Lainaus käyttäjältä: jps - 02.02.11 - klo:23:32

Lainaus käyttäjältä: ++++++ - 02.02.11 - klo:18:47

Samasta asiasta kirjoiteltiin "vapaa sana"- puolella muutama viikko sitten. Ja noissa luvuissa oli kyse maitorotuisista. Ja niistä kuolee välikasvattamoissa suurin osa!
Sitten vielä Draxxinista. Onkohan fiksua käyttää laajakirjoista antibioottia ensisijaisena lääkkeenä? Jos kanta tulee sille resistenssiksi (kuten ilmeisesti jossain jo käynyt, Savon seudulta kuulunut vähän samaa huhua), voi olla vaikea löytää lääkettä mikä puree. Kapeakirjoisilla mennään niin kauan kun ne toimii ja vasta sitten laajakirjoisiin. Draxxin villitys toivottavasti menee ohi ja kasvattajat miettii asiaa vähän pitemmälle.

Draxxinilla tuntui vielä viisi vuotta sitten "heräävän kuolleetkin", mutta ei se enää auta. Terramycin on paljon isotöisempi antaa, mutta teho ollut viimevuosina parempi. Draxxinia ei ole enää vuoteen ollut käytössä ollenkaan.
Pari vuotta sitten rupesin puhumaan tuosta Draxxinin tehottomuudesta, silloin ei eläinlääkäritkään oikein uskoneet asiaa. Tällähetkellä en tiedä enää yhtäkään ternikasvattajaa tällä alueella, joka käyttäisi ensisijaisena lääkkeenä Draxxinia.

joo, niinhän se oli ku draxxin tuli ja käytössähän se on mukava ku ei tarvi pistää ku kerran.tietysti jos teho on loppunut niin turhahan sitä on käyttää. on olemassa vielä draxxiniaki vahvempi lääke mutta sitä saa sitten ku mikään ei enää tehoa.
mitä lievemmillä lääkeillä pärjään niin sitä parempihan se on..

Entäs sitten kun ei ole tehoavaa lääkettä ensinkään? Mitäs sitten tehdään? Voisiko asioita tehdä toisin?

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 03.02.11 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: jps - 02.02.11 - klo:23:32

Lainaus käyttäjältä: ++++++ - 02.02.11 - klo:18:47

Samasta asiasta kirjoiteltiin "vapaa sana"- puolella muutama viikko sitten. Ja noissa luvuissa oli kyse maitorotuisista. Ja niistä kuolee välikasvattamoissa suurin osa!
Sitten vielä Draxxinista. Onkohan fiksua käyttää laajakirjoista antibioottia ensisijaisena lääkkeenä? Jos kanta tulee sille resistenssiksi (kuten ilmeisesti jossain jo käynyt, Savon seudulta kuulunut vähän samaa huhua), voi olla vaikea löytää lääkettä mikä puree. Kapeakirjoisilla mennään niin kauan kun ne toimii ja vasta sitten laajakirjoisiin. Draxxin villitys toivottavasti menee ohi ja kasvattajat miettii asiaa vähän pitemmälle.

Draxxinilla tuntui vielä viisi vuotta sitten "heräävän kuolleetkin", mutta ei se enää auta. Terramycin on paljon isotöisempi antaa, mutta teho ollut viimevuosina parempi. Draxxinia ei ole enää vuoteen ollut käytössä ollenkaan.
Pari vuotta sitten rupesin puhumaan tuosta Draxxinin tehottomuudesta, silloin ei eläinlääkäritkään oikein uskoneet asiaa. Tällähetkellä en tiedä enää yhtäkään ternikasvattajaa tällä alueella, joka käyttäisi ensisijaisena lääkkeenä Draxxinia.

joo, niinhän se oli ku draxxin tuli ja käytössähän se on mukava ku ei tarvi pistää ku kerran.tietysti jos teho on loppunut niin turhahan sitä on käyttää. on olemassa vielä draxxiniaki vahvempi lääke mutta sitä saa sitten ku mikään ei enää tehoa.
mitä lievemmillä lääkeillä pärjään niin sitä parempihan se on..

Entäs sitten kun ei ole tehoavaa lääkettä ensinkään? Mitäs sitten tehdään? Voisiko asioita tehdä toisin?

monasti olosuhteet on väärät jos lääkitsemisiä on paljon..

Entäs sitten kun ei ole tehoavaa lääkettä ensinkään? Mitäs sitten tehdään? Voisiko asioita tehdä toisin?


*** Ei Voi!!! Aina ennenkin on näin tehty...

Paras mitä tiedän, on yks kaveri joka teki kokonaan uuden kasvattamon. Käytti suunnitteluun ja toteutukseen kaikkia parhaita asiantuntijoita joita silloin oli saatavilla. Lopputulos, kaikki muuttui, vain yskä jäi entiselleen.

Vasikkayskä näyttää olevan sellainen tauti, että sitä tulee esiintymään aina tietty määrä vaikka olosuhteet olisivat kuinka hyvät.
Ripuli onkin sitten toinen juttu...

Joka vasikalle yksilökarsina ja oma tutti. Varmasti vähenee yskä, mutta miten se käytännössä toteutetaan. Ei mitenkään.
Ei se yskä tästä mihinkään häviä, korkeintaan lisääntyy.

Ei ole pikkutilan ongelmana ripulit, eikä yskä. Mistä ne tulee?

Ne tulee sekä isoilta että pieniltä tiloilta. Joskus tulee yksittäinen vasikka hirveessä kunnossa, joskus tulee kymmenen vasikkaa kerralla samalta tilalta ja kaikki polvet auki ja navat tulehtunut, vielä räkä nenässä. Sen yhden vielä kestää, mutta niissä kymmenessä on jo aika paljon työtä. Sellaset mistä paljon tulee kerralla paskaa on viisain laittaa kieltolistalle.
Tosin jos viitsisi niin voisi alkaa seuraamaan niitä yksittäisiä huonoja, että tuleeko ne aina samoista paikoista. 

Ne tulee sekä isoilta että pieniltä tiloilta. Joskus tulee yksittäinen vasikka hirveessä kunnossa, joskus tulee kymmenen vasikkaa kerralla samalta tilalta ja kaikki polvet auki ja navat tulehtunut, vielä räkä nenässä. Sen yhden vielä kestää, mutta niissä kymmenessä on jo aika paljon työtä. Sellaset mistä paljon tulee kerralla paskaa on viisain laittaa kieltolistalle.
Tosin jos viitsisi niin voisi alkaa seuraamaan niitä yksittäisiä huonoja, että tuleeko ne aina samoista paikoista. 

yleensä tulee.

Ne tulee sekä isoilta että pieniltä tiloilta. Joskus tulee yksittäinen vasikka hirveessä kunnossa, joskus tulee kymmenen vasikkaa kerralla samalta tilalta ja kaikki polvet auki ja navat tulehtunut, vielä räkä nenässä. Sen yhden vielä kestää, mutta niissä kymmenessä on jo aika paljon työtä. Sellaset mistä paljon tulee kerralla paskaa on viisain laittaa kieltolistalle.
Tosin jos viitsisi niin voisi alkaa seuraamaan niitä yksittäisiä huonoja, että tuleeko ne aina samoista paikoista. 

Tuollaista ei voi hyväksyä!

Lainaus käyttäjältä: ++++++ - 03.02.11 - klo:17:46

Ne tulee sekä isoilta että pieniltä tiloilta. Joskus tulee yksittäinen vasikka hirveessä kunnossa, joskus tulee kymmenen vasikkaa kerralla samalta tilalta ja kaikki polvet auki ja navat tulehtunut, vielä räkä nenässä. Sen yhden vielä kestää, mutta niissä kymmenessä on jo aika paljon työtä. Sellaset mistä paljon tulee kerralla paskaa on viisain laittaa kieltolistalle.
Tosin jos viitsisi niin voisi alkaa seuraamaan niitä yksittäisiä huonoja, että tuleeko ne aina samoista paikoista. 

Tuollaista ei voi hyväksyä!

Silloin kun meille vielä otettiin ternisonneja laumoittain välityksestä 5-6 vuotta sitten niin oli suuria eroja eri tiloilta tulleiden vasikoiden sairauksilla ja kuolleisuudella. Joiltakin tiloilta tulleiden kanssa oli hyvin vähän ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 03.02.11 - klo:00:19

En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.

Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.
Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää  muuttuvien kulujen jälkeen.

Pitääpä kaivaa joskus tarkat teurasmäärät ja eläinmäärät, koska noilla noin-lukemilla eli 300000 lehmää 50000 emoa 300000 teurasta ja vasikkakuolleisuus 11,25% ja 8%, loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti painuu väksinkin negatiiviseksi. Ja kun emojen määrää lisäksi lisätään niin yhtälö vääntyy lisää. Lehimien määrä täytyy siis olla rajussa pudotuksessa. Toisaalta maidon kokonaistuotanto on kasvussa, mutta ainkain 2008 keskituotos oli pudotuksessa. Haasteellinen yhtälö

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.02.11 - klo:07:54

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 03.02.11 - klo:00:19

En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.

Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.
Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää  muuttuvien kulujen jälkeen.

Pitääpä kaivaa joskus tarkat teurasmäärät ja eläinmäärät, koska noilla noin-lukemilla eli 300000 lehmää 50000 emoa 300000 teurasta ja vasikkakuolleisuus 11,25% ja 8%, loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti painuu väksinkin negatiiviseksi. Ja kun emojen määrää lisäksi lisätään niin yhtälö vääntyy lisää. Lehimien määrä täytyy siis olla rajussa pudotuksessa. Toisaalta maidon kokonaistuotanto on kasvussa, mutta ainkain 2008 keskituotos oli pudotuksessa. Haasteellinen yhtälö

Ehkä noi emolehmätilat sotkee sun laskelmia, vasikkakuolleisuus taitaa olla siinä 4,5 %:n paikkeilla, ainakin tällä rodulla, enkä usko että muillakaan enempi on ...

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 04.02.11 - klo:10:41

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.02.11 - klo:07:54

Lainaus käyttäjältä: gutiguti - 03.02.11 - klo:00:19

En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.

Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.
Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää  muuttuvien kulujen jälkeen.

Pitääpä kaivaa joskus tarkat teurasmäärät ja eläinmäärät, koska noilla noin-lukemilla eli 300000 lehmää 50000 emoa 300000 teurasta ja vasikkakuolleisuus 11,25% ja 8%, loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti painuu väksinkin negatiiviseksi. Ja kun emojen määrää lisäksi lisätään niin yhtälö vääntyy lisää. Lehimien määrä täytyy siis olla rajussa pudotuksessa. Toisaalta maidon kokonaistuotanto on kasvussa, mutta ainkain 2008 keskituotos oli pudotuksessa. Haasteellinen yhtälö

Ehkä noi emolehmätilat sotkee sun laskelmia, vasikkakuolleisuus taitaa olla siinä 4,5 %:n paikkeilla, ainakin tällä rodulla, enkä usko että muillakaan enempi on ...

Ei täsmää vaikka olisi nolla, loppukasvatuksen kuolleisuus näyttää siltikin pakkasta.

Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.

Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.

Tuo on hyvä kysymys Dear Lissu  Mut ei sul varmaan antibioottejakaan kuurinomaisesti heti vedetä turpaan tms vassuille 

Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.

Yskäteoriaa, korjatkoon viisaammat:
Teidän tilalla on bakteerikanta A, tilan eläimet on tottuneet siihen eivätkä yski. Tilalla B on oma bakteerikantansa, jne. jne.

Vasikka-auto kerää vasikat tiloilta A,B,C,D,E, jne. Vasikat kuskataan yhteen ja samaan paikkaan, kasvattamoon X. Vasikat tilalta A eivät kestä tilan B bakteereja, B:n eivät tilan C jne. Lopputulos on se, että viideltä tilalta on kerätty täysin terveitä vasikoita, joista kohta kolmasosa yskii.
Sitten omalukunsa on nämä "pikkuvikaiset". Pieni patti jalassa sisältää yleensä tulehduksen. Se tulehdus tulisi ehdottomasti hoitaa lähtötilalla täysin kuntoon. Vasikan vastustuskyky on alentunut ja yleensä (lähes aina), se sairastuu sen patin lisäksi myös muihin tauteihin.

Vain vahvat ja hyvin alkukasvatetut vasikat kestävät nykyisen kaltaisen järjestelmän.