Kysymyksen asettelu oli haastava tehtävä ja seuraavaksi kertomani esimerkin suhde asettelemaani kysymykseen lienee vähintään yhtä haasteellinen. Nimittäin homma menee näin:
Jokin aika sitten kuulin tapauksesta jossa kotitalous hakee maataloustukea hallinnoimalleen pellolle. Kotitaloudessa ei harjoiteta mitenkää maataloutta, ainoa moottorikäyttöinen työkone on päältäajettava ruohonleikkuri jolla leikataan puutarha.
Aikoinaan (mahdollisesti EU:n alussa) taloon oli ostettu tontin viereltä peltoa lisää sen verran että oli täyttynyt kolmen hehtaarin pinta-alavaatimus. Pellosta oli maksettu joitain tuhansia markkoja. Tässä yhteydessä lienee parhainta hieman ottaa esiin politiikkaa, nimittäin pääluottamustehtävät ovat olleet kotitaloudessa elantoa tuovaa työtä, sekä toiminta Suomen sosiaalidemokraattisessa puolueessa.
Tilanne nykyisin, sekä vuosittaiset ns. viljelyn kustannukset:
Pellosta nostetaan vielä nykyisinkin maataloustukea sekä puoluekanta on pysynyt samana. Ainoa pellolle vuosittain tehtävä työ on kerran vuodessa tapahtuva heinän murskaus peltoon. Työ teetetään vieraan palveluksena ja kustannus siitä noin 50 euroa. Hehtaarien mukanaan tuoma voitto toiminnasta lienee siis luokkaa 1500-> euroa.
Eli kysymys kuuluukin, minkälainen osa maataloustuista menee samankaltaiseen käyttöön? En ihan heti uskoisi että maataloustukia on tehty kaupunkilaisten tonttien maisemanhoitoa varten.
Kuinka moni kaupunkilainen saa puhdasta tuloa tuolla keinolla, sekä mitä systeemissä on pieles jos tuo onnistuu?