JOS Japani ei olisi hyökännyt Pearl Harboriin, Jenkit eivät olisi lähteneet sotaan. Jos Japani olisi hyökännyt NL selustaan, ei siperialaisia hiihtojoukkoja olisi voitu irroittaa Moskovaa puollustamaan. Jos Saksa olisi ottanut rintamavastuun Suomessa Lapin sijasta Kannaksella, Piirittänyt Leningradin oikeasti ohikulkiessaan ja jatkanut siitä kohti Moskovaa niin Hitler olisi lyönyt Neuvostoliiton. Englannin olisi ollut pakko taipua rauhaan koska yleinen mielipide yhdysvalloissa oli sotaa ja asetoimituksia vastaan.

JOS Japani ei olisi hyökännyt Pearl Harboriin, Jenkit eivät olisi lähteneet sotaan. Jos Japani olisi hyökännyt NL selustaan, ei siperialaisia hiihtojoukkoja olisi voitu irroittaa Moskovaa puollustamaan. Jos Saksa olisi ottanut rintamavastuun Suomessa Lapin sijasta Kannaksella, Piirittänyt Leningradin oikeasti ohikulkiessaan ja jatkanut siitä kohti Moskovaa niin Hitler olisi lyönyt Neuvostoliiton. Englannin olisi ollut pakko taipua rauhaan koska yleinen mielipide yhdysvalloissa oli sotaa ja asetoimituksia vastaan.

Saksahan olisi saanut Leningradin vallattua, tarjosi sitä jopa Mannerheimille, mutta Marski kieltäytyi ehdottomasti ottamasta kaupunkia vastaan, mikä oli oikea päätös ...
Neljän miljoonan asukkaan elättäminen ja valvominen sokkeloisessa kaupungissa olisi ollut helvetin moinen urakka, koko valtausoperaatio olisi ollut kanavien ja kortteleiden halkomassa kaupungissa melkoinen toimenpide, oli paljon helpompi tappaa väestö nälkään pikkuhiljaa piirittämällä.

Kyllä se kilpajuoksu Berliiniin kuitenkin ajoittui Suomen kannalta ehkä viimeiseen hetkeen. Ei meidän joukot enää kauankaan olisi jaksaneet.
Oliko se sitten diplomatian/neuvottelujen tulosta, mutta Paranovin pojathan alkoivat  siirtää joukkojaan pois Suomen vastaisilta rintamilta jo ennen rauhan julistamista.

Saksalaisilta oli ehkä suuruudenhulluutta miehittää samanaikaisesti lähes koko eurooppa ja vielä kuvitella voittavansa itäinen naapuri. Lisänä vielä merillä ja Afrikan mantereella käytävät kahinat.
Onhan se kuitenkin, jos kartalta katsotte, niin käsittämättömän suuri alue, ettei siihen yksinkertaisesti riittänyt miehiä eikä materiaalia.
Vaikka monesta miehitetystä maasta Ranska, Hollanti, Belgia ym. liittyi vapaaehtoisia taistelemaan Saksalaisten rinnalla itärintamalla, niin jo pelkästään Venäjän talvi oli sen luokan vihollinen, ettei kunnon varusteiden puuttuessa hyökkääjällä ollut paljoakaan mahdollisuuksia toteuttaa sodanjohdon heille antamaa tehtävää, ja turpiinhan siinä tuli.

Kuitenkin ehkä parempi Suomen kannalta, ettei loppuselvitysten oikeudenkäyntiä istuttu Nurnbergissä.
Vai oliko se kuitattu lapinsodalla.

No analysoidaampa vähän sitä tilannetta, niin ehkä huomaatte jotain ...

Suomi 1944 keväällä pyysi N-liitolta ehtoja aselevolle, kun pyydetään aselepoa niin silloin aina myös luovutaan aluevaatimuksista, eli Suomi pyysi aselepoa 1940 Moskovassa solmitun Talvisodan rajojen pohjalta keväällä 1944.

Stalin kysyi puna-armeijan mielipidettä, puna-armeija sanoi miehittävänsä maan kesällä 1944 ja tästä syystä Stalin asetti ehdoksi ehdottoman antautumisen, Stalin kyllä tiesi ettei Suomi tulisi ehtoja hyväksymään, mutta mitäpä siitä kun kerran puna-armeija miehittää maan seuraavana kesänä.
Puna-armeijalle annettiin sen pyytämät sotilaalliset yhtymät valtausta varten.

Hyökkäys kun alkoi, niin alkoi myös Suomen vetäytyminen 1940 rajoille, jotka on pääosin myös ne rajat mitkä on nykyäänkin voimassa, kun sitten tämä raja saavutettiin, niin Suomi teki viisi vastahyökkäystä, eli ns. torjuntataistelua, ei samanaikaisesti vaan peräkkäin, joissa puna-armeijan alueella olevat yhtymät tuhottiin.

Sota päättyi tähän, puna-armeija ei pystynet enää etenemään ja Suomi saattoi katkaista välit Saksaan, kun enää ei ollut vaaraa että puna-armeija kykenee Suomen valtaamaan ?

Eli Suomi tuhosi puna-armeijan hyökkäsvoiman, ennenkuin katkaisi välit Saksaan, tämähän oli loistavaa sotimista ?

No miten Stalin asiaan suhtautui, se oli antanut käyttöön melkein miljoonan miehen yhtymät, tehtävää varten joka oli tekemättä, alue minkä Venäläiset oli saaneet haltuun oli se sama alue, minkä Suomalaiset olisi jokatapauksessa palauttaneet Venäläisille, jos aselepo olisi solmittu keväällä 1944, ennen hyökkäystä. Nämä joukot oli pysyvästi pois puna-armeijan vahvuudesta, en oli käytetty Suomen rintamalla sellaisen alueen valtaukseen jonka Suomalaiset olivat luvanneet antaa pois alunperinkin ...
Päävastustaja oli kumminkin ollut kokoajan Stalinilla Saksa ja se halusi mahdollisimman suuren viipaleen siitä.
Kremlin pihalla ammuttin syksyllä 1944 muutama kenraali, jotka olivat vastuussa Suomen rintamista ?

Tästä voisi päätellä ettei Staln ihan tyytyväinen ollut ....

Kun Jatkosota alkoi 1941, oli Suomella aseissa 470 000 sotilasta, ku jatkossota päättyi 1944 syksyllä, oli Suomen armeijan vahvuus 560 000 sotilasta ja alue joka oli hallussa oli sama, mikä meille jäi talvisodan rauhanneuvottelujen jälkeen.

Alueita kyllä menetettiin jonkinverran diplomaattien neuvotellessa rauhasta, aseleposopimus neuvoteltiin seitsemnän kertaa uusiksi vuosien 1944-47 välillä ja aina jokin pieni alue menetettiin lisää ?
Se mitä taistelukentillä voitettiin, niin neuvottelupöydissä hävittiin näiden diplomaattien toimesta ...

Jos jos jos 

Suomi olisi voinut valloittaa Ryssälän Uralille asti ja Japani loput. Hyvä luonnollinen raja, ei tarttisi mittailla vuosittain uusiksi kuten vaikkapa Suomen ja Ruotsin rajaa 

Jos jos jos 

Suomi olisi voinut valloittaa Ryssälän Uralille asti ja Japani loput. Hyvä luonnollinen raja, ei tarttisi mittailla vuosittain uusiksi kuten vaikkapa Suomen ja Ruotsin rajaa 

On se vaan väylä aika paljon muuttunut ...
Suomi on tähän asti tainnut olla saamapuolella.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 31.01.11 - klo:12:08

Jos jos jos 

Suomi olisi voinut valloittaa Ryssälän Uralille asti ja Japani loput. Hyvä luonnollinen raja, ei tarttisi mittailla vuosittain uusiksi kuten vaikkapa Suomen ja Ruotsin rajaa 

On se vaan väylä aika paljon muuttunut ...
Suomi on tähän asti tainnut olla saamapuolella.

Siellä on muuten aikapaljon rautaa ja betonia siellä ruohtinpuolen penkassa.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 31.01.11 - klo:12:08

Jos jos jos 

Suomi olisi voinut valloittaa Ryssälän Uralille asti ja Japani loput. Hyvä luonnollinen raja, ei tarttisi mittailla vuosittain uusiksi kuten vaikkapa Suomen ja Ruotsin rajaa 

On se vaan väylä aika paljon muuttunut ...
Suomi on tähän asti tainnut olla saamapuolella.

Eikö se joki kannattaisi kaivaa suoraan Torniosta Atlantille asti 

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.01.11 - klo:19:06

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 31.01.11 - klo:12:08

Jos jos jos 

Suomi olisi voinut valloittaa Ryssälän Uralille asti ja Japani loput. Hyvä luonnollinen raja, ei tarttisi mittailla vuosittain uusiksi kuten vaikkapa Suomen ja Ruotsin rajaa 

On se vaan väylä aika paljon muuttunut ...
Suomi on tähän asti tainnut olla saamapuolella.

Eikö se joki kannattaisi kaivaa suoraan Torniosta Atlantille asti 

Ruottalaiset vaatis kumminki, että veetään jäämerelle ...

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 28.01.11 - klo:22:46

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 28.01.11 - klo:22:37

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 28.01.11 - klo:22:30

Olihan C.G.E. Mannerheim aina paikallaan kun Suomelle johtajaa tarvittiin. Värikäs oli miehen elämä muutenkin.

Mielenkiintoisella tavalla Marski ja Suomi olivat maailmanhistorian keskipisteessä pariinkin otteeseen. Vuonna 1919 hän olisi halunnut hyökätä Pietariin kukistaakseen Leninin johtaman vallankumouksen, mutta Suomesta ja ulkomailta ei tullut apuja ja hanke kuivui kokoon.

Vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja Suomi näytteli sijaintinsa vuoksi äärimmäisen tärkeää roolia. Leningradin porteilla Mannerheim kuitenkin pysäytti hyökkäyksen eikä suostunut edes tekemään Leningradin saartorenkaasta täydellistä. Vielä ratkaisevampi oli päätös olla katkaisematta Muurmannin rataa.

Mannerheim, joka oli asunut aikuisikänsä Pietarissa ja palvellut Venäjällä, ymmärsi sellaisen asian, että Leningradin tuhoaminen on turhaa työtä, Venäläiset rakentaa sen jokatapauksessa uudestaan sodan jälkeen. Pahimmassa tapauksessa laskuttavat homman vielä Suomalaisilta ...

Noinkohan olisivat rakentaneet ja laskuttaneet jos/kun Saksa olisi voittanut sodan ja Neuvostoliitto olisi kadonnut historian roskatynnyriin 50 vuotta etuajassa.

 Saksalla ei ollut mitään mahdollisuutta voittaa sotaa. Hitler ihmetteli Imolan asemalla Marskin 70v päivillä, että mistä ne ryssät saa niitä panssareita, kun he ovat tuhonneet tuhansia ja niitä riittää. Talvi ja Siperian laajuus tuhosi Saksan sotavoimat. Eihän Saksa vallanut Neuvostoliitosta vasta kuin 10%

Sepe: miten kestävä on sellainen valtiorakennelma jonka tarvitsee laittaa konekiväärit omien linjojen taakse estämään perääntymisiä ja antautumisia? Ja terrorisoida kaikin voimin antautuneiden perheitä ja koko kotirintamaa? Tuomitsemaan omat sotavangit maanpettureiksi? jne jne. Jo Venäjän sisällisodassa bolshevikit olivat luhistumassa kun miehet perääntyivät ja karkasivat ja tuolloin Trotski laittoi konekiväärit ampumaan omia - selkäpuolelle.

Saksalla oli täydet mahdollisuudet voittaa sota idässä ja sen jälkeen aloittaa menestyksellinen taistelu länsivaltoja vastaan. Leningrad, Moskova.... materiaaliavun katkeaminen olisi tehnyt selvän hyvin nopeassa tahdissa.

Ja tottakai Stalinilla panssareita riitti kun valmisteli 1941 kesällä hyökkäystä länteen. Hitler vain ehti ensin.

Mielestäni Saksan mahdollisuus oli nimenomaan siinä, että jos sota olisi ollut lyhyt, eli se olisi ratkaistu nopeasti muutamassa kuukaudessa.
Silloin Saksalla olisi olut mahdollista voittaa.
Mutta kun se ei siihen kyennyt, niin peli oli menetetty ....

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 30.01.11 - klo:23:51

Neuvostoliitto oli vuonna 1941 niin lähellä romahdusta, että kovinkaan suurta iskua se ei olisi enää tarvinnut luhistuakseen. Ja tuossa kohdassa nimenomaan Suomen osuus mahdollisten Muurmannin radan katkaisun ja Leningradin piirityksen suhteen nousi ratkaisevaan asemaan. Sotilasjohdon enemmistöhän ei voinut mitenkään hyväksyä sitä että tuollainen tilaisuus jätetään ehdoin tahdoin käyttämättä.

Enemmistö kyllä oli, mutta asioista päättävät kenraalit eivät - onneksi - olleet... se nyt vielä olisi puuttunut, että sotaa olisi johdettu kuin Punakaartissa... huutoäänestyksellä  ...ja sotahistorian mukaan suurin ansio Muurmannin radan "suojelemisesta" kuuluu kenraali A. F. Airolle.

A.F. Airo kylläkin kannatti radan katkaisua   Teki siitä jopa suunnitelmankin.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 31.01.11 - klo:08:55

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 30.01.11 - klo:23:51

Neuvostoliitto oli vuonna 1941 niin lähellä romahdusta, että kovinkaan suurta iskua se ei olisi enää tarvinnut luhistuakseen. Ja tuossa kohdassa nimenomaan Suomen osuus mahdollisten Muurmannin radan katkaisun ja Leningradin piirityksen suhteen nousi ratkaisevaan asemaan. Sotilasjohdon enemmistöhän ei voinut mitenkään hyväksyä sitä että tuollainen tilaisuus jätetään ehdoin tahdoin käyttämättä.

Enemmistö kyllä oli, mutta asioista päättävät kenraalit eivät - onneksi - olleet... se nyt vielä olisi puuttunut, että sotaa olisi johdettu kuin Punakaartissa... huutoäänestyksellä  ...ja sotahistorian mukaan suurin ansio Muurmannin radan "suojelemisesta" kuuluu kenraali A. F. Airolle.

A.F. Airo kylläkin kannatti radan katkaisua   Teki siitä jopa suunnitelmankin.

Tämä radan katkaisu on saanut itseään suuremman merkityksen, olen käynyt Argangelissa, kaupunki Vienanmeren tuolla puolen, sieltä on suora ratayhteys etelään Moskovaan, oli kuuleman jo 1941 syksyllä ?
Vaikka Murmanskin rata olisikin katkaistu, niin Argangeklin rata olisi vetänyt ja sitä ei olisi saatu katkaistua jos ei olisi rykästy Vienanmeren tai Äänisen yli ?
En usko että Mannerheimille kyseisen yhteyden olemassaolo mikään yllätys oli, sehän oli entisiä Venäjän armeijan kenraaleja ?
Enkä usko että Murmanskin radan katkaisu olisi mitään ratkaissut, toisaalta miksihän Saksalaiset ei sitä itse katkaisseet, niillähän oli kaksi divisioonaa Sallassa josta on vain 200 km Kantalahteen Vienanmeren pohjukkaan ?

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 01.02.11 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 31.01.11 - klo:08:55

Lainaus käyttäjältä: Viikate - 30.01.11 - klo:23:51

Neuvostoliitto oli vuonna 1941 niin lähellä romahdusta, että kovinkaan suurta iskua se ei olisi enää tarvinnut luhistuakseen. Ja tuossa kohdassa nimenomaan Suomen osuus mahdollisten Muurmannin radan katkaisun ja Leningradin piirityksen suhteen nousi ratkaisevaan asemaan. Sotilasjohdon enemmistöhän ei voinut mitenkään hyväksyä sitä että tuollainen tilaisuus jätetään ehdoin tahdoin käyttämättä.

Enemmistö kyllä oli, mutta asioista päättävät kenraalit eivät - onneksi - olleet... se nyt vielä olisi puuttunut, että sotaa olisi johdettu kuin Punakaartissa... huutoäänestyksellä   ...ja sotahistorian mukaan suurin ansio Muurmannin radan "suojelemisesta" kuuluu kenraali A. F. Airolle.

A.F. Airo kylläkin kannatti radan katkaisua   Teki siitä jopa suunnitelmankin.

Tämä radan katkaisu on saanut itseään suuremman merkityksen, olen käynyt Argangelissa, kaupunki Vienanmeren tuolla puolen, sieltä on suora ratayhteys etelään Moskovaan, oli kuuleman jo 1941 syksyllä ?
Vaikka Murmanskin rata olisikin katkaistu, niin Argangeklin rata olisi vetänyt ja sitä ei olisi saatu katkaistua jos ei olisi rykästy Vienanmeren tai Äänisen yli ?
En usko että Mannerheimille kyseisen yhteyden olemassaolo mikään yllätys oli, sehän oli entisiä Venäjän armeijan kenraaleja ?
Enkä usko että Murmanskin radan katkaisu olisi mitään ratkaissut, toisaalta miksihän Saksalaiset ei sitä itse katkaisseet, niillähän oli kaksi divisioonaa Sallassa josta on vain 200 km Kantalahteen Vienanmeren pohjukkaan ?

Olihan Arkangelista yhteys, mutta se oli talvisaikaan pois pelistä jäiden takia.

Ja tottahan se on että Saksan menestys Lapissa oli melkoisen surkeaa. Tuohon oli monia syitä. Hyökkäys pohjoisessa aloitettiin viikkoa myöhemmin kuin muu osuus Barbarossasta ja puolustuskin oli kovaa luokkaa. Hitler lisäksi aliarvioi raskaasti maaston ja sääolosuhteiden vaativuuden. Joukot olivat paikoin nuoria ja kokemattomia ja miehiä oli ylipäätään operaation raskauden huomioiden aivan liian vähän.

Suomalaisethan Pohjoisen sodassa pärjäsivät varsin mainiosti Siilasvuon johtamina, mutta jostakin kumman syystä hyökkäys pysäytettiin marraskuun puolivälissä.

Niin, mutta kun se Argangelin satama ei ollut poissa pelissä talvella, tavarat purettiin jäälle ja siitä hevosilla rantaan ...
Ehkä vähän vaikeampi reitti, myönnetään, mutta ei kuitenkaan mahdoton reitti ja aika turvassa sotilas-iskuilta.

En usko että Saksalaiset itsekkään uskoivat Murmanskin radan olevan kovin merkityksellinen, olisi ne tuoneet alueelle kunnon joukkoja ja katkaisseet radan, jos sota olisi tolla toimella ratkaistu ?