Toi öljyn loppuminen on nyt määrittelykysymys. Katsotaanko sen loppumiseksi se kun itsellä ei ole siihen varaa vaiko vasta kun naapurillakaan ei ole siihen varaa.

Öljyä riittää loputtomiin niille jotka sen tuotantoa asevoimin hallitsevat.

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 05.01.11 - klo:22:48

Milläs tankkaatte sitten kun öljy loppuu ?

Saksassa taksit ajelee grillikioskien ruokaöljyillä, jotka on jätettä niille, molemmat voittaa, taksit saa ilmaista polltoainetta ja grillikioskit pääsee eroon jätteestä ilman kustannuksia.

Suomessa kun tuon menet tekemään, niin taksilla ojosi muuttuu heti kannatamattomaksi. Suomalaiset politikot ja verottaja pitävät siitä kyllä huolen.

Suomessa yksi luomu tila tekee rypsistä puristetta lehmille itse. Sivutuotteena syntyy rypsiöljyä. Kyseltiin isännältä että käytätkö traktorissa sitä, niin sanoi että helpommalla pääsee kun tilaa nesteeltä ja pistää kuitin verotukseen. Käytti osan talonsa lämmitykseen, kun se rypsiöljy katsottiin silloin jätteeksi, mutta jos laitat polttomoottoriin niin se katsotaan poltonesteeksi ja siitä tulee heti verot maksuun.

Suomalaiset on kaikki sen verran sossuja, että ihan kaikki hyväkin toiminta on tehtävä kannattamattomaksi ja vaikeaksi, ettei vain kukaan tunne oloaan ERIARVOISEKSI. Tämä tasapäistäminen meidät vielä murhaa

Noin 15v sitten suunnittelimme naapurustossa, että rupeaisimme viljelemään öljykasveja juuri
polttoaineeksi traktoriin tai vaikkapa kuivuriin, Silloin oli voimassa pakkokesannointi, ja tarkoitus
oli viljellä nonfoodina. Teetimme selvitystä neuvontajärjestöllä sillä seurauksella, että kouramme
lyötiin sellainen rätinki: että tässä ei ole mitään järkeä, eikä tämä kannata. Ministeriötä myöten koetin selvittää mikä olisi ollut tuki esm sinapille. Järkevää vastausta en saanut. Kouraan jäi vain se tuntu,
että "öljybisnekseen" ei nesteen lisäksi sallita ketään muuta säveltäjää. Nyt jälkeenpäin hatuttaa kun
ajattelee että nyt bensiinissä täytyy olla biokomponentti mukana. Että silleen

Noin 15v sitten suunnittelimme naapurustossa, että rupeaisimme viljelemään öljykasveja juuri
polttoaineeksi traktoriin tai vaikkapa kuivuriin, Silloin oli voimassa pakkokesannointi, ja tarkoitus
oli viljellä nonfoodina. Teetimme selvitystä neuvontajärjestöllä sillä seurauksella, että kouramme
lyötiin sellainen rätinki: että tässä ei ole mitään järkeä, eikä tämä kannata. Ministeriötä myöten koetin selvittää mikä olisi ollut tuki esm sinapille. Järkevää vastausta en saanut. Kouraan jäi vain se tuntu,
että "öljybisnekseen" ei nesteen lisäksi sallita ketään muuta säveltäjää. Nyt jälkeenpäin hatuttaa kun
ajattelee että nyt bensiinissä täytyy olla biokomponentti mukana. Että silleen

N. viis vuotta sitten käytiin elimäen esteröinti-mestari Solion epistolaa kuulemassa, hatutus neste-mauria kohtaan huomattavan tanakkaa. Laitteilla markkinat keski-amerikassa, siellä tarkoituksena tuottaa ihmisille toimeentuloa, meillä ylimpänä tarkoituksena hallinnointi....

Kai sitä rypsidieseliä voi laittaa traktorinkin tankkiin, kunhan ei vain mene huutelemaan asiasta kenellekkään. 

Kai sitä rypsidieseliä voi laittaa traktorinkin tankkiin, kunhan ei vain mene huutelemaan asiasta kenellekkään. 

 Heimovähemmistön suosimat esikammio-diiselit menee savutestistä läpi munkkiöljyllä, vuotuinen tarve heillä yksi tankillinen....

Kai sitä rypsidieseliä voi laittaa traktorinkin tankkiin, kunhan ei vain mene huutelemaan asiasta kenellekkään. 

Voihan sitä pistää traktorin tankkiin ja olla keromatta, mutta silloin on varmistettava että perse kestää jos käry käypi virkavallan taholta.

Toi öljyn loppuminen on nyt määrittelykysymys. Katsotaanko sen loppumiseksi se kun itsellä ei ole siihen varaa vaiko vasta kun naapurillakaan ei ole siihen varaa.

Öljyä riittää loputtomiin niille jotka sen tuotantoa asevoimin hallitsevat.

Tuolla periaatteella se varmaankin on jo loppunut osalta.

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 06.01.11 - klo:19:17

Kai sitä rypsidieseliä voi laittaa traktorinkin tankkiin, kunhan ei vain mene huutelemaan asiasta kenellekkään. 

Voihan sitä pistää traktorin tankkiin ja olla keromatta, mutta silloin on varmistettava että perse kestää jos käry käypi virkavallan taholta.

Öljy taitaa olla jo halvempaa ruokakaupassa kuin mittarilla. Rypsiöljy Lidlissä 1e litran pullossa ja lämmitysööli mittarista kalliimpaa.

Lainaus käyttäjältä: roadrunner - 06.01.11 - klo:17:08

Noin 15v sitten suunnittelimme naapurustossa, että rupeaisimme viljelemään öljykasveja juuri
polttoaineeksi traktoriin tai vaikkapa kuivuriin, Silloin oli voimassa pakkokesannointi, ja tarkoitus
oli viljellä nonfoodina. Teetimme selvitystä neuvontajärjestöllä sillä seurauksella, että kouramme
lyötiin sellainen rätinki: että tässä ei ole mitään järkeä, eikä tämä kannata. Ministeriötä myöten koetin selvittää mikä olisi ollut tuki esm sinapille. Järkevää vastausta en saanut. Kouraan jäi vain se tuntu,
että "öljybisnekseen" ei nesteen lisäksi sallita ketään muuta säveltäjää. Nyt jälkeenpäin hatuttaa kun
ajattelee että nyt bensiinissä täytyy olla biokomponentti mukana. Että silleen

N. viis vuotta sitten käytiin elimäen esteröinti-mestari Solion epistolaa kuulemassa, hatutus neste-mauria kohtaan huomattavan tanakkaa. Laitteilla markkinat keski-amerikassa, siellä tarkoituksena tuottaa ihmisille toimeentuloa, meillä ylimpänä tarkoituksena hallinnointi....

Kaasutuksella saa helposti ja halvalla 3000 polttoainelitran energiasisällön heikoimmiltakin peltohehtaareilta. Rypsillä on vaikeaa päästä edes 1000 litraan.

Ilmastokriitikoiden motiivi on yhä arvoitus mutta toimintatavat hyvin selkeät, vale, vale ja vale. Tässä tyyppiesimerkki kopioitu kriitikoiden sivustolta:

ilmastonmuutokseen perustuvaa tutkimusta ja keskustelua käsitellään valtamediassa vain ja ainoastaan yhdestä näkökulmasta. Jälkimmäisen osalta näkökulma on: ilmaston lämpötila vs. ihmisen CO2 –päästömäärät, ja käsittelytapa on tiedottava. Meininki on aivan kuin Kiinassa. Täysin on jätetty tutkimuksen ja keskustelun ulkopuolelle esim. niinkin olennainen tekijä kuin aurinko. Jokainen tietää, miten aurinko vaikuttaa konkreettisesti ilmastoon ja sen lämpötilaan. Silti se ei ole ollenkaan virallisen ilmastonmuutoksen tutkimuksen piirissä. Vuonna 2002 (ja uudelleen 2005) NASA ilmoitti mm. Mars Global Surveyorin ja Odyssey Missionin havainnosta, että aurinkokuntamme monet muutkin planeetat (Mars, Neptunus, Saturnus, Jupiter, Pluto jne.) käyvät läpi parhaillaan ilmastonmuutosta. Havainnosta uutisoi mm. National Geography News. St. Petersburgin astronomisen Pulkovo Observatorion avaruustieteellinen johtaja Habibullo Abdussamatov on ilmoittanut että mm. Mars-data on todiste siitä, että ilmastonmuutokset ovat nimenomaan auringossa tapahtuvien muutosten syytä. Sivuutettu on mm. sellaisetkin faktat, ettei merenpinnan kohoamisesta ole tosiasiassa mitään tieteellistä näyttöä, sekä se että napa-alueiden jääsedimenttien pohjalta kairatut mittaukset osoittavat kiistattomasti ettei sitten yli 400 000 vuoteen CO2 ole koskaan ollut lämpenemisen syy, vaan seuraus. Seuraus, joka on seurannut ilmaston lämpötiloja n. 800 vuoden viiveellä. Saman tutkimuksen tulokset ovat osoittaneet, että Maan ilmasto on kokenut ikiaikaisen historiansa aikana lukuisia nykyistä moninkertaisesti radikaalimpia lämmönvaihteluita ja suurempia CO2–määriä ilmakehässä. Tämän ymmärtämiseen ei tarvitse olla Ph.D. Teollisen aikakautemme aikana CO2:n määrä ilmakehässämme on noussut jyrkästi, mutta siitä huolimatta varsinkin viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan ilmaston keskilämpötila on ollut itse asiassa laskussa. Tästä todisteena ovat olleet mm. IPCC:n ilmastoraportista kokonaan uupuneet puiden vuosikäyrä- ja järvien pohjamittaukset. Auringon aktiivisuuden ja ilmaston lämpötilojen välillä on todistetusti yhteys. Viilenemisen ja ilmastomuutoksen syynä saattaakin piillä auringon historiallisen pitkä pilkuton kausi, pitkään jatkunut jäähtymisen suunta sekä muutokset magneettikentässä. Mutta ei, ei pojat näin, koska IPCC:n mielestä aurinko ei vaikuta ilmastoon! Mitä tulee keskilämpötilamittauksiin ja kuuluisaan IPCC:n käyttämään virheelliseksi todistettuun ”jääkiekkomailakäyrään”, tilastokäyrän saa näyttämään hyvinkin erilaiselta aina sen mukaan, mitä aikamarginaalia referenssinä käyttää. Huomaamaton mittaustulosten väärentäminenkin saa samaa tulosta (viitaten Climategate-skandaaliin, josta myöhemmissä osissa kattavammin).

Keskilämpötilan lasku on ollut tiedossa jo hyvin kauan. Viime vuosisadan alusta aina 1980-luvun alkuun saakka vallalla oli täysin päinvastainen ilmasto-oppi, joka ennusti ilmaston olevan menossa kohti minijääkautta. Tämä oli hyvin pitkään yleinen oppisuuntaus länsimaisissa yliopistoissa, josta BBC:kin teki tuolloin tv-dokumentteja. Teoria perustui empiirisiin tutkimuksiin, jotka ovat edelleen tiedossa. Välillä 1940-1975 teollistuminen ja sitä myötä CO2–päästöt olivat historian kiivainta. Silti tuona aikana ilmaston keskilämpötila kuitenkin laski peräti 0,3 celsiusastetta. Toisaalta taas ennen teollistumisen huippuvaihetta, välillä 1905-1940 ilmasto lämpeni CO2–päästömäärien ollessa vielä verrattain vaatimatonta. Vuonna 1990 Arizonassa, USA:ssa tehtiin ilmaston lämpötilakartoitus sadan viime vuoden ajalta. Tutkimuksessa käytettiin yli tuhannen pikkukaupungin mittausaseman tilastoja ympäri Yhdysvaltojen, ja ne osoittivat, että ilmasto Pohjois-Amerikassa oli sadan vuoden aikana viilentynyt, ei lämmennyt. Tämä siitäkin huolimatta, että lämpötilojen mittauksesta puhuttaessa on hupaisaa, että valtaosa lämpötilaa seuraavista mittausasemista on ajan saatossa joutunut kaupunkien reunoilta asutuskeskuksien levitessä niiden keskelle. Nykyisin tiedetään että nk. ”kaupunkilämpö” vaikuttaa alueelliseen ilman keskilämpötilaan oleellisesti, vääristäen objektiivista mittausta plusmerkkiseksi. Jo 300 ihmisen asumisen keskittymä nostaa paikallista ilman keskilämpötilaa. Siperiassa sijaitsevien kaupunkien alueella lämpötila on jopa 2 celsiusta ympäröivää erämaata korkeampi.

Ainoatakaan ilmaston lämpötilan mittausasemaa ei ole myöskään vesialueilla, kuten merellä, vaikka maa-aluetta planeetan pinta-alasta on vain 30%. Lisäksi mittausasemia on poistettu korkealla sijaitsevilta alueilta ja leveyspiireiltä (keskimääräisesti viileämmiltä alueilta), sekä asemien yleistä määrää on pudotettu 6000:sta tuhanteen (muutosta -75%). Esim. laajoilla Etelä-Amerikan ja Pohjois-Kanadan alueilla ei ole juuri ollenkaan mittausasemia. Sitten vuoden 1999 jälkeen, globaali keskilämpötilojen mittaus on ollut täysin lähellä päiväntasaajaa ja pääosin sisämaassa (ei rannikoilla) sijaitsevien mittausasemien tulosten varassa, ja tätä dataa on sitten verrattu vanhempiin mittaustuloksiin, joissa vielä olivat mukana myös planeetan viileät alueet ja leveyspiirit. Ei ihme että näyttää lämpenevän! NASA:n satelliitit mittaavat myös ilmaston lämpötilavaihteluita. Ennen tätä poliittista ilmastonlämpenemisen globaalia aivopesuohjelmaa eivätkä niidenkään tulokset puhuneet lämpenemisen puolesta. East Anglian yliopiston Climate Research Unitin ”Climategate” -skandaalin lisäksi viimevuosina on ilmennyt että myös NASA on piilotellut, hävittänyt ja manipuloinut tutkimustuloksiaan sen verran paljon, ettei senkään tiedotuksiin enää kritiikittömästi luoteta. Ilmakehän merkittävimmät kaasut ovat typpi (78%) happi (21%), sekä vesihöyry pilvineen, joka ei myöskään kuulu ilmastonmuutoksen tietokonemallinnuksiin. On erittäin tärkeää jokaisen ymmärtää että IPCC:n tapa tehdä ”tieteellistä tutkimusta” on luoda ensin hypoteesi, ja etsiä sen jälkeen vain sitä tukevia havaintoja, josta muodostaa teoria. Kaikki luonnonmukaiset tekijät jotka saattaisivat sekoittaa ihmisen aiheuttaman CO2:n ja ilmaston lämpötilamallinnuksen parametrejä, eivät kuulu ollenkaan ”virallisen” ilmastonmuutoksen tutkimuksen piiriin. Se ei olisi tarkasti tietynlaisen politiikan mallinnuksen ja agendan etu.

IPCC ei esimerkiksi ole mikään tutkimuslaitos vaan taho joka teettää ja kokoaa tutkimuksista yhteenvetoja.

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 06.01.11 - klo:19:17

Kai sitä rypsidieseliä voi laittaa traktorinkin tankkiin, kunhan ei vain mene huutelemaan asiasta kenellekkään. 

Voihan sitä pistää traktorin tankkiin ja olla keromatta, mutta silloin on varmistettava että perse kestää jos käry käypi virkavallan taholta.

Mitä hyötyä sitä traktorin tankkiin on laittaa?   Yksityistalouden henkilöautossa se kannattaa polttaa

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 06.01.11 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 06.01.11 - klo:19:17

Kai sitä rypsidieseliä voi laittaa traktorinkin tankkiin, kunhan ei vain mene huutelemaan asiasta kenellekkään. 

Voihan sitä pistää traktorin tankkiin ja olla keromatta, mutta silloin on varmistettava että perse kestää jos käry käypi virkavallan taholta.

Öljy taitaa olla jo halvempaa ruokakaupassa kuin mittarilla. Rypsiöljy Lidlissä 1e litran pullossa ja lämmitysööli mittarista kalliimpaa.

Lidlin rypsiöljy ei taida olla esteröityä, eli että siitä olisi glyseriini poistettu.

Ei saata toimia kunnolla edes manne mallin mersussa kylmänä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 06.01.11 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: Bentti - 06.01.11 - klo:19:17

Kai sitä rypsidieseliä voi laittaa traktorinkin tankkiin, kunhan ei vain mene huutelemaan asiasta kenellekkään. 

Voihan sitä pistää traktorin tankkiin ja olla keromatta, mutta silloin on varmistettava että perse kestää jos käry käypi virkavallan taholta.

Mitä hyötyä sitä traktorin tankkiin on laittaa?   Yksityistalouden henkilöautossa se kannattaa polttaa

Totta. Ei ole edes väriaineita.