Se että pohjanmaalla ja muuallakin suomessa, torppia jaettiin oman perheen jäsenille, eikä esim. taloa jaettu veljesten kesken, perustui sellaiseen asiaan, että verotus oli aikanaan aika yksiselitteinen, talo maksoi verot ja verojen taso ei paljon muuttunut, oli talossa sitten yksi tai kymmenen lehmää, torpparin verorasitus oli paljon lievempi, verotuksesllisesti oli edullisempaa pitää talo yhtenä kappaleena ja viljellä torppia, kuin maksella veroja monesta pikkutalosta jokainen erikseen.
Myöhemmin tämä asetelma muuttui, kun metsille tuli arvoa, sitä ennen oli oikeastaan ihan sama, olitko omistaja vai torppari, talon tulos tuli työnteosta, kun metsille tuli arvoa, niin talollisten asema koheni huomattavasti, mutta torpparien asema ei yhtään.

Mitä tulee tohon tilattomien osuuteen kapinoissa, niin tilaton väestö ei osallistunut oikeastaan ollenkaan kapinoihin, se oli varsin passiivista, kapinan ytimen muodostivat suurten kaupunkien teollisuusväestö, vaikka kaupungeissa taisi asua vasta jotain 10 %:tia koko väestöstä, sekä kartanoalueen torpparit, kapina ei koskaan levinnyt niille laajoille alueille maakuntiin, joissa tätä tilatonta väestöä asui, tämä on muuten se syy, miksi kapina epäonnistui. Sitä kapinaa ei saatu levitettyä koko maahan ?
Esim. pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen, monet taistelut käytiin pääasiassa venäläisiä varuskuntia vastaan, joiden motivaatio osallistua taisteluihin, vaihteli hyvin paljon.
Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin ?

Etelän asukit ovat aina olleet punaselle värille suosiollisia ja samoin Suomen Rooman Liiton jäsenyydelle.

"Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin"

Ja sitte ku "Lapuan lumiaura" oli tuon putsannut, tulivat vesilahtelaiset alas apinanleipäpuusta.

"Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin"

Ja sitte ku "Lapuan lumiaura" oli tuon putsannut, tulivat vesilahtelaiset alas apinanleipäpuusta.

Näin se vaan on, ilman pohjanmaan kepuisäntiä ja suojeluskuntia, olisi vesilahden kakoisännätkin viety viettämään leirielämää Siperian korpiin ...

Joskus luin sellaisen tulkinnan, että Pohjanmaalla ei taloista jaettu torppia kuin oman perheen jäsenille/sukulaisille, kun taas etelässä isommat tilat tarvitsivat työvoimaa ja torppia jaettiin vieraille, tuottojen (työvoiman saannin) toivossa. Eli henkilösiteet ja luokkasuhteet muodostuivat sitä myöten erillaisiksi. Mun mielestäni ei etelässäkään torppareiden asettautuminen punaisten puolelle ollut mitenkään yksiselitteistä. Sen sijaan etelässä on ollut paljon tilatonta väestöä ja ns. irtolaisia joiden toimeentulo on ollut heikossa jamassa, kun ei ollut töitä mm. maailmansodan takia. Tuosta porukasta liikeni sitten punaisiinkin paljon väkeä. Vaihtoehto on ollut hyvin houkutteleva ihan siitä syystä, että kaartissa sait ainakin ruokaa ja jonkinlaista palkkaa.

[/quote]

Tuossa on varmaan perää, täällä torpat oli lähinnä pappiloilla ja suurimmilla taloilla se "hulttiopoika" josta ei uskallettu tehdä isäntää sai torpan, koitettiin sillä tavalla pitää nuo "minä minä" tyypit elämänsyrjässä kiinni etteivät syrjäytyisi ja katkeroituisi

Lainaus käyttäjältä: minä-itte - 19.02.11 - klo:10:29

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/vakiot/fingerpori.html

Annas ny osootes, niin me lähetämmä herrallekki tuallaasen

Pistä tulemaan, niin laitan sen tuohon vilkkaan maantien varteen...

Se että pohjanmaalla ja muuallakin suomessa, torppia jaettiin oman perheen jäsenille, eikä esim. taloa jaettu veljesten kesken, perustui sellaiseen asiaan, että verotus oli aikanaan aika yksiselitteinen, talo maksoi verot ja verojen taso ei paljon muuttunut, oli talossa sitten yksi tai kymmenen lehmää, torpparin verorasitus oli paljon lievempi, verotuksesllisesti oli edullisempaa pitää talo yhtenä kappaleena ja viljellä torppia, kuin maksella veroja monesta pikkutalosta jokainen erikseen.
Myöhemmin tämä asetelma muuttui, kun metsille tuli arvoa, sitä ennen oli oikeastaan ihan sama, olitko omistaja vai torppari, talon tulos tuli työnteosta, kun metsille tuli arvoa, niin talollisten asema koheni huomattavasti, mutta torpparien asema ei yhtään.

Mitä tulee tohon tilattomien osuuteen kapinoissa, niin tilaton väestö ei osallistunut oikeastaan ollenkaan kapinoihin, se oli varsin passiivista, kapinan ytimen muodostivat suurten kaupunkien teollisuusväestö, vaikka kaupungeissa taisi asua vasta jotain 10 %:tia koko väestöstä, sekä kartanoalueen torpparit, kapina ei koskaan levinnyt niille laajoille alueille maakuntiin, joissa tätä tilatonta väestöä asui, tämä on muuten se syy, miksi kapina epäonnistui. Sitä kapinaa ei saatu levitettyä koko maahan ?
Esim. pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen, monet taistelut käytiin pääasiassa venäläisiä varuskuntia vastaan, joiden motivaatio osallistua taisteluihin, vaihteli hyvin paljon.
Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin ?

Tässä oli mulle kovasti uutta tietoa. En tiennyt tuosta verotuskäytännöstä aikaisemmin. Tuon tilattoman väestön osuuden sodassa olet ilmeisesti jostain tilastoista kaivanut esille. Mulla se on ehkä mutua, joka on tullut tuosta Linnan kirjasta samoin kuin paikallishistorioista tullut käsitys. Täällähän tosiaan oli ns. työllistäviä töitä, kuten nuo venäläisten teettämät linnoitushommat, jotka on ihan todellisuudessa tehtyjä hommia.

Pohjanmaalla oli varmaan paremmat olosuhteet alkaa rakentaa valkoista armejaa, koska täällä etelässä oltiin käytännössä punaisten keskellä. Aikaikkuna, että valkoiset olisivat täällä voineet jotain tehdä jäi aika rajalliseksi. Olen joskus ajatellut sitä, että onko kynnys aloittaa rähinä omilla nurkilla ollut jotenkin suurempi. Siinä voi vaikka oma talo palaa ja aineelliset vahingot muodostua äkkiä suuriksi. Pohjamaalla lähdettiin laittamaan paikkoja matalaksi muihin selkosiin. Tämä vaan yksi oma tulkintani...

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 20.02.11 - klo:14:15

Se että pohjanmaalla ja muuallakin suomessa, torppia jaettiin oman perheen jäsenille, eikä esim. taloa jaettu veljesten kesken, perustui sellaiseen asiaan, että verotus oli aikanaan aika yksiselitteinen, talo maksoi verot ja verojen taso ei paljon muuttunut, oli talossa sitten yksi tai kymmenen lehmää, torpparin verorasitus oli paljon lievempi, verotuksesllisesti oli edullisempaa pitää talo yhtenä kappaleena ja viljellä torppia, kuin maksella veroja monesta pikkutalosta jokainen erikseen.
Myöhemmin tämä asetelma muuttui, kun metsille tuli arvoa, sitä ennen oli oikeastaan ihan sama, olitko omistaja vai torppari, talon tulos tuli työnteosta, kun metsille tuli arvoa, niin talollisten asema koheni huomattavasti, mutta torpparien asema ei yhtään.

Mitä tulee tohon tilattomien osuuteen kapinoissa, niin tilaton väestö ei osallistunut oikeastaan ollenkaan kapinoihin, se oli varsin passiivista, kapinan ytimen muodostivat suurten kaupunkien teollisuusväestö, vaikka kaupungeissa taisi asua vasta jotain 10 %:tia koko väestöstä, sekä kartanoalueen torpparit, kapina ei koskaan levinnyt niille laajoille alueille maakuntiin, joissa tätä tilatonta väestöä asui, tämä on muuten se syy, miksi kapina epäonnistui. Sitä kapinaa ei saatu levitettyä koko maahan ?
Esim. pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen, monet taistelut käytiin pääasiassa venäläisiä varuskuntia vastaan, joiden motivaatio osallistua taisteluihin, vaihteli hyvin paljon.
Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin ?

Tässä oli mulle kovasti uutta tietoa. En tiennyt tuosta verotuskäytännöstä aikaisemmin. Tuon tilattoman väestön osuuden sodassa olet ilmeisesti jostain tilastoista kaivanut esille. Mulla se on ehkä mutua, joka on tullut tuosta Linnan kirjasta samoin kuin paikallishistorioista tullut käsitys. Täällähän tosiaan oli ns. työllistäviä töitä, kuten nuo venäläisten teettämät linnoitushommat, jotka on ihan todellisuudessa tehtyjä hommia.

Pohjanmaalla oli varmaan paremmat olosuhteet alkaa rakentaa valkoista armejaa, koska täällä etelässä oltiin käytännössä punaisten keskellä. Aikaikkuna, että valkoiset olisivat täällä voineet jotain tehdä jäi aika rajalliseksi. Olen joskus ajatellut sitä, että onko kynnys aloittaa rähinä omilla nurkilla ollut jotenkin suurempi. Siinä voi vaikka oma talo palaa ja aineelliset vahingot muodostua äkkiä suuriksi. Pohjamaalla lähdettiin laittamaan paikkoja matalaksi muihin selkosiin. Tämä vaan yksi oma tulkintani...

Joo, tosiasia taitaa karrikoidusti olla niinpäin, että pohjalaiset lähti liikkeelle vähän muita myöhemmin ja niitä vielä huijattiin niin, että vastassa olisi venäläisiä ...
Etelässä oli täysi rähinä päällä, kun pohjanmaalla vasta koottiin joukkoja ?
Valkoiset munivat siinä alussa, homma lähti oikeastaan liikkeelle vasta siinä vaiheessa, kun Mannerheim vaihdettiin valkoisten johtajaksi, mutta etelä oli jo menetetty, Mannerheim siirtyikin Vaasaan ja alkoi siellä koota valkoisten armeijaa.
Joukot saatiin kasaan aika yksinkertaisesti, Mannerheim järjesti kutsunnat ja käski miehet aseisiin ?

IKL:n ja Lapuan liikkeen perintöä voi kyllä repiä, mutta aina voi kysyä: miksi?

IKL:n ja Lapuan liikkeen perintöä voi kyllä repiä, mutta aina voi kysyä: miksi?

Nämä synty kyllä vähän myöhemmin, vapaussodan aikana hommaa organisoi suojeluskunnat ?
Punaisilla oli omat järjestyskaartit joka paikkakunnalla, sekä tietenkin kolme varsinaista punakaartia, Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Jotka ei olleet kenenkään komennossa ...

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 20.02.11 - klo:22:51

IKL:n ja Lapuan liikkeen perintöä voi kyllä repiä, mutta aina voi kysyä: miksi?

Nämä synty kyllä vähän myöhemmin, vapaussodan aikana hommaa organisoi suojeluskunnat ?
Punaisilla oli omat järjestyskaartit joka paikkakunnalla, sekä tietenkin kolme varsinaista punakaartia, Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Jotka ei olleet kenenkään komennossa ...

Avausviestille kyllä tuon kommentin annoin, mutta vapaussodasta ja sen lopputuloksestahan toki kaikki lähti. Lapuallahan IKL:n ja Lapuan liikkeen perintöä pidetään näkyvästi yllä edelleen:

http://www.lapuanliike.fi/

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 20.02.11 - klo:22:21

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 20.02.11 - klo:14:15

Se että pohjanmaalla ja muuallakin suomessa, torppia jaettiin oman perheen jäsenille, eikä esim. taloa jaettu veljesten kesken, perustui sellaiseen asiaan, että verotus oli aikanaan aika yksiselitteinen, talo maksoi verot ja verojen taso ei paljon muuttunut, oli talossa sitten yksi tai kymmenen lehmää, torpparin verorasitus oli paljon lievempi, verotuksesllisesti oli edullisempaa pitää talo yhtenä kappaleena ja viljellä torppia, kuin maksella veroja monesta pikkutalosta jokainen erikseen.
Myöhemmin tämä asetelma muuttui, kun metsille tuli arvoa, sitä ennen oli oikeastaan ihan sama, olitko omistaja vai torppari, talon tulos tuli työnteosta, kun metsille tuli arvoa, niin talollisten asema koheni huomattavasti, mutta torpparien asema ei yhtään.

Mitä tulee tohon tilattomien osuuteen kapinoissa, niin tilaton väestö ei osallistunut oikeastaan ollenkaan kapinoihin, se oli varsin passiivista, kapinan ytimen muodostivat suurten kaupunkien teollisuusväestö, vaikka kaupungeissa taisi asua vasta jotain 10 %:tia koko väestöstä, sekä kartanoalueen torpparit, kapina ei koskaan levinnyt niille laajoille alueille maakuntiin, joissa tätä tilatonta väestöä asui, tämä on muuten se syy, miksi kapina epäonnistui. Sitä kapinaa ei saatu levitettyä koko maahan ?
Esim. pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen, monet taistelut käytiin pääasiassa venäläisiä varuskuntia vastaan, joiden motivaatio osallistua taisteluihin, vaihteli hyvin paljon.
Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin ?

Tässä oli mulle kovasti uutta tietoa. En tiennyt tuosta verotuskäytännöstä aikaisemmin. Tuon tilattoman väestön osuuden sodassa olet ilmeisesti jostain tilastoista kaivanut esille. Mulla se on ehkä mutua, joka on tullut tuosta Linnan kirjasta samoin kuin paikallishistorioista tullut käsitys. Täällähän tosiaan oli ns. työllistäviä töitä, kuten nuo venäläisten teettämät linnoitushommat, jotka on ihan todellisuudessa tehtyjä hommia.

Pohjanmaalla oli varmaan paremmat olosuhteet alkaa rakentaa valkoista armejaa, koska täällä etelässä oltiin käytännössä punaisten keskellä. Aikaikkuna, että valkoiset olisivat täällä voineet jotain tehdä jäi aika rajalliseksi. Olen joskus ajatellut sitä, että onko kynnys aloittaa rähinä omilla nurkilla ollut jotenkin suurempi. Siinä voi vaikka oma talo palaa ja aineelliset vahingot muodostua äkkiä suuriksi. Pohjamaalla lähdettiin laittamaan paikkoja matalaksi muihin selkosiin. Tämä vaan yksi oma tulkintani...

Joo, tosiasia taitaa karrikoidusti olla niinpäin, että pohjalaiset lähti liikkeelle vähän muita myöhemmin ja niitä vielä huijattiin niin, että vastassa olisi venäläisiä ...
Etelässä oli täysi rähinä päällä, kun pohjanmaalla vasta koottiin joukkoja ?
Valkoiset munivat siinä alussa, homma lähti oikeastaan liikkeelle vasta siinä vaiheessa, kun Mannerheim vaihdettiin valkoisten johtajaksi, mutta etelä oli jo menetetty, Mannerheim siirtyikin Vaasaan ja alkoi siellä koota valkoisten armeijaa.
Joukot saatiin kasaan aika yksinkertaisesti, Mannerheim järjesti kutsunnat ja käski miehet aseisiin ?

Mikähän tuolla oli loppujen lopuksi sellaisten henkilöiden kuin Matti Laurila vanhemman merkitys sotaväen kokoonsaattamiselle? Mahtoiko tuolla Mannerheimilla olla vielä tuohon aikaan kovin suurta auktoriteettiä, hyvä etteivät ryssänä pitäneet On jäänyt mieleen Ylikankaan kirjasta kohta, kun Laurilat olivat kaatuneet ja valkoisten hyökkäys tyrehtyi perääntymiseen. Esikunnasta lähetettiin joku jyväskyläläinen kansakoulunopettaja ottamaan ohjia käsiinsä. Pohjalaiset olivat istuneet allapäin ojanpenkalla, eikä kukaan puhunut mitään. Opettaja sitten koitti saada miehiä liikkelle huonoin tuloksin. Joku niistä pohjalaisista kääntyi vain ympäri ja totesi. -Me ei totella kuin omia johtajia.

Miksi vetelässä on noin katkeria muka isäntiä ja lapsellisia emäntöitä?

Kyllä noihin punaisten määriin voi vaikuttaa se erilainen tilarakennekkin, mikä on etelän ja pohjanmaan välillä, ei täällä ole noita kartanointa muutamaan hassua lukuun ottamatta. Eli ei niitä sen ajan "aatelisia" ole tarvinnut karehtia, eikä sitten ole sitä kuiluakaan, mikä oli niitten "patruunoitten" ja torpparien välillä, mitä sielä on kyllä vieläkin. Entisessä elämässä, kun kiertelin suomea huoltohommissa tuli niin elävä esimerkki tuossa jossain "vesilahdenpaikkeilla" isännällä oli vissiin ketunhäntä kainalossa, valitti koneen muuta tekniikkaa, mutta oli ilmeisesti pilannu siitä polttomoottorin käyttämällä ilman öljyjä, vein sille uuden koneen, mutta moottori otettiin siitä vanhasta virolaisen työmiehen kanssa vesisateessa, kun homma saatiin tehtyä, annoin lähtiäisiksi päivämiehelle uuden lippiksen kiitokseksi, kun oli kaverina, tuli isäntä ja nyppäs sen siltä pois ja sanoi, että mun onki päässy jo likaantumaan, kyllä siinä meinas mullakin kiehahtaa yli, etteikö täällä ihmistä pidetä yhtään minään. Ei ihme, että katkeruutta on päässy kertymään.

"Etelässä" kartanon isännät valkoisia, samasta suvusta olevat torpparit puolueettomia ja muut torpparit sekä sekatyömiehet punaisia.

Näin niinkuin "yksinkertaistaen".