Simmo onkin tavallista sitkeempi muori. 
Moni hento naikkonen on persuista joutunut luopumaan.
http://www.esaimaa.fi/Online/2011/02/21/Lappeenrantalaisvaltuutettu+erosi+perussuomalaisista/2011110618385/4
http://www.jukkapoyry.fi/jukasta-sanottua[seuraava teksti on julkaistu Mikkelin Kaupunkilehdessä, kirjoittaja Pentti Jormanainen.]
Kokoomuksen piippuhyllyltä suoraan kansanedustajaehdokkaaksi
On harvinaista,että mikkeliläinen kokoomus onnistuu tekemään äänikuninkaansa Jukka Pöyryn olon puolueessa henkisesti niin ahdistavaksi,että valtuutettu katsoi parhaimmaksi läheä ulos omatoimisesti.
Ainakaan ajankohta lähtöön ja kotipesän vaihtoon ei enää tästä parane. Kaikkia asioita tarkkaan harkitseva ja punnitseva Pöyry ei ole ollut ajatuksineen tähänkään asti yksin. Ja kun miehellä ovat omat asiat priimakunnossa kaikilla elämän osa-alueilla, aina metsien hoitoa myöten lähtökohta entisessä puolueessaan päähänpotkitulle ja nurkassa pidetylle puurtajalle lähtökohta uusiin haasteisiin ei enää voi olla parempi.
Kokoomuksen ääniharava Jukka Pöyry menetteli kokoomuksen luottamustoimessa puoluejyrien mielestä “taitamattomasti”, kun ajatteli lähtökohtaisesti omilla aivoillaan ja aina ensin niiden kaupunkilaisten etua, jotka olivat hänelle äänivyöryn antaneet. “Kuulevat korvat” ei ollut ainakaan Jukan kohdalla pelkkää sanahörinää. Jukka ei pidä velkarahalla rellestämisestä ja se näkyi ja kuului valtuustossa hänen puheenvuoroissaan. Niiden suurin kuuntelijaryhmä taisi kuitenkin olla salin seinillä roikkuvat kuvat.
Kun Jukka Pöyry siirrettiin heti äänten laskun jälkeen, äänistä kiitellen, suoraan piippuhyllylle, ainakin minun kellot soivat pahaenteisesti. Ei tarvinnut muuta kuin astella Mikkelin kävelykadulle kuuntelemaan kaupunkilaisten hämmästelyä. Kumu sielläkin oli, kuin haljennutta kelloa olisi lyönyt.
Vaatimattoman oloinen, puolueensa kiistämätön ääniharava Pöyry ohittaa äänillään kaksi istuvaa kansanedustajaa, Lenita Toivakan ja prikaatikenraali Olli Nepposen, sekä monta muuta nimekästä poliittista konkaria. Äänestikö kansa väärin, huokailtiin torilla. Moni kuitenkin ennusti jo silloin kävelykadun pienoisparlamentissä, että perästä kuuluu! He olivat oikeassa, vain perästä kuulumisen ajankohta jäi avoimeksi. Ja todellakin, mitä kuuluukaan, seuraavat vaalit ovat runsaan kahden kuukauden kuluttua.
Jukka Pöyry ei jäänyt moneksi vuorokaudeksi yhden miehen puolueen ryhmyriksi. Nyt hänellä on seinät leveällä ja katto korkealla. Ja kansa valmiiksi tympääntynyttä ja valmiiksi halukas antamaan tilaa muutosvoimille.
Mikkeliläinen kokoomus petasi luottamusmiespaikkoja jakaessaan Jukka Pöyrylle tietämättään ja taitamattomuuttaan valmiin herkkupöydän. Tämän parempaa ruokailuajan valintaa sattuu ehdokkaalle kerran elämässä. Kansa on lopullisesti kyllästynyt nykymenoon, kähmintään, rikostutkintaan, lahjustutkimuksiin, rikosepäilyihin puoluerahoihin, jätevesiin ja ensin oman edun (lue eurojen jahtaamiseen) ennen kansalaisten tarpeita.
Kansan tahto näkyy puolueiden kannatuskäyrissä niin selvästi, että sen selvempää viestiä perusteellisesta tympääntymisestä nykymenoon ei ole nähty, ei kuultu, pitempiin aikoihin.
