Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 04.09.11 - klo:16:49

opetuksen taso saattaa vaarantua liian pienessä koulussa. Itsestäänselvyys se(kään) ei ole. Sama vaara piilee siellä suuremmassa yksikössä, jossa säästöjen nimissä laitetaan niitä jani-pettereitä kolmisenkymmentä samaan luokkaan. Nurkkakuntalaisuutta tai mitä, mutta minusta pieniäkään kyläkouluja ei pitäisi autoomaationa lopettaa. Tietenkään niihin ei voi suuria satsauksia laittaa, joka voi sitten näkyä siinä opetuksen tasossa. Ehkäpä asioita voisi yrittää tutkailla uusista näkökulmista. Vaikkapa perinteisen ,luokat 1-6, sijaan olisikin päiväkoti, eskari ja pari ensimmäistä luokkaa tai jotain muuta kuhunkin tilanteeseen sopivaa. Ja ne omat vahvuudet hyödyntäen; esimerkiksi biologian tunnilla voi käydä lähimetsässä, pientä soveltamista opetussuunnitelmiin. Se tosin vaatii opettajalta vähän enemmin...

Tottahan toi mut tosiasia on se et niihn pikkukouluihin ei oo varaa tehdä asianmukaisia jumppasaleja, käsityöluokkia. Meiän pojat kehu aikoinaan aina semmosia opettajia jotka kekkas jotain "ihmeellisyyksiä" opettaessaan... eli käytiin skutsissa kattomassa lintuja ja kukkia yms. tms.

Kukista ja mehiläisistä oli varmaankin ollut juttua , toinen pojistasi oli tokaissut et tollasta meijän faija yrittää muttei onnistu . 

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 04.09.11 - klo:16:49

opetuksen taso saattaa vaarantua liian pienessä koulussa. Itsestäänselvyys se(kään) ei ole. Sama vaara piilee siellä suuremmassa yksikössä, jossa säästöjen nimissä laitetaan niitä jani-pettereitä kolmisenkymmentä samaan luokkaan. Nurkkakuntalaisuutta tai mitä, mutta minusta pieniäkään kyläkouluja ei pitäisi autoomaationa lopettaa. Tietenkään niihin ei voi suuria satsauksia laittaa, joka voi sitten näkyä siinä opetuksen tasossa. Ehkäpä asioita voisi yrittää tutkailla uusista näkökulmista. Vaikkapa perinteisen ,luokat 1-6, sijaan olisikin päiväkoti, eskari ja pari ensimmäistä luokkaa tai jotain muuta kuhunkin tilanteeseen sopivaa. Ja ne omat vahvuudet hyödyntäen; esimerkiksi biologian tunnilla voi käydä lähimetsässä, pientä soveltamista opetussuunnitelmiin. Se tosin vaatii opettajalta vähän enemmin...

Tottahan toi mut tosiasia on se et niihn pikkukouluihin ei oo varaa tehdä asianmukaisia jumppasaleja, käsityöluokkia. Meiän pojat kehu aikoinaan aina semmosia opettajia jotka kekkas jotain "ihmeellisyyksiä" opettaessaan... eli käytiin skutsissa kattomassa lintuja ja kukkia yms. tms.

juu   ne  pitäisi  kuskata  maaseudun  kouluihin   

Tottahan toi mut tosiasia on se et niihn pikkukouluihin ei oo varaa tehdä asianmukaisia jumppasaleja, käsityöluokkia. Meiän pojat kehu aikoinaan aina semmosia opettajia jotka kekkas jotain "ihmeellisyyksiä" opettaessaan... eli käytiin skutsissa kattomassa lintuja ja kukkia yms. tms.
[/quote]

No höpöhöpö, pikkukouluissa on ne palkkakulut, jotka tekee koulusta niin saatanan kalliin, tarvitaan siivooja, keittäjä, talonmies pari opettajaa jne.... muutamaa oppilasta varten, pääosa rakennuskannasta on tehty jo vuosikymmeniä sitten, eikä ne rasita koulun ylläpitoa nimeksikään.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 04.09.11 - klo:16:55

Tottahan toi mut tosiasia on se et niihn pikkukouluihin ei oo varaa tehdä asianmukaisia jumppasaleja, käsityöluokkia. Meiän pojat kehu aikoinaan aina semmosia opettajia jotka kekkas jotain "ihmeellisyyksiä" opettaessaan... eli käytiin skutsissa kattomassa lintuja ja kukkia yms. tms.

No höpöhöpö, pikkukouluissa on ne palkkakulut, jotka tekee koulusta niin saatanan kalliin, tarvitaan siivooja, keittäjä, talonmies pari opettajaa jne.... muutamaa oppilasta varten, pääosa rakennuskannasta on tehty jo vuosikymmeniä sitten, eikä ne rasita koulun ylläpitoa nimeksikään.
[/quote]

Pikkukoulujen opettajat saisivat valita joko edessä on lopputili tai roima palkan alennus ja tehtävien monipuolistuminen ja loput työt voisi teettää lapsilla ja kyläläisillä talkootyönä

Mutta kun on vain mää mää itte vaadin mutten tee mitään kyläläisiä ja opettajia

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 05.09.11 - klo:09:08

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 04.09.11 - klo:16:55

Tottahan toi mut tosiasia on se et niihn pikkukouluihin ei oo varaa tehdä asianmukaisia jumppasaleja, käsityöluokkia. Meiän pojat kehu aikoinaan aina semmosia opettajia jotka kekkas jotain "ihmeellisyyksiä" opettaessaan... eli käytiin skutsissa kattomassa lintuja ja kukkia yms. tms.

No höpöhöpö, pikkukouluissa on ne palkkakulut, jotka tekee koulusta niin saatanan kalliin, tarvitaan siivooja, keittäjä, talonmies pari opettajaa jne.... muutamaa oppilasta varten, pääosa rakennuskannasta on tehty jo vuosikymmeniä sitten, eikä ne rasita koulun ylläpitoa nimeksikään.

Pikkukoulujen opettajat saisivat valita joko edessä on lopputili tai roima palkan alennus ja tehtävien monipuolistuminen ja loput työt voisi teettää lapsilla ja kyläläisillä talkootyönä

Mutta kun on vain mää mää itte vaadin mutten tee mitään kyläläisiä ja opettajia
[/quote]

Se on kunnan ja valtion kannalta sama käytkö ne kakarat sitä 20-30 oppilaan kyläkoulua vai viedäänkö kakarat kirkonkylälle kouluun. Se maksaa yhteiskunnalle tasan yhtä paljon, jos kaikki kustannukset lasketaan yhteen.

Se on kunnan ja valtion kannalta sama käytkö ne kakarat sitä 20-30 oppilaan kyläkoulua vai viedäänkö kakarat kirkonkylälle kouluun. Se maksaa yhteiskunnalle tasan yhtä paljon, jos kaikki kustannukset lasketaan yhteen.

Kunta vastaa likimain kaikista koulutuksen menoista... ja valtio leikkaa kuntien valtionapuja... eli eikä kun veroprossaa nostamaan       

Se on kunnan ja valtion kannalta sama käytkö ne kakarat sitä 20-30 oppilaan kyläkoulua vai viedäänkö kakarat kirkonkylälle kouluun. Se maksaa yhteiskunnalle tasan yhtä paljon, jos kaikki kustannukset lasketaan yhteen.

Valtion kannalta se on ihan sama, se kun maksaa oppilasluvun mukaan avustukset kunnalle, kunta taas maksaa todelliset kulut, joten sillä on merkitystä montako opettajaa, siivoojaa, keittäjää, talonmiestä tai taksikuskia on oppilasta kohden ?

Kolmenkymmenen oppilaan koulu pyörii samoilla henkilömäärillä, kuin sadan oppilaan koulukin, ehkä opettajia tarvitaan yksi tai kaksi lisää, muuten kulut on suunnilleen samat.

Kolmenkymmenen oppilaan koulu pyörii samoilla henkilömäärillä, kuin sadan oppilaan koulukin, ehkä opettajia tarvitaan yksi tai kaksi lisää, muuten kulut on suunnilleen samat.

Hölöhölö.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 06.09.11 - klo:08:02

Kolmenkymmenen oppilaan koulu pyörii samoilla henkilömäärillä, kuin sadan oppilaan koulukin, ehkä opettajia tarvitaan yksi tai kaksi lisää, muuten kulut on suunnilleen samat.

Hölöhölö.

Lapset eivät ole karjaa joten allekirjoitan tuon Auliksen hölöhölön 

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 06.09.11 - klo:09:40

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 06.09.11 - klo:08:02

Kolmenkymmenen oppilaan koulu pyörii samoilla henkilömäärillä, kuin sadan oppilaan koulukin, ehkä opettajia tarvitaan yksi tai kaksi lisää, muuten kulut on suunnilleen samat.

Hölöhölö.

Lapset eivät ole karjaa joten allekirjoitan tuon Auliksen hölöhölön 

  Tuollainen 800 oppilaan koulu on sopiva koko. Tällainen on meidän kyläkoulu.  Muutaman vuoden päästä 1000 oppilasta. 

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.11 - klo:11:42

Se on kunnan ja valtion kannalta sama käytkö ne kakarat sitä 20-30 oppilaan kyläkoulua vai viedäänkö kakarat kirkonkylälle kouluun. Se maksaa yhteiskunnalle tasan yhtä paljon, jos kaikki kustannukset lasketaan yhteen.

Valtion kannalta se on ihan sama, se kun maksaa oppilasluvun mukaan avustukset kunnalle, kunta taas maksaa todelliset kulut, joten sillä on merkitystä montako opettajaa, siivoojaa, keittäjää, talonmiestä tai taksikuskia on oppilasta kohden ?

Kolmenkymmenen oppilaan koulu pyörii samoilla henkilömäärillä, kuin sadan oppilaan koulukin, ehkä opettajia tarvitaan yksi tai kaksi lisää, muuten kulut on suunnilleen samat.

Meillä oli 30 oppilaan koulu ja 2 opettajaa. 100 oppilaan koulussa joutuu laittamaan rapiat 30 oppilasta luokkaan että selviäisi sillä 3 opettajalla.

Eikä meillä ollut keittäjää, talonmiestä, siivojaa erikseen. sama henkilö hoiti meidän koulussa nuo tehtävät.

Täällä kunta on leikkinyt viihdyttäjää jo vuosikaudet.Kun kunnan kuukausijulkaisu tulee,se on täynnä mitä ääliömäisimpiä pippaloita.Jos niissä alkais  hyppäämään,niin mihinkään normaaliin elämiseen ei jäis aikaa.
En ole käynyt yhdessäkään,enkä käy tulevaisuudessakaan.Kunnantalo on täynnä väkeä,joilla ei vissiin oo muuta tekemistä,kuin viihteen järjestäminen kuntalaisille.

Täällä kunta on leikkinyt viihdyttäjää jo vuosikaudet.Kun kunnan kuukausijulkaisu tulee,se on täynnä mitä ääliömäisimpiä pippaloita.Jos niissä alkais  hyppäämään,niin mihinkään normaaliin elämiseen ei jäis aikaa.
En ole käynyt yhdessäkään,enkä käy tulevaisuudessakaan.Kunnantalo on täynnä väkeä,joilla ei vissiin oo muuta tekemistä,kuin viihteen järjestäminen kuntalaisille.

Näinhän se Tundralla ja Kepulandiassa menee  

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 10.04.11 - klo:10:28

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 10.04.11 - klo:10:16

jopa heti kun nimet paperissa, ja laitamilla niiiiin perkeleen äkästä porukkaa!        vain muutama kuuta kulunna liitoksesta kun etuja jo poistettu!

  Niinpä, mitä hyötyä on kuntaliitoksesta jos kaikki pysyy entisellään. Mielestäni kuntien harkinnanvarainen tuki pitäisi poistaa.
Kaikki ne kunnat jotka ei tule toimeen samalla viivalla kuin muut, pitää liittää muihin kuntiin. 
  Tämä porkkana homma on kans persiistä. Liitoskunnissa vaan johtajat lisääntyy. 

Harvoin sepeteukselta mitään järkevää löytyy mutta nyt olet harvinaisen oikeassa.
Pikkukunnilla ei ole mitään muuta virkaa kuin elättää sitä isomahaista kunnanjohtajaa eläkeikään asti,sen jälkeen kunta liitetään emäkuntaan ja mikään ei muutu,paitsi palvelut paranevat.