Kuinkas siinä näin kävi,luuliko joku todella globalisaation laskevan ruuan hintaa 
No eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Maapallollamme väestön määrä vain kasvaa ja ruoantuotantokapasiteetti laskee.....
Brasilia tuottaa jo nyt 25% maailman ruuasta. Siellä maatalouskäytössä on 50milj ha ja helposti viljeltävissä kymmenkertainen määrä. Nyt yksi lehmä syö keskimäärin kahden hehtaarin rehut, mutta tehokkaimmilla tiloilla yksi hehtraari tuottaa 3 lehmän rehut. Tuotanto on siis nopeasti tehostumassa mm gmo-tuotannon ansiosta. Nyt kun GMO tulee suomeenkin, saamme vahvan aseen kamppailussa mm nälkämaiden kasvavan köyhälistön ravitsemisessa joissa myös ainoa valintaperuste on hinta kuten kotimarkkinoillakin.
nälkäinen on yleensä rahaton ja asuu lämpimässä maassa josssa
kiinalaiset viljelevät niiden hienoja peltoja
Juuri tässä on yksi merkittävä ongelma.
Ja gmo:lla ei ole mitään, ei siis yhtään mitään, tekemistä maailman nälänhädän kanssa. Ei sillä afrikan puskajussilla joka on henkensäpitimiksi myynyt tyttärensä orjaksi kaupunkiin ole varaa sitä gmo-siementä kuitenkaan ostaa.
Kun tuotamme halvempaa ruokaa niin yhä useammilla on varaa ostaa sitä.
On se hyvä kun maailmasta loppuu lannoiteissa käytettävä fosfori, niin ei siinä paljon gmo:t auta sen jälkeen. 
GMO takaa suuremmat ja laadukkaammat sadot entistä pienemmillä panoksilla. Vastoin yleistä uutisointia todellisuudessa GMO:ta hyödyntävät tuottajat ovat pärjänneet taloudellisesti paremmin. Mm GMO-soijan ja tavanomaisen hintaero on venähtänyt markkinoilla kaksinkertaiseksi aiemmasta.
Jos tuo sun teoria pitäis paikkansa, niin olisit keksinyt ikiliikkujan. Ei GMO muuta sitä tosiseikkaa ,että kasvien kasvaminen perustuu fotosynteesiin. Siinä tarvitaan yhtä paljon näitä palikoita, oli keino mikä hyvänsä. GMO on ainoastaan keino selvitä yhdellä kasvinsuojeluaineella , glyfosaatti.
http://www.bioturva.org/glyfosaatti.htm Muitakin GMO viritelmiä on mutta nehän eivät ole yhtä tuottoisia kehittäjälle kuten tämä monsanton viritelmä. Siinä viljelijästä tehdään orja kertaheitolla
Kasvitautien määrä on lisääntynyt yleisesti viimeisten 15–18 vuoden aikana. Neljä pääasiallista maaperän kasvintuhoojasientä ovat Fusarium, Phytium, Rhizoctonia ja Phytophthora, jotka aktivoituvat entisestään glyfosaatin käytön yhteydessä. Homesienet, kuten Fusarium, tuottavat tietyissä olosuhteissa mykotoksiineja, jotka ruokaketjuun levitessään aiheuttavat sairauksia eläimille ja ihmisille. Se on myös syöpää aiheuttava. Glyfosaatin ja Fusariumin syy-yhteyksistä on paljon näyttöä.
Tähän asti on raportoitu 40 kasvitautia glyfosaatin käytön yhteydessä, ja määrä kasvaa sitä mukaa kun ihmiset huomaavat glyfosaatin ja tautien yhteyden.
Voiko nykyisin yksikään tavanomaisen vehnänviljelijä jättää kasvitaudit ruiskuttamatta. Käytännössä ei voi. Luomuviljelijällä ei ole kyseistä ongelmaa
