisinajattelijoita vaatiessaan kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamista. Pitkänen on samaa mieltä.
– Erityisesti nuori polvi liikkeessä on erittäin valveutunutta ja ymmärtää yhteisvastuun merkityksen, Fidan ohjelmapäällikkö arvioi.
Luettuaan toissaviikolla Hakkaraisen iltapäivälehdelle antamia kehitysyhteistyökommentteja Pitkänen kutsui siltä istumalta tuoreen kansanedustajan tutustumaan järjestön toimintaan.
Hakkarainen sanoo ottavansa vierailukutsun mielellään vastaan. Myös Niikko on halukas tapaamaan Fidan ja muiden kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen edustajia.
Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna Suomen julkinen kehitysyhteistyö on yhteensä 1,074 miljardia euroa, mikä vastaa 0,58 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Heikki Salmela
