Eduskunnan päätösvalta – ennakkositoutuminen

Sorsa mainitsi EY:n vaatimista hallitusmuodon muutoksista.

Viime vuodet on puhuttu edustuksellisesta demokratiasta, joka on kaikkea muuta kuin demokratiaa.
Onko Suomen eduskunnalla nykyään edes päätösvaltaa?

Vastaus:

Eduskunnan toimivallan epäämiseen on olemassa mustaa valkoisella EY-jäsenyyttä koskeneessa valtioneuvoston selonteossa (VNS 9.1.1992, sitaatit sivulta 24):

"Eduskunnan osallistuminen neuvottelutavoitteiden syntyyn sisältää sen, että eduskunta sitoutuu ennakolta ratkaisuun."

"Ennakkohyväksyminen sitoisi eduskuntaa oikeudellisestikin."

Vallan kolmijako tarkoittaa sitä, että eduskunta kansan valitsema korkeimpana elimenä päättää maan asioista, sekä sitä, että Suomen oikeusjärjestelmä on riippumaton.

Huomattakoon, että toimeenpanovaltaa käyttävät presidentti Koivisto ja hallitus asettivat eduskunnalle em. etukäteisehdot jo 9.1.1992!

Milloin eduskunta teki ennakkopäätöksensä?

Vastaus: 18.3.1992.

Mutta mitä eduskunnassa tapahtuikaan jo 17.1.1992?

Annetaanpa Sorsan kertoa vallan kolmijako-opista.

Sitaatti Sorsan kirjan sivulta 47 luvusta:
”Suomen kansan valta”:

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa.
Ylin toimeenpanovalta on uskottu tasavallan presidentille. Sen ohessa on valtion yleistä hallitusta varten oleva valtioneuvosto. johon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä ministereitä.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus."

Edelliseen liittyen EU:n vaatimat muutokset sivulta 53:

”Kansanvaltainen perustuslakimme luo edelleen kestävät kehykset kansalliselle kehitykselle. Se on palvellut monin tavoin erityisissä olosuhteissa elävää kansaamme niin hyvin, että sitä on yleensä muutettu varoen. Viime vuosien uudistushankkeet, erityisesti siirtyminen enemmistöparlamentarismiin, harkittavina olevat sosiaaliset ja sivistykselliset kansalaisoikeudet, ovat niin radikaaleja uudistuksia, että niiden toteuduttua on tarpeen hankkia kokemuksia uudistusten toimivuudesta - samalla kun hallitusmuotoon tehdään Euroopan integraation vaatimat muutokset.”

Vallan parlamentarisointi - enemmistöparlamentarismiin

- Mitä eduskunnassa tapahtuikaan 17.1.1992?

Presidentin valta parlamentarisoitiin?

Ei, vaan eduskunta menetti valtansa.

Otteita Helsingin Sanomien uutisesta 18.1.1992:

”Hallitus esittää siirtymistä enemmistöparlamentarismiin 

67 kansanedustajaa voi estää lakisääteisen perusturvan heikentämisen 

Suomi siirtyi perjantaina askeleen kohti enemmistöparlamentarismia, kun hallitus antoi eduskunnalle esityksen lepäämäänjättämissäädösten pysyvästä purkamisesta.

Hallitus sopi muutosesityksestä viime vuoden lopulla Sdp:n kanssa. Esitys merkitsee sitä, että kaikki tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä säädettävät lait hyväksytään suoraan yksinkertaisella enemmistöllä, eikä kolmasosan vähemmistö voi nykyiseen tapaan äänestää niitä lepäämään yli yksien valtiopäivien.” 

”Verolait mukana

Lepäämäänjättämismahdollisuus jää voimaan sellaisten valtion menoja säästävien lakien osalta, jotka koskevat ”toimeentulon lakisääteistä perusturvaa”.

Lakiesityksen perusteluissa tällaisiksi tuloiksi mainitaan muun muassa vammaistuki, rintamamiestuki, ja -lisä, asumistuki, työttömyysturvan peruspäiväraha ja ansioon sidotun päivärahan perusosa, opintoraha, toimeentuloraha ja elatustuki.
Perusturvaa koskevia esityksiä ei voida kuitenkaan äänestää lepäämään, jos ne liittyvät eduskunnan hyväksyttäviksi tuleviin valtiosopimuksiin.

On mahdollista, että Eta-säännöstö tai EY-direktiivit sisältävät esityksiä, joita ei voi jättää lepäämään.”

--

Siis eduskunnalta vietiin valta!

S-L Anttila oli sotkea demareiden kanssa tehdyn sopimuksen

Lisäsitaatteja Hesarista 18.1.1992:

”Eduskunta hyväksyi kompastellen säästölakeja helpottavan muutoksen.
Keskustan Anttila oli sotkea hallituksen ja Sdp:n sopimuksen

Anttilan ilmoitus melkein pudotti sosiaalidemokraatit penkeiltään. Uusi hallituksen esitys ja sen kiireellinen käsittely olivat nimenomaan ehtona sille, että Sdp suostui hyväksymään väliaikaisen muutoksen. Kolmas ehto oli perusoikeusuudistuksen hyväksyminen lopullisesti seuraavassa eduskunnassa.”

”Eduskunta hyväksyi perjantaina äänin 144-28 valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen, joka helpottaa säästölakien säätämistä.”

--

Näin Suomi siirtyi poikkeuslailla eurooppalaiseen parlamentarismiin. Se tapahtui laman johdosta, vedoten perustuslakiin kirjoitettujen kansalaisten perusturvaa syvästi koskettavien säästölakien nopeaan säätämistarpeeseen.

Samalla saatiin eduskunnassa hyväksyttäväksi VJ 69 §:n muutos ja samalla tieksi Euroopan unioniin ja Suomen Markan ja valtion talouden hoitoon tarkoitetun päätösvallan hävittämiseksi vain 2/3 enemmistöllä, ilman erillistä lakiesitystä. 

Samaten Suomen maatalouden päätösvallan siirtäminen hyväksyttäisiin EU-liittymislain hyväksymisen yhteydessä olleella erillisellä lakiesityksellä, vain 2/3 enemmistöllä.

Lisää sitaatteja Sorsan kirjasta Uusi itsenäisyys, sivu 245:

”Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea.”

Sorsa kirjoitti kirjassaan EU-jäsenyyden vaatimista valtiosäännön muutoksista


Mitä valtiosäännöstä muutettiin?

VALTIOPÄIVÄJÄRJESTYKSEN 69 §
 
VJ 69 §:n 1 momentti ennen muutosta (17.1.1992):

“Ehdotus, joka koskee Suomen ja ulkovallan väliseen sopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymistä, sisältyköötpä rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen, käsitellään 66 §:n mukaan sekä, mikäli asia koskee perustuslakia, noudattamalla, mitä 67 §:n 1 momentissa on säädetty. Älköön kuitenkaan lakiehdotusta näissä tapauksissa jätettäkö lepäämään.“

(Tietolähde: Suomen laki)

VJ  69 § muutettuna:

 ”Lakiehdotus rauhansopimukseen tai muuhun valtiosopimukseen sisältyvien lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä käsitellään 66 §:n mukaan. Jos asia koskee perustuslakia, lakiehdotus on kuitenkin kiireelliseksi julistamatta hyväksyttävä kolmannessa käsittelyssä päätöksellä, jota on kannattanut kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (28.8.1992/818).“

(Tietolähde: Suomen laki)
 
Viittaus perustuslain säätämisjärjestyksen 67 §:n määräyksistä poistettiin.

Näin Suomessa siirryttiin pohjoismaisesta demokratiasta sosialidemokraattien haluamaan eurooppalaiseen eli edustukselliseen demokratiaan.

Eduskunta ei enää ollut esteenä jäsenyydelle. Eduskunnasta tuli kumileimasin.

Onko tästä muutoksesta tiedotettu kansalaisille?

Ei, koska Suomen median yläpuolella on Mauno Koiviston ja demareiden näkymätön käsi.

Kansalaiset luulevat edelleen, että "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 01.01.11 - klo:22:32

valtiosäännön uudistus

julistamatta hyväksyttävä

Kovempi kaveri kun itseäsi jo lainailet.

Edustuksellista demokratiaa - näytelmä eduskunnassa

Eduskunnalle kiusalliset asiat eivät lopu valtiopäiväjärjestyksen 69 §:ään, vaan jatkuvat näytelmällä hallituksen luottamuksesta 18.3.1992.

Kysymys oli hallituksen harjoittamasta EY-toimintalinjasta.

Hallitus oli nimittäin jättänyt EY-jäsenyyshakemuksen jo torstaina 27.2.1992, koska seuraavana tiistaina oli ministerineuvosto Lissabonissa koolla ottamassa vastaan jäsenyyshakemusta.

Suomi olisi ilman varaslähtöä pudonnut junasta.
Niinpä eduskunnan piti jälkikäteen hyväksyä hallituksen toiminta...

Hallituksen luottamuslausenäytelmään 18.3.1992 tehtiin demareiden toimesta käsikirjoitus: Hallituksen luottamus mitataan kahdella äänestyksellä.

Ensimmäiseen äänestykseen tehtiin sosialidemokraattien hallituksen luottamusta puoltava ponsi ja vasemmistoliiton vastustava ponsi.
Demarien ponsi voitti.
Niinpä lopullisessa äänestyksessä oli vastakkain kaksi hallitukselle luottamusta antavaa kantaa.

Tyhjää äänesti 32 edustajaa. He olivat hallituksen EY-toimintalinjaa vastaan.

Onko tällainen eduskuntanäytelmä demokratiaa?

Äänestyksen taustalla siis oli hallituksen tekemä jäsenhakemuksen varaslähtö 27.2.1992.

Oliko jäsenyyshakemuksen jättäminen varaslähtönä demokratiaa?

Suomen hallitus ei toiminut varaslähtöä jättäessään omin päin, vaan ulkopolitiikasta määränneen presidentti Koiviston ohjeiden mukaan.

Huom!
Anne Kosken väitöskirjan ”Niinkö on jos siltä näyttää” uutisdokumenteista käy ilmi jäsenyyshakemuksen jättäminen jo 27. helmikuuta.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 01.01.11 - klo:22:11

Lainaus käyttäjältä: SAS - 01.01.11 - klo:22:07

On mukava muistella kuka vei Suomen emuun ja se pitää kaikille julistaa niin silmät avautuvat.Lipponen ja Niinistö siinä suuret sankarit.

Et ole SAS lukenut dokumenttejani?

Ei niitä ainakaan kukaan muu ole jaksanut lukea.

Kannattaisi lukea, että tietäisi, mitä todellisuudessa on tapahtunut.

Lainaus käyttäjältä: Verku - 02.01.11 - klo:00:39

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 01.01.11 - klo:22:11

Lainaus käyttäjältä: SAS - 01.01.11 - klo:22:07

On mukava muistella kuka vei Suomen emuun ja se pitää kaikille julistaa niin silmät avautuvat.Lipponen ja Niinistö siinä suuret sankarit.

Et ole SAS lukenut dokumenttejani?

Ei niitä ainakaan kukaan muu ole jaksanut lukea.

Kannattaisi lukea, että tietäisi, mitä todellisuudessa on tapahtunut.

En piittaa kattella peräpeiliin liikaa, voi törmätä edessäolevaan esteeseen.

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 01.01.11 - klo:22:56

Lainaus käyttäjältä: Jorma Jaakkola - 01.01.11 - klo:22:32

valtiosäännön uudistus

julistamatta hyväksyttävä

Kovempi kaveri kun itseäsi jo lainailet.

En lainannut itseäni, vaan Kalevi Sorsaa.

Taidat olla demari, kun noin hermostuit!

Kumpi voittaa kinastelun: Jorma vaiko Jaakkola 

On näissä Jorma Jaakolan horinoissa jonkun verran perää.

Yksi kunta erosi PARAS/SOTE hankeesta vähän aikaa sitten sillä perusteella että kunnan menot olisivat kasvaneet yteistyön ansiosta 10%. VVM antoi heti uhkauksen että kuntaa tullaan rankaisemaan, jos se ei palaa kyseiseen yhteistyöhön muiden kuntien kanssa.

Meilläpäin SOTE sopimuksessa on päätöksenteosta so***** semmoisella tavalla että pienet kunnat eivät voi päättää isointa kuntaa vastaan ja isoin kunta ei voi päättää yksinään pieniä vastaan.

Tämä on johtanut siihen että iso kunta sanoo että mitä tehdään ja kuka käskee. Mikään ei mene läpi ilman ison kunnan ääntä.

Ennen KELAN korvaukset olivat tilillä 2 tunnissa. Nyt menee 2 viikkoa, jos on hyvä tuuri ja ei puolet papereista häviä.

En piittaa kattella peräpeiliin liikaa, voi törmätä edessäolevaan esteeseen.

Kattelet peräpeiliin tai et, edessä on demareiden virittämä ansa.

”Vanha sanonta: jos et opi muiden virheistä, olet tuomittu toistamaan niitä. Osa maailman tämän hetken ongelmista johtuu ihmisistä, joilla ei ole historian tajua ja kykyä hahmottaa kokonaisuutta.”

Mauno Koivisto ei tosin tehnyt virheitä, vaan toimi systemaatisesti.
Kuten kaukopartiomies.

Lainaus käyttäjältä: Verku - 02.01.11 - klo:00:53

En piittaa kattella peräpeiliin liikaa, voi törmätä edessäolevaan esteeseen.

Kattelet peräpeiliin tai et, edessä on demareiden virittämä ansa.

”Vanha sanonta: jos et opi muiden virheistä, olet tuomittu toistamaan niitä. Osa maailman tämän hetken ongelmista johtuu ihmisistä, joilla ei ole historian tajua ja kykyä hahmottaa kokonaisuutta.”

Mauno Koivisto ei tosin tehnyt virheitä, vaan toimi systemaatisesti.
Kuten kaukopartiomies.

Jotain rajaa Jorma. Manu ei ollut kaukopartiomies

On näissä Jorma Jaakolan horinoissa jonkun verran perää.

Yksi kunta erosi PARAS/SOTE hankeesta vähän aikaa sitten sillä perusteella että kunnan menot olisivat kasvaneet yteistyön ansiosta 10%. VVM antoi heti uhkauksen että kuntaa tullaan rankaisemaan, jos se ei palaa kyseiseen yhteistyöhön muiden kuntien kanssa.

Meilläpäin SOTE sopimuksessa on päätöksenteosta so***** semmoisella tavalla että pienet kunnat eivät voi päättää isointa kuntaa vastaan ja isoin kunta ei voi päättää yksinään pieniä vastaan.

Tämä on johtanut siihen että iso kunta sanoo että mitä tehdään ja kuka käskee. Mikään ei mene läpi ilman ison kunnan ääntä.

Ennen KELAN korvaukset olivat tilillä 2 tunnissa. Nyt menee 2 viikkoa, jos on hyvä tuuri ja ei puolet papereista häviä.

On paljonkin perää. Hyviä juttuja nämä ovat.

”Törnin komppania ei siis ollut mikään kaukopartioporukka, niin kuin joskus kuulee sanottavan. Kaukopartio-sanalla on oma merkityksensä ja lähipartiokin on väärä ilmaisu.”

juupa juu......eipä löydy  Törnin eikä Koiviston nimeä Päämajan alaisista kaukopartioporukoista eli ErP 4:n
nimiluetteloista........