Siitä ruokinnasta ja ruokinnan onnistumisesta nii, eikös ruokinnan onnistumista ja pitoisuuksien kehittymistä seuraamaan teettämällä ylimäärääsiä kokomaito näytteitä? Jos vuodessa muutaman kympin uhraa, ni sillä luulis olevan paras kustannusvaikutus..

Jos itsellä on tarvittava ammattitaito, niin neuvojien rutiinikäynneistä tuskin on vastaavaa hyötyä tilan kannalta. Ne käynnit ovat vain kansainvälisesti so***** tarkkailun virallisuuden takaamiseksi. Karjantarkkailu on kuitenkin aivan olennainen asia jalostuksen eteenpäin viemiseksi: sonneista on pakko saada jälkeläisravostelut. Niitä ei muuten saa kuin virallisen karjantarkkailun kautta.
Karjantarkkailun kustannukset vain pitäisi jakaa siitä saatavien hyötyjen suhteessa. Sonniarvosteluja varten tarvittavan datan hankkimisen pitäisi maksaa sonnien omistajien 100 %:sti. Eli peruskarjantarkkailun pitäisi olla tilalle täysin ilmaista, jopa pieni korvaus vaivan näöstä olisi paikallaan (korvaus voisi kyllä tulla "luonnossakin" eli vaikka nuo analyysitulokset katsottaisiin korvaukseksi). Neuvonnasta laskutettaisiin sitten erikseen. Sonninomistajat sitten perisivät kustannukset omilla tavoillaan eli käytännössä siemenannosten hinnoissa.

Tuota jalostusasiaa en edes ajattele olennaisena osana karjantarkkailua. Mulla on omat jalostustavoitteet ja -linjat ja niihin ei kuulu enää pohjoismaiset nuor- eikä valiosonnit, joten se siitä.

Ruokinnan muutos appeeseen ja sen mukanaantuomat muutokset mua eniten askarruttaa. Mut taitaa niihinkin löytyä parempi vastaus toisilta appeensyöttäjiltä ja rehufirmojen neuvojilta kuin karjantarkkailijalta. 

Rehufirmojen agenda taas on se että osta meiltä ja PALJON, vältä omavaraisuutta ja tilojen välistä kauppaa! Paras kannattavuus saavutetaan ko rehuauto tuo kalleinta rehua mitä katalookista löytyy...  Usiemmalla täysrehutäppärillä menny naama kieroon ko agrimarkerin ylivoimaiset (hinnaltaan) rehut on vaihdettu edulliseen rehuun ja lopputulos on sama tai parempi...  Jaa miten meillä? No, kivennäisten ja vitamiinien lisäksi on aika vähissä nuo ostopanokset väkirehujen taholla.

Nii, mikäs nuossa suomen AY elukoissa on vikana, hyvät luonteet, rakenteet mahtavia, poikimiset helppoja ja pitoisuudet ihan ok. Ja yli puolet on nuorsonnilla, ko seuraavan sukupolven valioita niistä tulee, ne on valioita edellä jalostuksessa.

Rehufirmojen agenda taas on se että osta meiltä ja PALJON, vältä omavaraisuutta ja tilojen välistä kauppaa! Paras kannattavuus saavutetaan ko rehuauto tuo kalleinta rehua mitä katalookista löytyy...  Usiemmalla täysrehutäppärillä menny naama kieroon ko agrimarkerin ylivoimaiset (hinnaltaan) rehut on vaihdettu edulliseen rehuun ja lopputulos on sama tai parempi...  Jaa miten meillä? No, kivennäisten ja vitamiinien lisäksi on aika vähissä nuo ostopanokset väkirehujen taholla.

Tuo on kieltämättä täysrehufirmojen agenda, jos nuo jorinat kyllästyttävät niin vaihtoehtoja on tarjolla 

Nii, mikäs nuossa suomen AY elukoissa on vikana, hyvät luonteet, rakenteet mahtavia, poikimiset helppoja ja pitoisuudet ihan ok. Ja yli puolet on nuorsonnilla, ko seuraavan sukupolven valioita niistä tulee, ne on valioita edellä jalostuksessa.

En minä noita meidän nykysiä lehmiä moitikkaan, vaikka osa nuorsonneista onkin. Mut jo vähän aikaa on näyttäny siltä, että kun nyt hyppään suomijalostuksen kelkasta pois, niin ei tuu paha mieli ja elukoita on mukava hoitaa jatkossakin.

Nyt poikivia ensikkoja katsellessa näyttää hyvältä ja ainoa joka tästä ei hyödy on Herra Snellman. 

Lainaus käyttäjältä: timotej - 22.04.11 - klo:14:57

Jos itsellä on tarvittava ammattitaito, niin neuvojien rutiinikäynneistä tuskin on vastaavaa hyötyä tilan kannalta. Ne käynnit ovat vain kansainvälisesti so***** tarkkailun virallisuuden takaamiseksi. Karjantarkkailu on kuitenkin aivan olennainen asia jalostuksen eteenpäin viemiseksi: sonneista on pakko saada jälkeläisravostelut. Niitä ei muuten saa kuin virallisen karjantarkkailun kautta.
Karjantarkkailun kustannukset vain pitäisi jakaa siitä saatavien hyötyjen suhteessa. Sonniarvosteluja varten tarvittavan datan hankkimisen pitäisi maksaa sonnien omistajien 100 %:sti. Eli peruskarjantarkkailun pitäisi olla tilalle täysin ilmaista, jopa pieni korvaus vaivan näöstä olisi paikallaan (korvaus voisi kyllä tulla "luonnossakin" eli vaikka nuo analyysitulokset katsottaisiin korvaukseksi). Neuvonnasta laskutettaisiin sitten erikseen. Sonninomistajat sitten perisivät kustannukset omilla tavoillaan eli käytännössä siemenannosten hinnoissa.

Tuota jalostusasiaa en edes ajattele olennaisena osana karjantarkkailua. Mulla on omat jalostustavoitteet ja -linjat ja niihin ei kuulu enää pohjoismaiset nuor- eikä valiosonnit, joten se siitä.

Ruokinnan muutos appeeseen ja sen mukanaantuomat muutokset mua eniten askarruttaa. Mut taitaa niihinkin löytyä parempi vastaus toisilta appeensyöttäjiltä ja rehufirmojen neuvojilta kuin karjantarkkailijalta. 

Jos käytät ainoastaan omia sonneja tai naapurista ostettuja, et hyödy karjantarkkailusta. Mutta jos käytät pönttöä, oli siinä sonneja mistä maasta tahansa, niin ne ovat siellä karjantarkkailun ansiosta. Millään muulla tavalla niitä ei ole sinne pönttöön valittu.

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 22.04.11 - klo:16:11

Rehufirmojen agenda taas on se että osta meiltä ja PALJON, vältä omavaraisuutta ja tilojen välistä kauppaa! Paras kannattavuus saavutetaan ko rehuauto tuo kalleinta rehua mitä katalookista löytyy...  Usiemmalla täysrehutäppärillä menny naama kieroon ko agrimarkerin ylivoimaiset (hinnaltaan) rehut on vaihdettu edulliseen rehuun ja lopputulos on sama tai parempi...  Jaa miten meillä? No, kivennäisten ja vitamiinien lisäksi on aika vähissä nuo ostopanokset väkirehujen taholla.

Tuo on kieltämättä täysrehufirmojen agenda, jos nuo jorinat kyllästyttävät niin vaihtoehtoja on tarjolla  

Juu, Raisioin kaupantäti pillastu ko sanoin että eräs viljatilallinen viljelee herne-ohra-kauraa elukoitten rehuksi. Kuulemma ei mitenkää kannattavaa. Se jäi tosi epäselväksi että onko muita häviäjiä kuin rehufirma? Kaurakeisari saa valkuaiskasvituen, ja säästää lannotteissa eikä tartte kuivuria pyörittää syssyllä niin paljoa. Ja kotieläintila saa valkuaispitoista rehua lähes viljan hinnalla.

Onkos väkirehu% 32% kuinka pahoin pielessä?

Juu, Raisioin kaupantäti pillastu ko sanoin että eräs viljatilallinen viljelee herne-ohra-kauraa elukoitten rehuksi. Kuulemma ei mitenkää kannattavaa. Se jäi tosi epäselväksi että onko muita häviäjiä kuin rehufirma? Kaurakeisari saa valkuaiskasvituen, ja säästää lannotteissa eikä tartte kuivuria pyörittää syssyllä niin paljoa. Ja kotieläintila saa valkuaispitoista rehua lähes viljan hinnalla.

Onkos väkirehu% 32% kuinka pahoin pielessä?

Olispa se noin yksiselitteistä. Herne sisältää paljon tärkkelystä. Rypsirouheessa sitä ei ole    Ja paljonko se herne nostaa seoksen valkuaispitoisuutta todellisuudessa 

Kasvinsuojelu on haastavaa jos viljellään seoksena -> jos ei niin puinti on haastavaa  mutta joskus onnistuu 

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 25.04.11 - klo:09:55

Juu, Raisioin kaupantäti pillastu ko sanoin että eräs viljatilallinen viljelee herne-ohra-kauraa elukoitten rehuksi. Kuulemma ei mitenkää kannattavaa. Se jäi tosi epäselväksi että onko muita häviäjiä kuin rehufirma? Kaurakeisari saa valkuaiskasvituen, ja säästää lannotteissa eikä tartte kuivuria pyörittää syssyllä niin paljoa. Ja kotieläintila saa valkuaispitoista rehua lähes viljan hinnalla.

Onkos väkirehu% 32% kuinka pahoin pielessä?

Olispa se noin yksiselitteistä. Herne sisältää paljon tärkkelystä. Rypsirouheessa sitä ei ole    Ja paljonko se herne nostaa seoksen valkuaispitoisuutta todellisuudessa 

Kasvinsuojelu on haastavaa jos viljellään seoksena -> jos ei niin puinti on haastavaa  mutta joskus onnistuu 

Herneen rv% on jotain 22 ja härkäpavun jopa 34%.

Herneen rv% on jotain 22 ja härkäpavun jopa 34%.

Ja tärkkelystä

Lainaus käyttäjältä: ravenlord - 25.04.11 - klo:09:55

Juu, Raisioin kaupantäti pillastu ko sanoin että eräs viljatilallinen viljelee herne-ohra-kauraa elukoitten rehuksi. Kuulemma ei mitenkää kannattavaa. Se jäi tosi epäselväksi että onko muita häviäjiä kuin rehufirma? Kaurakeisari saa valkuaiskasvituen, ja säästää lannotteissa eikä tartte kuivuria pyörittää syssyllä niin paljoa. Ja kotieläintila saa valkuaispitoista rehua lähes viljan hinnalla.

Onkos väkirehu% 32% kuinka pahoin pielessä?

Olispa se noin yksiselitteistä. Herne sisältää paljon tärkkelystä. Rypsirouheessa sitä ei ole    Ja paljonko se herne nostaa seoksen valkuaispitoisuutta todellisuudessa 

Kasvinsuojelu on haastavaa jos viljellään seoksena -> jos ei niin puinti on haastavaa  mutta joskus onnistuu 

Puinti onnistuu, jos kasvusto on vähänkää kuivaa. Ilman siemenseulaa on hernet puitu. En minä siitä tärkkelyksestä tiedä mitä se vaikuttaa lehemän elämään, tosin syöttömäärät on maltillisia. Kasvinsuojeluaineena 0,5l mcpa.ta hehtaari, palkokasvit kestää varovaisen mcpa.n, joka riittää ristikukkaisille. Ja ennen suorakylvöä glyfosaatti.

Keskituotto ei ole mikään erikoisen hyvä, mutta vahva usko siihen että ne viimeiset tonnit ovat kalliit tonnit..  8.5-9 kieppeillä pyörii keskiarvo hyvin vähäisillä teollisilla ostorehuilla. Rypsilaarissa onkin härkäpapua

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 25.04.11 - klo:11:09

Herneen rv% on jotain 22 ja härkäpavun jopa 34%.

Ja tärkkelystä

Herneessä on enemmän, on mulla luvut jossain mut en jaksa nyt katsoa. Merkittävä määrä joka tapauksessa.