Lainaus käyttäjältä: PuuhaPete - 12.03.11 - klo:12:02

Jos nyt joku rotu jää pois, saa sitten itse etsiä rahoituksen omalle projektilleen myöhemmin ja se voikin sitten tulla heille kalliiksi.

Tämä on kyllä sikamaisuuden huippu! Lasketaan rahoitus omalle rahastusprojektille ja sitten jos ihan kaikki ei hypi pillin mukaan, niin eikun rahat pois!
Aikomoista jeesustelua!
Kyllä ag ja hf kerhoissa hyväksyntä on vain puhjoht ja lähipiirien varassa. Taitaa mennä pj:t vaihtoon jos yleiseen kokoukseen asian vievät. Siksi salailu. 
Si ja Ch eivät lähde peten Li-rekeen.

Lainaus käyttäjältä: bbgreiwi - 12.03.11 - klo:06:50

Pete puhuu/kirjoittaa paljon ja sanoo vähän. Hienolla käärinpaperilla verhotaan puheet ja öljykangastakki porukka on "myyty". Eivät ainakaan uskalla kyseenalaistaa mitään valmiista puheesta, ettei oma tyhmyys paljastuisi. 

Kyllä tuo käytännössä on suljettu kantakirja mikä tällä tavalla ollaan tekemässä ja minäkin tiedän kaksi limousin tapausta jossa jo uusi säännöstö jätti eläimet ulos kultapossukerhosta.

Ja sitten tämä väite että luonneominaisuudet eivät periydy?
vaan on hoidon tulosta...

Nyt tähän on saatava näiltä uusilta "jalostusguruilta" selvä vastaus... niin voidaan arvoida missä mennään.


Ja vihjeeksi, että mikä on blup?

Tämä homotsygootti palvonta menee aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin.
Hey man populaatiota tässä jalostetaan ei yhtä "yksilöä" kerrallaan ja keskimääräinen perinnöllinen eteneminen populaatiossa tuo ne eurot elinkeinoon, ei yhden ranskalaisen linjan "puhtaana" säilyttäminen.

"Eläimen käyttäytymisellä näyttää olevan kaksi alkuperää. Eräät käyttäytymisen muodot ovat perinnöllisiä; toiset eläin oppii. perityn käyttäytymisen - joka käsittää sekä niin kutsutun vaistomaisen käyttäytymisen että heijasteet eli refleksit - laatu riippuu eläimen hermoston ja hermosolujen rakenteesta, ja tämän rakenteen puolestaan määräävät perintötekijät eli geenit, jotka nuori eläin on perinyt vanhemmiltaan. Opittu käyttäytyminen voitaisiin määritellä siten, että se on käyttäytymistä, jota kokemus on muovannut. Eläimen oppima käyttäytyminen ei periydy sen jälkeläisille.

Hyvin usein vaistomainen käyttäytyminen muodostaa rungon, jota oppiminen täydentää. Niinpä esimerkiksi vastakuoritunut kananpoika alkaa hyvin pian nokkia ruokaa. Tämä liikesarja - pään työntäminen eteenpäin, kohottaminen ja nieleminen nokan sojottaessa avonaisena ylöspäin - on kokonaisuudessaan perinnöllistä laatua. Aluksi kananpoika yrittää nokkia kaikenlaisia esineitä, kuten vesipisaroita, pieniä kiviä, lattiassa olevia tahroja ja vieläpä  toisten kananpoikien varpaita. Vain vähitellen se oppii keskittymään jyviin ja muihin ruokapaloihin. Itse nokkimisliike on vaistonvarainen, mutta tämän kyvyn käyttäminen vain kun se on mielekästä, on puolestaan opittua.
Monesti sattuu, että nuorella eläimellä on syntymälahjanaan kyky vaistomaisesti reagoida aivan umpimähkäisesti mitä erilaisempiin kohteisiin, usein aivan epätarkoituksenmukaisesti.

Kuten edellisestä luvusta kävi ilmi, vastakuoriutunut linnunpoikanen seuraa mitä hyvänsä liikkuvaa esinettä, oli tämä sitten vaikkapa vanha laatikko, ihminen tai toinen lintu. Tämä johtuu siitä, että kaikille näille yhteinen ominaisuus, liike, on ärsyke, joka laukaisee linnunpoikasen reaktion. Leimautuminen sitten ratkaisee, mitä lintu loppujen lopuksi ryhtyy seuraamaan, ja juuri tämä leimautuminen on tekijä, joka tarkemmin kohdistaa eläimen alkuaan aivan umpimähkäisen käyttäytymisen. Tavallisesti nuoret eläimet leimautuvat vanhempiinsa ja oppivat siten tuntemaan oman lajinsa jäsenet sekä reagoimaan niiden ärsykkeisiin. Vaikka periaatteessa voikin sattua, että linnunpoikanen alkaa seurata liikkuvaa laatikkoa, tämä on onneksi perin harvinaista."

Lähde: Animal Behaviour

Lainaus käyttäjältä: bbgreiwi - 12.03.11 - klo:14:29

Lainaus käyttäjältä: Päivi - 12.03.11 - klo:14:08

Onkos nyt joku unohtanut, että myös Ab, Hf ja HC porukka haluavat muutoksia omiin kantakirjoihinsa Li:n lisäksi. Ainoastaan Si ja Ch ovat jäämässä muutosten ulkopuolelle...

Ei ole keskustelu mitään, vai onko joku kerho avannut keskustelua. Ehkä kultapossukerhon jäsenet 5-6 karjaa per rotu "keskustelee".  Heidänkin kannattaa katsoa, ettei vaan olisi risteytys taustaa..
On muuten ihanvarmasti. Ainakin punainen /musta angus sekaisin, sarveton ja sarvellinen hf ja Li sekaisin ja Li Kanadan tuonnit vain muutamia mainitakseni.

Mutta jopa jää rotukerho pieneksi, kun rupukarjat lähtee. 
Ehkäpä viisaiden pj:jen päät puhuttiin Ikaalisten salapalaverissa ympäri. Vai onko Päivillä parempaa tietoa?

"Periytymisen tutkiminen on verrattain helppoa vain silloin, kun olemme tekemisissä selvästi määriteltävien seikkojen, kuten turkin värin, jalkojen pituuden, silmien värin tms, kanssa. Mutta kun koetamme mitata kasvatuskokeissa esiintyvien käyttäytymiserojen suuruutta, tehtävä on mitä hankalin. Tämä johtuu varmaan siitä, että useimmat perinnöllisen käyttäytymisen muodot todennäköisesti riippuvat useasta  yhteisesti vaikkuttavasta geenistä eivätkä yhden ainoan geenin vaikutuksesta, kuten esimerkiksi silmien väri. Tämän geenin yhteisvaikutuksen vuoksi kasvatuskokeiden tulosten analysoiminen on äärimmäisen vaikeaa. Kokeet ovat kuitenkin jo antaneet meille hieman tietoja.
Ruusupapukaijoilla suoritetut kokeet ovat tästä hyvänä esimerkkinä. Eräät niistä rakentavat pesänsä ruohosta tai kaarnanpalasista, joita ne työntävät höyhentensä alle kantaakseen ne pesäpaikalle. Vankeudessa ollessaan ne repivät paperista suikaleita, pörhistävät höyhenensä ja panevat 6-8 suikaletta niiden joukkoon. Eräät toiset ruusupapukaijalajit taas kuljettavat pesänrakennusaineensa nokassaan. Myös ne repivät paperia suikaleiksi. Nämä lajit voidaan risteyttää keskenään, ja munista kuoriutuu poikasia. Sekamuotoiset jälkeläiset eivät oikein tahdo selviytyä pesänrakennuksesta. Ne osaavat kyllä repiä paperin suikaleiksi (tämä ominaisuushan oli molemmilla vanhemmilla), mutta ne eivät millään onnistu sijoittamaan suikaleita höyhentensä sekaan. Melkein kaikki suikaleet tipahtavat pois. Alussa linnut vain satunnaisesti kuljettavat suikaleita nokassaan, mutta kolmen vuoden kuluessa tästä tulee niiden pääasiallinen tapa kuljettaa rakennusainetta. Vaikka ne tällöin käyttävätkin nokkaansa, ne silti pöröttävät höyhenensä kuin sijoittaakseen ainesta sinnekin. Sekamuodossa periytyvän käyttäytymisen eri muodot törmäävät vastakkain, eivätkä linnut voi käyttäytyä jollakin välittävällä tavalla, joka yhdistäisi molemmat käyttäytymistavat tai mukauttaisi ne toisiinsa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti."

Animal Behaviour

Lainaus käyttäjältä: PuuhaPete - 12.03.11 - klo:12:02

Jos nyt joku rotu jää pois, saa sitten itse etsiä rahoituksen omalle projektilleen myöhemmin ja se voikin sitten tulla heille kalliiksi.

Tämä on kyllä sikamaisuuden huippu! Lasketaan rahoitus omalle rahastusprojektille ja sitten jos ihan kaikki ei hypi pillin mukaan, niin eikun rahat pois!
Aikomoista jeesustelua!
Kyllä ag ja hf kerhoissa hyväksyntä on vain puhjoht ja lähipiirien varassa. Taitaa mennä pj:t vaihtoon jos yleiseen kokoukseen asian vievät. Siksi salailu. 
Si ja Ch eivät lähde peten Li-rekeen.

Vai on siihen limousin kasvattajien rekeen jo hyppäämässä muitakin rotuja.. Ja piiri pieni vaan pyörii..  Ois nyt Fabassa, joka lienee vielä virallinen kantakirjojen pitäjä, edes jokukaan järjellinen henkilö. Rotukerhojen tarkoitusperät ovat tulleet nyt hyvin selväksi..

Niinpä. Punaista, mustaa, sarvellista, nupoa, kiharakarvaista, pitkäkarvaista, kääpiötä, isoa ja keskikokoista, onhan näitä muunnoksia.. Mihin se lihantuotanto jäi?? Koirajalostus on menny jo ihan överiksi, koirien käyttöominaisuudet alkaa olla etsittävissä. pitääkö lihantuotantonaudatkin jalostaa tästä eteenpäin kuin koirat? Mulle ainakin tärkeimpiä ominaisuuksia siinä "jalostuseläimessä" on tuotanto-ominaisuudet. Miten tämä kantakirjauudistus tukee jalostusta? Turhaa tietty kysyäkään enää, kun pointti tuli jo edellä selväksi. Kultapossukerho haluaa pitää jalostueläinmarkkinat tiukasti omassa otteessaan. Öljykangastakki vie ja lammaslauma määkii ja seuraa perässä vaikka kaivoon.