Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 06.02.11 - klo:18:45

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 06.02.11 - klo:18:23

Tästä voimme olla lähes samaa mieltä. Oma käytännön laskelmani huikealla 3,4 tonnin olkisadolla tuotti lämpöenergiaa 13,9 GJ/ha ja on mielestäni joutomaiden osalta käytökelpoinen luku. BIokaasulaitoksen syötteiltä vaaditaan hyvää sulavuutta (vrt lypsylehmien AIV tavoite>690g sulavaa/1000 g total KA), sulamaton osa on turhaa pöntöntäytettä. Tuhansia hehtaareja paalailleena en ole innostunut joutomaiden koluamisesta vaikkapa kolme kertaa kesässä. SUlava rehu on käytännössä säilöttävä ilmatiiviinä kun oljille yms heinille onnistuu toisinaan korjuu kuivana. Häkäkaasutus sopii paremmin puiseville materiaaleille.

 Metsiä on kuitenkin Suomessa kymmenkertainen pinta-ala verrattuna kaikkeen peltoalaan. Metsäenergialle on logistiikka ja hankintaorganisaatiot olemassa. Alan asiantuntijat pitävät kestämättömänä toimintana jos metsästä viedään jatkuvasti kaikki risut ja kannot runkopuun lisäksi. MUTTA, noin 40 vuotta sieltä voidaan ottaa paljonkin, eli kerran metsän kiertoaikana. Tällä aikaa olisi syytä kehittää kestävämpää energiantuotantoa. Suora auringonsäteily on suomessakin jopa 1000W/m2, mutta samoin kuin tuulivoima, hetkellä jota ei tiedetä. Kaikki kaikessa on kehittää tapoja saada auringon energiaa säilöttyä käytettäväksi silloin kun sitä tarvitaan.

UGH!

Peltoa on noin miljoona hehtaaria vajaakäytössä ja murskaimet takoo jatkuvasti lisää tundralla. Siinä on kustannustehokasta valmista tuotantopinta-alaa aurinkoenergian keräämiseen biomassana. Ravinteet on helppo palauttaa käytössä olevalla tekniikalla. Harvalta lohkolta saa millään kasvilla satoa jonka arvo on suurempi kuin 3-5 tonnia öljyä.

Haasteelliselta tuntuva tavoite maataloustuotannon arvon kaksinkertaistamisesta on ylivoimaisesti helpoin toteuttaa peltobioenergian lisäämisellä.

Metsäenergialla on omat kovat tavoitteensa jolla nykyinen 13-14 milj kuutiometriä nostetaan 20 miljoonaan. Sama lisäys voidaan tuottaa kymmenkertaisena peltoviljelyssä.

Höpöhöpö, metsäenergia on sitä hakkuujätettä joka jää jäljelle kun metsä on myyty, siihen ei sinänsä kohdistu mitään kustannuksia, mikäli bioenergiaa halutaan oikeasti tuottaa, niin kannattavin tapa on tuottaa se levillä, kasvu parhaimmilaan noin 40 %:tia vuorokaudessa ja korjuukustannukset murto-osan peltoviljelyn kustannuksista ?

Metsäenergian vahvuus on siinä ettei siitä kovin helposti saa liikennekelpoista polttoainetta.

Peltoenergian heikkous on siinä että se on valmista moottoripolttoainetta ja astuu suoraan kokoomuksen puolerahoituksen varpaille.

Metsäenergian vahvuus on siinä ettei siitä kovin helposti saa liikennekelpoista polttoainetta.

Peltoenergian heikkous on siinä että se on valmista moottoripolttoainetta ja astuu suoraan kokoomuksen puolerahoituksen varpaille.

Fischer&Tropsch prosessilla saadaan monenlaista hiilivetyä puusta tai muusta.

Mikä peltoenergia on valmista moottoripolttoainetta? Rypsiöljy? Jos Yara antaa vaalirahoitusta, tämä tuote sopisi hallitusohjelmaan. Energiasuhde on huono.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 06.02.11 - klo:21:15

Metsäenergian vahvuus on siinä ettei siitä kovin helposti saa liikennekelpoista polttoainetta.

Peltoenergian heikkous on siinä että se on valmista moottoripolttoainetta ja astuu suoraan kokoomuksen puolerahoituksen varpaille.

Fischer&Tropsch prosessilla saadaan monenlaista hiilivetyä puusta tai muusta.

Mikä peltoenergia on valmista moottoripolttoainetta? Rypsiöljy? Jos Yara antaa vaalirahoitusta, tämä tuote sopisi hallitusohjelmaan. Energiasuhde on huono.

Niitä on paljon parempiakin energiakasveja, kuin peltokasvit ?
Ei suomalaisten laji, muuten kuin jumalattomilla tukiaisilla, metsistä jää jätepuuta joka täyttää direktiivien vaatimukset, uusiutuvasta energiasta, miksi tehdä asiasta kallimpaa kuin se luonnostaan on.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 06.02.11 - klo:21:15

Metsäenergian vahvuus on siinä ettei siitä kovin helposti saa liikennekelpoista polttoainetta.

Peltoenergian heikkous on siinä että se on valmista moottoripolttoainetta ja astuu suoraan kokoomuksen puolerahoituksen varpaille.

Fischer&Tropsch prosessilla saadaan monenlaista hiilivetyä puusta tai muusta.

Mikä peltoenergia on valmista moottoripolttoainetta? Rypsiöljy? Jos Yara antaa vaalirahoitusta, tämä tuote sopisi hallitusohjelmaan. Energiasuhde on huono.

Tiedät että mädätys on hyvin yksinkertainen prosessi ja on erittäin yleinen ja koeteltu tekniikka ympäri maailman ja toimii hyvin maatilakokoluokassa. Heinäkasvit ovat erinomaisia hiililähteitä.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 06.02.11 - klo:21:40

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 06.02.11 - klo:21:15

Metsäenergian vahvuus on siinä ettei siitä kovin helposti saa liikennekelpoista polttoainetta.

Peltoenergian heikkous on siinä että se on valmista moottoripolttoainetta ja astuu suoraan kokoomuksen puolerahoituksen varpaille.

Fischer&Tropsch prosessilla saadaan monenlaista hiilivetyä puusta tai muusta.

Mikä peltoenergia on valmista moottoripolttoainetta? Rypsiöljy? Jos Yara antaa vaalirahoitusta, tämä tuote sopisi hallitusohjelmaan. Energiasuhde on huono.

Niitä on paljon parempiakin energiakasveja, kuin peltokasvit ?
Ei suomalaisten laji, muuten kuin jumalattomilla tukiaisilla, metsistä jää jätepuuta joka täyttää direktiivien vaatimukset, uusiutuvasta energiasta, miksi tehdä asiasta kallimpaa kuin se luonnostaan on.

 Kannattavaa vai ei mutta kuituhampun lämpöarvo on noin. 5 mWh/tonni ja 12 tonnia/ha on saatu Viikin koeruutu viljelmillä parhaimpina vuosina joten 60 mWh/ha ei ainakaan maallikkona ole paha tulos. Toinen asia on se ettei Neste oil  anna astua varpailleen täällä hyvä-veli yhteiskunnassa. Nesteellähän on valtaa, senhän näytti tämä nopea E10 monopolin tuominen lain voimalla selvästi.

Vielä nyt tästä puu...ei kun kantoenergiasta ja sen ympäristövaikutuksista sen verran että jos sen vaikutukset kiistetään poliittisista syistä niin silloin tulee hyväksyä myös erittäin kiistanalainen sademetsien hakkuu ja viljely bioenergiakäyttöön. Kaikki bioenergia ei siis ole välttämättä hyväksi ilmastolle.

Siis mistä nyt on oikein kyse. Mun mielestä siitä että jos ihan oikeasti lähdetään vähentämään hiilidioksidipäästöjämme ja otamme käyttöön suunnattoman kallista tekniikkaa kuten hiilidioksidin talteenotto, on oikeutettua ja järkevää todeta puolueettomasti mikä meidän ihmisten toiminta aiheuttaa niitä hiilidioksidipäästöjä...

Vielä nyt tästä puu...ei kun kantoenergiasta ja sen ympäristövaikutuksista sen verran että jos sen vaikutukset kiistetään poliittisista syistä niin silloin tulee hyväksyä myös erittäin kiistanalainen sademetsien hakkuu ja viljely bioenergiakäyttöön. Kaikki bioenergia ei siis ole välttämättä hyväksi ilmastolle.

Siis mistä nyt on oikein kyse. Mun mielestä siitä että jos ihan oikeasti lähdetään vähentämään hiilidioksidipäästöjämme ja otamme käyttöön suunnattoman kallista tekniikkaa kuten hiilidioksidin talteenotto. Näistä lähtökohdista on oikeutettua todeta puolueettomasti mikä meidän ihmisten toiminta aiheuttaa niitä hiilidioksidipäästöjä...

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Vain hyvin hyvin pieni osuus 20 vuoden päähän asetettuun tavoiteaikaan mennessä poltetusta puusta kasvaa uudelleen samojen 20 vuoden aikana. Käytännössä siis korkeintaan muutama prosentti ensimmäisten vuosien määrästä.

Poltettu puu saastuttaa ilmastoa lähivuosikymmenten aikan saman minkä fossiilisetkin. Korjuuketjun päästöt huomioiden jopa enemmän.  Fossiilisia verotetaan miljardeilla, mutta puunpolttoa jopa pahempana ilmastontuhoajana ei.

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 11.02.11 - klo:16:44

Vielä nyt tästä puu...ei kun kantoenergiasta ja sen ympäristövaikutuksista sen verran että jos sen vaikutukset kiistetään poliittisista syistä niin silloin tulee hyväksyä myös erittäin kiistanalainen sademetsien hakkuu ja viljely bioenergiakäyttöön. Kaikki bioenergia ei siis ole välttämättä hyväksi ilmastolle.

Siis mistä nyt on oikein kyse. Mun mielestä siitä että jos ihan oikeasti lähdetään vähentämään hiilidioksidipäästöjämme ja otamme käyttöön suunnattoman kallista tekniikkaa kuten hiilidioksidin talteenotto. Näistä lähtökohdista on oikeutettua todeta puolueettomasti mikä meidän ihmisten toiminta aiheuttaa niitä hiilidioksidipäästöjä...

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Vain hyvin hyvin pieni osuus 20 vuoden päähän asetettuun tavoiteaikaan mennessä poltetusta puusta kasvaa uudelleen samojen 20 vuoden aikana. Käytännössä siis korkeintaan muutama prosentti ensimmäisten vuosien määrästä.

Poltettu puu saastuttaa ilmastoa lähivuosikymmenten aikan saman minkä fossiilisetkin. Korjuuketjun päästöt huomioiden jopa enemmän.  Fossiilisia verotetaan miljardeilla, mutta puunpolttoa jopa pahempana ilmastontuhoajana ei.

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Mikäli ilmasta halutaan poistaa hiiltä kasvien avulla, niin levät on ylivertaisia siinä, levä voi kasvaa 40 %:tia painostaan vuorokaudessa, siihen ei mikään maalla elävä kasvi pysty, merien lannoittaminen ja käsittely kuluttaa energiaa myös paljon vähempi kuin maalla toimiminen.
Suurin levien kasvua hidastava tekijä merissä on raudan puute, mutta ihminen voi senkin ongelman ratkaista.

Suomen kannattaa hyödyntää se hukkajäte joka syntyy hakkuista, ilman mitään varsinaista muuta metsien käsittelyä, koska se hakkuujäte on jo kaadettua puuta, eli siinä oleva hiili jokatapauksessa vapautuu takaisin ilmakehään.

Peltoja ei missään nimessä kannata valjastaa energiantuotantoon, se olisi loputon kuluautomaatti jonka maksaisivat veronmaksajat, Suomi ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lämmin maa tämmöiseen toimintaan.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 11.02.11 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 11.02.11 - klo:16:44

Vielä nyt tästä puu...ei kun kantoenergiasta ja sen ympäristövaikutuksista sen verran että jos sen vaikutukset kiistetään poliittisista syistä niin silloin tulee hyväksyä myös erittäin kiistanalainen sademetsien hakkuu ja viljely bioenergiakäyttöön. Kaikki bioenergia ei siis ole välttämättä hyväksi ilmastolle.

Siis mistä nyt on oikein kyse. Mun mielestä siitä että jos ihan oikeasti lähdetään vähentämään hiilidioksidipäästöjämme ja otamme käyttöön suunnattoman kallista tekniikkaa kuten hiilidioksidin talteenotto. Näistä lähtökohdista on oikeutettua todeta puolueettomasti mikä meidän ihmisten toiminta aiheuttaa niitä hiilidioksidipäästöjä...

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Vain hyvin hyvin pieni osuus 20 vuoden päähän asetettuun tavoiteaikaan mennessä poltetusta puusta kasvaa uudelleen samojen 20 vuoden aikana. Käytännössä siis korkeintaan muutama prosentti ensimmäisten vuosien määrästä.

Poltettu puu saastuttaa ilmastoa lähivuosikymmenten aikan saman minkä fossiilisetkin. Korjuuketjun päästöt huomioiden jopa enemmän.  Fossiilisia verotetaan miljardeilla, mutta puunpolttoa jopa pahempana ilmastontuhoajana ei.

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Mikäli ilmasta halutaan poistaa hiiltä kasvien avulla, niin levät on ylivertaisia siinä, levä voi kasvaa 40 %:tia painostaan vuorokaudessa, siihen ei mikään maalla elävä kasvi pysty, merien lannoittaminen ja käsittely kuluttaa energiaa myös paljon vähempi kuin maalla toimiminen.
Suurin levien kasvua hidastava tekijä merissä on raudan puute, mutta ihminen voi senkin ongelman ratkaista.

Suomen kannattaa hyödyntää se hukkajäte joka syntyy hakkuista, ilman mitään varsinaista muuta metsien käsittelyä, koska se hakkuujäte on jo kaadettua puuta, eli siinä oleva hiili jokatapauksessa vapautuu takaisin ilmakehään.

Peltoja ei missään nimessä kannata valjastaa energiantuotantoon, se olisi loputon kuluautomaatti jonka maksaisivat veronmaksajat, Suomi ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lämmin maa tämmöiseen toimintaan.

Merellä kannattaa kasvattaa levää. Pellolta saa lapissakin vuodessa liikennepolttoainetta määrän joka vastaa 3-5 öljytonnia tai 30-50m3 puuta.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 11.02.11 - klo:22:55

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 11.02.11 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 11.02.11 - klo:16:44

Vielä nyt tästä puu...ei kun kantoenergiasta ja sen ympäristövaikutuksista sen verran että jos sen vaikutukset kiistetään poliittisista syistä niin silloin tulee hyväksyä myös erittäin kiistanalainen sademetsien hakkuu ja viljely bioenergiakäyttöön. Kaikki bioenergia ei siis ole välttämättä hyväksi ilmastolle.

Siis mistä nyt on oikein kyse. Mun mielestä siitä että jos ihan oikeasti lähdetään vähentämään hiilidioksidipäästöjämme ja otamme käyttöön suunnattoman kallista tekniikkaa kuten hiilidioksidin talteenotto. Näistä lähtökohdista on oikeutettua todeta puolueettomasti mikä meidän ihmisten toiminta aiheuttaa niitä hiilidioksidipäästöjä...

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Vain hyvin hyvin pieni osuus 20 vuoden päähän asetettuun tavoiteaikaan mennessä poltetusta puusta kasvaa uudelleen samojen 20 vuoden aikana. Käytännössä siis korkeintaan muutama prosentti ensimmäisten vuosien määrästä.

Poltettu puu saastuttaa ilmastoa lähivuosikymmenten aikan saman minkä fossiilisetkin. Korjuuketjun päästöt huomioiden jopa enemmän.  Fossiilisia verotetaan miljardeilla, mutta puunpolttoa jopa pahempana ilmastontuhoajana ei.

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Mikäli ilmasta halutaan poistaa hiiltä kasvien avulla, niin levät on ylivertaisia siinä, levä voi kasvaa 40 %:tia painostaan vuorokaudessa, siihen ei mikään maalla elävä kasvi pysty, merien lannoittaminen ja käsittely kuluttaa energiaa myös paljon vähempi kuin maalla toimiminen.
Suurin levien kasvua hidastava tekijä merissä on raudan puute, mutta ihminen voi senkin ongelman ratkaista.

Suomen kannattaa hyödyntää se hukkajäte joka syntyy hakkuista, ilman mitään varsinaista muuta metsien käsittelyä, koska se hakkuujäte on jo kaadettua puuta, eli siinä oleva hiili jokatapauksessa vapautuu takaisin ilmakehään.

Peltoja ei missään nimessä kannata valjastaa energiantuotantoon, se olisi loputon kuluautomaatti jonka maksaisivat veronmaksajat, Suomi ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lämmin maa tämmöiseen toimintaan.

Merellä kannattaa kasvattaa levää. Pellolta saa lapissakin vuodessa liikennepolttoainetta määrän joka vastaa 3-5 öljytonnia tai 30-50m3 puuta.

Peltoviljely energiakasveilla Lapissa ei ole tässä glopaalissa maailmassa millään tavalla kilpailukykyinen vaihtoehto, ilman massiivista tukea ?

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 11.02.11 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 11.02.11 - klo:22:55

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 11.02.11 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 11.02.11 - klo:16:44

Vielä nyt tästä puu...ei kun kantoenergiasta ja sen ympäristövaikutuksista sen verran että jos sen vaikutukset kiistetään poliittisista syistä niin silloin tulee hyväksyä myös erittäin kiistanalainen sademetsien hakkuu ja viljely bioenergiakäyttöön. Kaikki bioenergia ei siis ole välttämättä hyväksi ilmastolle.

Siis mistä nyt on oikein kyse. Mun mielestä siitä että jos ihan oikeasti lähdetään vähentämään hiilidioksidipäästöjämme ja otamme käyttöön suunnattoman kallista tekniikkaa kuten hiilidioksidin talteenotto. Näistä lähtökohdista on oikeutettua todeta puolueettomasti mikä meidän ihmisten toiminta aiheuttaa niitä hiilidioksidipäästöjä...

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Vain hyvin hyvin pieni osuus 20 vuoden päähän asetettuun tavoiteaikaan mennessä poltetusta puusta kasvaa uudelleen samojen 20 vuoden aikana. Käytännössä siis korkeintaan muutama prosentti ensimmäisten vuosien määrästä.

Poltettu puu saastuttaa ilmastoa lähivuosikymmenten aikan saman minkä fossiilisetkin. Korjuuketjun päästöt huomioiden jopa enemmän.  Fossiilisia verotetaan miljardeilla, mutta puunpolttoa jopa pahempana ilmastontuhoajana ei.

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Mikäli ilmasta halutaan poistaa hiiltä kasvien avulla, niin levät on ylivertaisia siinä, levä voi kasvaa 40 %:tia painostaan vuorokaudessa, siihen ei mikään maalla elävä kasvi pysty, merien lannoittaminen ja käsittely kuluttaa energiaa myös paljon vähempi kuin maalla toimiminen.
Suurin levien kasvua hidastava tekijä merissä on raudan puute, mutta ihminen voi senkin ongelman ratkaista.

Suomen kannattaa hyödyntää se hukkajäte joka syntyy hakkuista, ilman mitään varsinaista muuta metsien käsittelyä, koska se hakkuujäte on jo kaadettua puuta, eli siinä oleva hiili jokatapauksessa vapautuu takaisin ilmakehään.

Peltoja ei missään nimessä kannata valjastaa energiantuotantoon, se olisi loputon kuluautomaatti jonka maksaisivat veronmaksajat, Suomi ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lämmin maa tämmöiseen toimintaan.

Merellä kannattaa kasvattaa levää. Pellolta saa lapissakin vuodessa liikennepolttoainetta määrän joka vastaa 3-5 öljytonnia tai 30-50m3 puuta.

Peltoviljely energiakasveilla Lapissa ei ole tässä glopaalissa maailmassa millään tavalla kilpailukykyinen vaihtoehto, ilman massiivista tukea ?

Eipä siellä maatalouden ylläpidolla väkisin ole myöskään mitään järkeä. Poronhoito on ainoa, mikä sinne soveltuu.... ja suuret vesialtaat.... ja laskettelurinteet etelän immeisten käyttöön 

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Edelleenkään sitä se ei ole. Ja ne valtavat tuhot tulee ihmisen omassta toiminnasta; asutaan paikoissa jotka eivät sovellu edes normaalille sään vaihteluille koska ihmisiä on liikaa.

Sen sijaan paljon enemmän tuhoja aiheuttaa edelleen ihminen itse tappamalla naapurinsa ja tuohamalla luontoa paikallisesti. Täytyy olla tosi naiivi jos luulee että 20 vuodessa voisi muuttaa maapallon ilmaston mahtavaa dynamiikkaa, johon hädin tuskin aurinko pystyy vuodessa, miljardi kertaa suurempana energialähteenä kuin kaikki poltettava maan päällä ja sisällä.

Mutta jos on oma lehmä ojassa ja verorahat suuntautuvat omalle tilille ilmaston nimissä niin tottakai sitä kannattaa tukea...

Ja jos vielä vertaa euroopan tilojen biomassakaasulaitoksia, niin on vähän eri rakentaa sellaista 80 tonnin maissisadon varaan kuin kolmen tonnin kauran. Toivottavasti päättäjät eivät ole yhtä helposti höynäytettävissä kuin toi guti. Tai mistä sen tietää, voihan se istua jossain keskeisessä virastossa Helsingissä.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 11.02.11 - klo:23:17

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 11.02.11 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 11.02.11 - klo:22:55

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 11.02.11 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 11.02.11 - klo:16:44

Vielä nyt tästä puu...ei kun kantoenergiasta ja sen ympäristövaikutuksista sen verran että jos sen vaikutukset kiistetään poliittisista syistä niin silloin tulee hyväksyä myös erittäin kiistanalainen sademetsien hakkuu ja viljely bioenergiakäyttöön. Kaikki bioenergia ei siis ole välttämättä hyväksi ilmastolle.

Siis mistä nyt on oikein kyse. Mun mielestä siitä että jos ihan oikeasti lähdetään vähentämään hiilidioksidipäästöjämme ja otamme käyttöön suunnattoman kallista tekniikkaa kuten hiilidioksidin talteenotto. Näistä lähtökohdista on oikeutettua todeta puolueettomasti mikä meidän ihmisten toiminta aiheuttaa niitä hiilidioksidipäästöjä...

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Vain hyvin hyvin pieni osuus 20 vuoden päähän asetettuun tavoiteaikaan mennessä poltetusta puusta kasvaa uudelleen samojen 20 vuoden aikana. Käytännössä siis korkeintaan muutama prosentti ensimmäisten vuosien määrästä.

Poltettu puu saastuttaa ilmastoa lähivuosikymmenten aikan saman minkä fossiilisetkin. Korjuuketjun päästöt huomioiden jopa enemmän.  Fossiilisia verotetaan miljardeilla, mutta puunpolttoa jopa pahempana ilmastontuhoajana ei.

Biokaasuakin verotetaan Kataisen, matikka 6, mahtikäskyllä fossiilisten tavoin vaikka sen hiilikierto tapahtuu yhden vuoden aikana. Biokaasua muodostuu biomassasta jota voi kerätä mm ojanpientareilta 30-50MWh/ha energiasisällön vuosittain.

Mikäli ilmasta halutaan poistaa hiiltä kasvien avulla, niin levät on ylivertaisia siinä, levä voi kasvaa 40 %:tia painostaan vuorokaudessa, siihen ei mikään maalla elävä kasvi pysty, merien lannoittaminen ja käsittely kuluttaa energiaa myös paljon vähempi kuin maalla toimiminen.
Suurin levien kasvua hidastava tekijä merissä on raudan puute, mutta ihminen voi senkin ongelman ratkaista.

Suomen kannattaa hyödyntää se hukkajäte joka syntyy hakkuista, ilman mitään varsinaista muuta metsien käsittelyä, koska se hakkuujäte on jo kaadettua puuta, eli siinä oleva hiili jokatapauksessa vapautuu takaisin ilmakehään.

Peltoja ei missään nimessä kannata valjastaa energiantuotantoon, se olisi loputon kuluautomaatti jonka maksaisivat veronmaksajat, Suomi ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi lämmin maa tämmöiseen toimintaan.

Merellä kannattaa kasvattaa levää. Pellolta saa lapissakin vuodessa liikennepolttoainetta määrän joka vastaa 3-5 öljytonnia tai 30-50m3 puuta.

Peltoviljely energiakasveilla Lapissa ei ole tässä glopaalissa maailmassa millään tavalla kilpailukykyinen vaihtoehto, ilman massiivista tukea ?

Eipä siellä maatalouden ylläpidolla väkisin ole myöskään mitään järkeä. Poronhoito on ainoa, mikä sinne soveltuu.... ja suuret vesialtaat.... ja laskettelurinteet etelän immeisten käyttöön 

Joo, mutta joku järki pitää säilyttää, maatalous pyörii jokapuolella maailmaa tukien varassa, energiateollisuus on taas ihan toinen juttu, eikä mielestäni valtion budjettiin tarvita toista samankokoista menoautomaattia, mikä on edessä jos energia ruvetaan tuottamaan peltokasveilla ?
Energiakasveja voidaan tuottaa varsin pienin kuluin muuallakin, pellot on pidettävä elintarvikkeiden tuotannossa, peltopinta-alaa ei niin vain löydy lisää, muuten kuin rajusti tukemalla ?

Lainaus

Tämä nykyinen, valtavia tuhoja aiheuttanut, ilmastomullistus on tapahunut parissa vuosikymmenessä ja nopeutuu vuosi vuodelta.  20 vuottakin alkaa olla jo pahoin liian pitkä aika asetetuille tavoitteille.

Ja jos vielä vertaa euroopan tilojen biomassakaasulaitoksia, niin on vähän eri rakentaa sellaista 80 tonnin maissisadon varaan kuin kolmen tonnin kauran.

Vilja on huonoin peltobioenergian lähde. Sen hyötysuhde on lähes yhtä huono kuin puuenergialla. Heinäkasvien kaasutuksella saa liikennekelpoista polttoainetta 3-5 öljykuutiota vastaavan määrän lapin peltoheitoiltakin. Paljonko on 3-5 öljykuution arvo jakelumittarilla? 3-8 ke. Hyvin vaikeaa on päästä vastaavaan ha-sadon arvoon millään muulla tavalla.

Heinäkasvien kaasutuksella saa liikennekelpoista polttoainetta 3-5 öljykuutiota vastaavan määrän lapin peltoheitoiltakin. Paljonko on 3-5 öljykuution arvo jakelumittarilla?

Millä hehtaarisadolla?

Hyvin vaikeaa on päästä vastaavaan ha-sadon arvoon millään muulla tavalla.

Ja paljonko jää jalostusarvosta pellon haltijalle?

Tuo tarkoittaisi ruokohelven viljelyä. Paljonko maksaa apulannat per hehtaari jotta pääsee tuohon energiatavoitteeseen?