ILTA-SANOMAT kertoi lauantaina 21.12.1991 (A-P. Pietilä):
"Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä
Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen
Ulkoministeriön laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. Toistaiseksi vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi tuntevat raportin sisällön. Pääministeri Esko Aho (kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle."
Sama uutinen sivulta A 11:
”Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen
Hallituksen ulkoministeriöllä teettämä selvitys on toistaiseksi laajin ja yksityiskohtaisin raportti Suomen EY-jäsenyydestä. Siihen on koottu katsaukset mm. turvallisuus-, talous- ja maatalouspolitiikasta. Varsinainen selvitys on noin 200-sivuinen, mutta tausta-aineistoineen se paisuu 1000-sivuiseksi paperinipuksi. Tähän mennessä selvitykseen ovat tutustuneet vasta pääministeri Aho, ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk.), liikenneministeri Ole Norrback (r.), ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.) ja kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi (krist.). Raportti sisältää yksityiskohtaiset tiedot Suomen jäsenyyden eduista ja haitoista sekä Suomen välttämättä tarvitsemista poikkeusehdoista.
Raportin ensimmäinen versio luovutettiin maanantaina Mauno Koivistolle ja tiistaina sen saivat valitut ministerit.
Yhteenvetoa ei haluta julkistaa
Ulkoasiainvaliokunnassa eilen vieraillut Aho kuitenkin kieltäytyi antamasta tietoja raportista. Hänen mukaansa selvitystyö on vielä kesken. Valtiosihteeri Martti Ahtisaaren (sd.) johtaman selvitystyöryhmän työ on kuitenkin pääosiltaan valmis.
Myönteinen EY-kanta
IS:n tietojen mukaan raportin yhteenveto on varsin myönteinen Suomen EY-jäsenyydelle. Turvallisuus- tai puolueettomuuspoliittisia esteitä ei selvityksen mukaan synny jäsenyydestä. Oleellisimmat seurannaisvaikutukset koskisivat maataloutta, jonka omavaraisuus laskisi huomattavasti alle 100 prosentin. UM:n käsityksen mukaan Suomen tulisikin vaatia pysyviä poikkeuksia EY-sopimukseensa. Suomen maatalous häviäisi mahdollisesti jopa kokonaan ilman erityisehtoja.
Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä.
Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella."
Salaista raporttia ei koskaan jaettu eduskunnalle. Tämä 1000-sivuinen salainen raportti kuivui parisataasivuiseksi Valtioneuvoston selonteoksi (VNS 9.1.1992 ja Taustaselvitys).
Ennen kuin selonteko palasi valiokuntalausuntokierroksien jälkeen juhannuksen edellä 1992 eduskuntaan, olivat presidentti Koivisto ja pääministeri Aho 18.3.1992 - eduskunnan luottamuslauseäänestyksen seurauksena - allekirjoittaneet EY-liittymishakemuksen.
UaVM 6/1992:
Ulkoasianvaliokunnan mietinnössä n:o 6/1992 vp (9.4.1992) on toteamus, joka kytkeytyy suoraan yo. Ilta-Sanomien artikkeliin:
"Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvoston selonteon käsittely on jonkin verran vaikeutunut, koska valtioneuvostolta ei ole saatu Maastrichtin sopimuksen olennaisesta sisällöstä minkäänlaista yhtenäistä suomenkielistä tekstiä. Sopimuksen englanninkielinen tekstikin saatiin ensiksi käyttöön muualta kuin valtioneuvostosta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvosto on nyttemmin ottanut huolehtiakseen sopimukseen liittyvästä käännöstyöstä."
SALAISEN EY-SELVITYKSEN TAUSTAA
UM:n länsitoimiston päällikkönä toiminut Alpo Rusi kertoo kirjassaan ”Mariankadun puolelta” (s. 60), että heinäkuussa 1991 oli Kesärannassa esillä oli EY-jäsenyyden etuja ja haittoja koskevan selvityksen käynnistäminen. Silloin sovittiin, että Ahtisaarta esitetään työryhmän vetäjäksi.
Sivulla 62 Rusi kirjoittaa:
”Lokakuussa Ahtisaari piiskasi EY-selvitystyöryhmää jo tulokseen. Päiväkirjani mukaan 10.10. oli EY-valmistelijoille kerrottu Brysselistä, että komission resurssit huomioon ottaen on viimeinen turvallinen ajankohta hakea jäsenyyttä helmikuu 1992. Samalla komissiosta viestitettiin suoremmin:
- Mitä ihmettä te odotatte. Jäätte Ruotsin ja Itävallan kelkasta.
Ahtisaaren vetämässä kokouksessa 14.10. sovittiin, että EY-selvitys tulee saada hallitukselle tammikuussa. Alivaltiosihteeri Sundbäck sanoi tässä istunnossa, että jäsenanomuksen takaraja on huhtikuu. Muut olivat samoilla linjoilla. Ministeri Salolainen tapasi presidentin 25.10. ja ilmoitti, että hän alkaa ajaa jäsenyyttä maksimaalisesti. Koivisto ei asettunut vastustavalle kannalle.
Nyt oli tietä avattu lisää jäsenyysvalmisteluille.”
Huom!
Mauno Koivisto määräsi ulkopolitiikasta eli EY-neuvotteluista.
Viimeksi muokattu: 20.01.11 - klo:18:26 kirjoittanut Jorma Jaakkola
