Risteytyksiin ei ole kukaan kokenut tarvetta. Jenkeissä siihen lähdettiin alunperin siksi, että kaliforniassa olosuhteet on lehmälle kovat ts. etsittiin sitkeämpää ratkaisua, parempaa hedelmällisyyttä kuiviinlypsyyn rBST:n kans jne....näin siis mulle on selitetty.
Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.
Jenkeistä tuo lähtöisin on, isot ja suurppiirteisesti hoidetut karjat vaativat tekohengitystä, hedelmällisyys suurin ongelma samoin poikimiset. Ja oletan, että utaretulehduskin samoja karjoja riivasi.
Etu risteytyksestä on sitä suurempi mitä isompi merkitys on terveysominaisuuksilla tilatasolla, jollei tiinehtymisten, poikimisten tai utareterveyden kanssa ole ongelmia, niin hyöty jää vähäisemmäksi.
Isoissa tuotantokarjoissa kuitenkin tulee mieleen, että kohtuullisen pienikin hyöty hoitojen vähenemisenä on merkittävä kun lisätyö on palkallista.
Isoin kysymys joka tulee mieleen, ja johon ei ole vastausta kun tutkiminen on hankalaa, kai olisi kuitenkin parantaako heteroosi rehunkäyttökykyä, kuten voisi olettaa?
Tosieen viestiketjuun pähkäilin, miksi Brown Swiss on otettu mukaan risteytyksiin? Ainakin ne muutamat tutkimukset jota olen rodun käytöstä risteytykseen nähnyt (sinällään tutkimustietoa risteytyksestä on nykyään paljon, mutta BS:n käyttöä ei ole alun jälkeen juurikaan tutkittu) ovat olleet sen suuntaisia, että Brown Swiss* Holstein risteytys ei ole parempi kuin puhdas holstein, joissain tutkimuksissa jopa huonompi.
Brown Swissillä rotuna on oikeastaan liki täysin samat ongelmat kuin holsteinilla yhdistettynä merkittävästi heikompaan tuotoskykyyn. Ainoa selkeä plussa jota olen nähnyt mainittavan on Brown Swissin kestävät jalat.
Liki varmasti eniten siementä risteytyskäyttöön myyvä yritys Creative Genetics omaa hyvät nettisivut, joissa on myös linkkejä tutkimuksiin, Adam lienee lukenut?
http://www.creativegeneticsofca.com/usefularticles.htmToki noita katsellessa pitää muistaa, että yritys ei viime vuoteen asti edustanut suomalaista ay:tä, joka rotuna on kuitenkin hyvin pitkälle sama kuin SRB, tämä näkyy teksteissä, samoin se, että Norjan punainen on nykyään eri firman myynnissä. Genon sivuilla on hieman eri käsitys ja tutkimustuloksetkin ihan hyviä..
Sellainen piirre joka otti silmään ihan ensimmäisiä ns. Kalifornian risteytyskokeiden tuloksia katsellessa joskus vuosia sitten oli se, että käytetyissä holsteinsonneisa oli hyvin vähän ihan kärkisonneja mukana kun taas SRB:llä oli käytössä kokolailla paras mahdollinen valikoima. Tuskin vaikuttaa tuloksiin hirveästi, mutta kuvaa sitä, että isot tuotantokarjat käyttävät heikompia holsteinsonneja kuin mitä olisi (teoriassa) saatavilla. Huippujen hinta ja simenen tuottokyky nostaa ne suurimman osan ulottumattomiin jenkeissä.
