Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta  (Luettu 10208 kertaa)

Kattivaara

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 391
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
lypsikin lehmien päärehu on siis juolavehnä.

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 896
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Puhtailla grinstrantti ja tammistokasvustoilla mennään. Apilaa vois seokseen lisätä. Ennemmin nurminataa ko ruokonataa... Ikiä ei ikinä, soon tundralajike, ei sovellu näille leveysasteille. Nurmia ei saa päästää vanhoiksi, nurmet päätetään, mielellään kemiallisesti, viimeistään 3 satovuoden jälkeen. Rikkakasveille pitää tehdä jotain ennenku niitä on paljon, ongelmaa ei juurikaan ole säilisnurmissa, mutta tuo hierakka on välillä nopiaa leviämään. Eli paras kustannusvaikutus, säilörehuruokinnan tehostus on, että pitää ne nurmet kunnossa. Ei ne optimisadot ja satoennätykset, vaan ennemminkin se, että peltojen kasvukunto on kunnossa ja kukkaiskedot loistavat poissaolollaan.

Ja reipas kuivaus, ka 40 tai enemmän. Soon sitte hyvää kun karheesta ottaa heinätukun ja vääntää sitä ko kluutua, ja jos heinä tuntuu väännettäessä kuivalta niin sitte on hyvä. Jos tuntuu märkyyttä tulevan pintaan niin kelin salliessa siirretään paalausta.

Mitenkäs onnnistuisi apilan lisääminen täydennyskylvönä nurmen suorakylvökoneella? Kylvö syksyllä vai keväällä?

Siin on oikein kauppiaan viljelykonsulentti!


No perin samaa aattelin itekkii, kun ton luin.
Onhaa nii tietty erilaisia olosuhteita yms. pelloista johtuvia eroja.
Mutta kai se nurmien uusiminen on joillekkin ilmaista...

Omalla kohdalla kierto on yleensä sen 4-7 vuotta säilisnurmella, 2-3 vuotta muuta ja sitten taas nurmi. Muuten olen samaa mieltä Ravenlordin kanssa, että nurmet on pidettävä kunnossa... Toimet asian saavuttamiseksi taitavat vaan "hieman" poiketa...

Jovain

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Kannatan neljää satovuotta ellei ole ruokonataa viljelyssä tai lisätä siementä välillä. Tyhjää saa pyytämättäkin niin miksi kerätä huonoja satoja kun suomenmaalla ei oteta nurmesta sen täydestä satopotentiaalista kuin murto-osa käyttöön...

Lypsybotti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 896
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Kannatan neljää satovuotta ellei ole ruokonataa viljelyssä tai lisätä siementä välillä. Tyhjää saa pyytämättäkin niin miksi kerätä huonoja satoja kun suomenmaalla ei oteta nurmesta sen täydestä satopotentiaalista kuin murto-osa käyttöön...

Eikö nurmet kestä sielläpäin kuin neljä vuotta? Mikä mättää? ;)
Eikö pellot kanna=uria, huono ojitus? Siemenlisäys liian kallista?
Vai mikä?

En vaan ymmärrä, että mikä into siellä pellolla on sotkea, kun kevyempiä ja edullisempia tapojakin on nurmien iän ja satomäärän turvaamiseen.
Yksi mikä viimevuosina on yllättänyt positiivisesti, on ollut Grinstadtin "sakoaminen" keväisin. Kun tuntuu, että on liiankin tiheää... :o

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Unia Ideal puskee painollaan ja vannasjäykkyydellään nurmituppaankin läpi. Muihin kevyempiin kylvölaitteisiin tarvitaan erityisen onnistuneet olosuhteet. 

Mua jotenkin vistottaa noiden vannaskoneiden jälki aikaisella kevätkostealla pellolla. Pintaan painetaan oikein liippa, joka tiivistää muutaman sentin maata, hiukankaan savisilla tai hienommilla hiedoilla sillä helposti murhaa elävän nurmen.

Muuten lypsikin alkuperäiseen kysymykseen. Erillisruokinnassa on rehun oltava tasalaatuista. Timppaa viljellessä siis lypsävien rehut pitäs siksi saada ensimmäisestä sadosta loppu sitten hiehoille ja umpilehmille. Jos pinta-ala ei moiseen riitä, vaihdetaan lajia. Englanninraiheinää, valko- ja puna-apilaa, nurmi- ja ruokonataa, ehkä hiukan sitä timppaa, kolme korjuuta. Noilla eväillä eri satojen laatuvaihtelu pienenee. Peltokohtaiseen vaihteluun ei ole muuta keinoa kuin huolellinen paalien merkintä ja etukäteen analyysien perusteella tehty käyttösuunnitelma tai sitten rehut laakasiiloihin/aumoihin.
Liiasta apilasta tuskin on pelkoa. Hedelmällisyys ei ole uhattuna, lajikevalintaa vaan. Huono maittavuus johtuu virhekäymisestä, paaleissa käy helposti niin. Säilöntäaineen on syytä sisältää myös sopivia entsyymejä.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

lypsikki

  • Vieras
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Jos satoa meinaa pellosta saada olosuhteissa kuin olosuhteissa niin ruokonata nurminadan tilalle. Sen verran pitää olla viitseliäs että käy pellolla katsomassa koska on oikea korjuuajankohta...niinkuin Grindstad-timpallakin. Takuulla tulee maitoa, paitsi että lehmät eivät sitten enää tykkää timotei-nurminatasyrpystä kun ovat tottuneet lehtevään ruokonataan...
Turhaa noita morkataan jos ei ite osaa viljellä, vähän sama juttu kuin ei vois viljellä ohraa kun menee lakoon ja on kuitenkin ite laittanut 70 tonnia lietettä hehtaarille...

Jos ottaa ruokonadan nurminadan tilalle niin takuulla EI tule maitoa, tämä tie on siis jo koitettu! Tjaa meidän lehmät on sitten jotenkin erilaisia kun ruokonataseosten jälkeen kun on vaihdettu timppa-nurminataan niin onkin maittanut ja lypsättänyt paremmin. Ruokonadassa oli kai se että se vanheni liian nopeaan.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Jos ottaa ruokonadan nurminadan tilalle niin takuulla EI tule maitoa, tämä tie on siis jo koitettu! Tjaa meidän lehmät on sitten jotenkin erilaisia kun ruokonataseosten jälkeen kun on vaihdettu timppa-nurminataan niin onkin maittanut ja lypsättänyt paremmin. Ruokonadassa oli kai se että se vanheni liian nopeaan.
Vika on siinä, että vaihdatte kasvilajia, muttette korjuuaikaa. Eri kasveilla on erilaiset viljelytekniikat. Ei rypsiä ja syysvehnääkään ihan samalla tavalla korjata. Ruokonata vaatii 3-4 korjuuta antaakseen sulavan sadon. Kaksi korjuuta ei onnistu. Vastapainoksi tavaraa tulee enemmän kuin timpasta kahdella sadolla.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

lypsikki

  • Vieras
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
3 satoa ollaan pääsääntöisesti tehty lohkolta kuin lohkolta. Raiheinistä on ollu joskus pakko tehdä 4 satoa. Ollaan oltu joskus liiankin ajoissa aloitettu Grindstad-ruokonata lohkoista jopa toukokuun puolella - eikä siltikään lypsättänyt! Ne ei vaan meidän maille sovi. Grindstad-Ruokonata oli lajikkeena jo osalla pelloista kun spv:ssa pellot tuli meille ja kun nuo oli silloin  "kovaa kamaa" niin sitä laitettiin muillekin pelloille. 1-2 satovuodet oli noissa hyviä, mutta viime vuosina niistä on tullut tosi heikkoa laatua, sato on kyllä määrältään hyvä ja uudelleenkasvukykyhän näissä on huippu ja talvenkestävyys ym.

Uudistus on varmaan siksi venähtänyt kun edellä tuli esille että se on aika kallista ja työlästäkin että nurmen saa heti onnistumaan ja jos on joku hyvin tuottava lohko (niinkuin nämä Grindstadit ja ruokonadat on) niin eipä tule kovin äkkiä mieleen että kyntää satosimmat pellot. Sehän on juuri noiden lajikkeiden etu että toisaalta ne on tosi taloudellisia kun niiden kylvötkin on onnistuneet parhaiten ja kun ne jaksaa tuottaa niin pitkään ym., mutta varjopuolia on mitkä tulee esiin navetassa eli lehmät ei syö sitä ja maitomäärät on aika vaatimattomia.

risa

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 162
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Grinstad on kai huonoin mahdollinen timotei apilan kanssa viljeltäväksi, jos apila on se pääkasvi, jonka mukaan viljellään. Jos apilaa on vähän siellä täällä ja korjataan rehu paaleihin, ei taatusti saa tasalaatuista tavaraa edes samalta lohkolta.

Vastaranta

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 902
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Grinstad on kai huonoin mahdollinen timotei apilan kanssa viljeltäväksi, jos apila on se pääkasvi, jonka mukaan viljellään.

Näin minäkin luulen.. Samalla logiikalla en ymmärrä valmisseoksia, joissa 80% timoteita 20% ruokonataa. Timotein mukaan viljellään, ruokonataa kasvaa tuppaina siellä täällä alentamassa rehun laatua...

Grinstadia tuli joskusmuinoin käytettyä paljonkin, en minä osannut siitä sulavaa rehua tehdä.. Voisi kuvitella, että Grinstad sopisi noihin "Adamin mallin" seoksiin, eli selkeästi useamman niiton kasveja ja timotei vähemmistönä.

Mun mielestä ensin valitaan strategia, montako niittoa, ja sitten siihen sopivat kasvit. Iki-timoteillakin on paikkansa yhden niiton pelloissa, ei tule ongelmaa jälkikasvun kanssa  ;D
Kahden niiton pelloille "kahden niiton lajikkeita" puna-apilaa ja timoteita, useamman niiton lohkoille sitten jotain ihan muuta..
uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot

ravenlord

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1648
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Puhtailla grinstrantti ja tammistokasvustoilla mennään. Apilaa vois seokseen lisätä. Ennemmin nurminataa ko ruokonataa... Ikiä ei ikinä, soon tundralajike, ei sovellu näille leveysasteille. Nurmia ei saa päästää vanhoiksi, nurmet päätetään, mielellään kemiallisesti, viimeistään 3 satovuoden jälkeen. Rikkakasveille pitää tehdä jotain ennenku niitä on paljon, ongelmaa ei juurikaan ole säilisnurmissa, mutta tuo hierakka on välillä nopiaa leviämään. Eli paras kustannusvaikutus, säilörehuruokinnan tehostus on, että pitää ne nurmet kunnossa. Ei ne optimisadot ja satoennätykset, vaan ennemminkin se, että peltojen kasvukunto on kunnossa ja kukkaiskedot loistavat poissaolollaan.

Ja reipas kuivaus, ka 40 tai enemmän. Soon sitte hyvää kun karheesta ottaa heinätukun ja vääntää sitä ko kluutua, ja jos heinä tuntuu väännettäessä kuivalta niin sitte on hyvä. Jos tuntuu märkyyttä tulevan pintaan niin kelin salliessa siirretään paalausta.

Mitenkäs onnnistuisi apilan lisääminen täydennyskylvönä nurmen suorakylvökoneella? Kylvö syksyllä vai keväällä?

Siin on oikein kauppiaan viljelykonsulentti!

Apilan suorakylvö onnistuu varmimmin aikaisin keväällä kun kosteutta on vielä ja kone tekee pienen viillon peltoon johon siemen sitten menee kanssa. Unia Ideal puskee painollaan ja vannasjäykkyydellään nurmituppaankin läpi. Muihin kevyempiin kylvölaitteisiin tarvitaan erityisen onnistuneet olosuhteet.  Valkoapila on laitumella jo syötävää ensimmäisen vuoden elokuussa.  Säilörehussa tietenkin menee pidempään varjostuksen tähden.

pah, kauppiaan konsulentti..  Arvooppa, kuka pui omaan tarpeeseen heinänsiemenen?
Ja syy nopeaan kiertoon; pelto ei ehdi mätästyä, monivuotiset rikkakasvit eivät ehdi levitä, viljelykasvi on timotei, ei juolaheinä, vähemmän uria pellossa, korkea satotaso, viljelykierron toimivuus, ja joillain lohkoilla nurmen uusiminen myyränpesien takia..

Numien vanhaksi pitämisen edut?  Eipä juuri tule mieleen, paitsi ne tulvalohkot, joilla ei menesty kuin luonnonheinä. Niitä ei saa mennä rikkomaan, vaan niistä tehdään 1. sato kesässä ilman lannotteita joskus heinäkuulla ja sato menee joutokarjalle mahantäytteeksi. Sinne pitää vetää aina joskus starane tai gratil, jotta rikkakasvit pysyvät pois. Vaikka onhan se yli metrinen pelto-ohdake aika vaikuttavan näköönen, mutta ei sitä heinäpellossa kaivata...
Asiaan kuin asiaan, asiaton vastaus :)

Joupir84

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 253
  • Näillä mennään
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Aina vähän puna-apilaa sekaan(paitti suomaat) Se on meikäläisen kantava ajatus, ja on toiminut
Suolahe rauta on haurasta

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Aina vähän puna-apilaa sekaan(paitti suomaat) Se on meikäläisen kantava ajatus, ja on toiminut


Turve- ja multamaille sitte valkoapilaa.
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

Peurajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3270
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Aina vähän puna-apilaa sekaan(paitti suomaat) Se on meikäläisen kantava ajatus, ja on toiminut


Turve- ja multamaille sitte valkoapilaa.

Alsike -ja jopa puna-apila ovat toimineen jollakin lailla suopelloillakin, kunhan ei ole mistään rimmestä kysymys
Someone´s  gotta be prick and tell true things aloud

Jos nainen on kaunis alasti, on hän sitä myös vaatteet päällä

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Paras nurmilajike lypsäville ja yl. ruokinnasta
Aina vähän puna-apilaa sekaan(paitti suomaat) Se on meikäläisen kantava ajatus, ja on toiminut


Turve- ja multamaille sitte valkoapilaa.

Alsike -ja jopa puna-apila ovat toimineen jollakin lailla suopelloillakin, kunhan ei ole mistään rimmestä kysymys

Minäkin äänestän alsikkeen puolesta multamailla. Pärjää se kovemmillakin mailla.