Kyllä luomussa paljon hyvää on , ainakin tuet . 

Jos viljatilaa viljelisin olisi todennäköistä et pellot olis luomussa .

Kyllä luomussa paljon hyvää on , ainakin tuet . 

Jos viljatilaa viljelisin olisi todennäköistä et pellot olis luomussa .

Luomutilan parasta tuloa on kulujen säästöt tavanomaiseen verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.12.10 - klo:15:24

Kyllä luomussa paljon hyvää on , ainakin tuet . 

Jos viljatilaa viljelisin olisi todennäköistä et pellot olis luomussa .

Luomutilan parasta tuloa on kulujen säästöt tavanomaiseen verrattuna.

Kyllä luomulla maailmaan ruokaa saa. Jos nyt vaikka miettii vaikka metsiä.. iso kuusikko ilmestyy maailmaan muutamassa kymmenessä vuodessa ja pelkästään luomuna. Pellolla sama juttu.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 02.12.10 - klo:15:51

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.12.10 - klo:15:24

Kyllä luomussa paljon hyvää on , ainakin tuet .  

Jos viljatilaa viljelisin olisi todennäköistä et pellot olis luomussa .

Luomutilan parasta tuloa on kulujen säästöt tavanomaiseen verrattuna.

Kyllä luomulla maailmaan ruokaa saa. Jos nyt vaikka miettii vaikka metsiä.. iso kuusikko ilmestyy maailmaan muutamassa kymmenessä vuodessa ja pelkästään luomuna. Pellolla sama juttu.

Ja jauhosavikka, sekä jättiukonputki, vaikka kovasti on hanttiin yritetty laittaa
http://www.japary.fi/jattiukonputki/

Lainaus käyttäjältä: landehande - 02.12.10 - klo:15:51

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.12.10 - klo:15:24

Kyllä luomussa paljon hyvää on , ainakin tuet .  

Jos viljatilaa viljelisin olisi todennäköistä et pellot olis luomussa .

Luomutilan parasta tuloa on kulujen säästöt tavanomaiseen verrattuna.

Kyllä luomulla maailmaan ruokaa saa. Jos nyt vaikka miettii vaikka metsiä.. iso kuusikko ilmestyy maailmaan muutamassa kymmenessä vuodessa ja pelkästään luomuna. Pellolla sama juttu.

Yllättävän kovia apilasatoja saadaan ilman väkilannoitteita. Mitä suurempi apilasato, sitä enemmän maahan sitoutuu typpeä ja sitämyöden muuta tuotetta. Turha on tehdä luomutuesta isoa numeroa. Luomutuotannon kokonaisuus, ammattitaidon kerääminen sekä työvaiheiden oikea-aikaisuus kustannussäästöjen kanssa ovat suurimmat tulonmuodostajat. Luomutuesta kriekkujat haluavat väistellä luomuun liittyviä hyviä tosiasioita.

On toki niitäkin, jotka haluavat ''metsästää'' tukia luomun kanssa. Nämä kuitenkin joutuvat pikkuhiljaa poistumaan takavasemmalle.

Luomulla ei pärjää pelkkien tukien kanssa. On myös tuotettava. Luomu on mielenkiintoista yrittämistä luonnon antamien mahdollisuuksien kanssa. Tavoitteena on saada hyvä määrä tuotetta luvallisilla panoksilla ja alhaisilla kuluilla.  

Vuosivaihteluita tulee niinkuin kaikissa tuotantomuodoissa, mutta esimerkiksi lannoitelorahduksia (esim viime kevät) samoin kuin liian lannoituksen jälkeen valumia ei juurikaan luomussa synny.  Tavanomaisessa aina on jokin tavoitelannoitus. Kovin harvoin tähän tähän ylletään. Se tarkoittaa, että hukkaan menee lähes aina enemmän tai vähemmän. Jos Suomessa lannoitetaan km 4500 kilon viljasadoille ja saadaan km 3500 kg, niin tonnin viljojen ravinteet valuvat hukkaan helppoliukoisina ja kustannus tästä haitta-ainemäärästä jää viljelijälle. Miettikää sitä maksajat!

Mutta. Lannoitetuilla pelloilla voi myös onnistua. Itse lannoitin tänä vuonna ohraa 3000 kg sadon mukaan mutta tulikin 4600 kg. Jos maa on elävää niin kyllä se palkitsee huonoinakin vuosina.

Mun mielestä kaikkien pitäisi opetella uudelleen ne sellainen "hyvä maanviljelytapa". Ei liian raskaita koneita, ei mennä märälle pellolle yms. yms. Ojat ja pH:t kuntoon ja kunnollinen kasvinvuorotus. Sitten alennetut lannoitetasot sekä hillitty kasvinsuojelu.

Ehkä paras tulos saavutetaan jossakin "tehoviljelyn" ja luomuviljelyn puolivälissä? Pieni typpimäärä keväällä ja kevyt kasvinsuojeluaineiden kosketus..

Ehkä paras tulos saavutetaan jossakin "tehoviljelyn" ja luomuviljelyn puolivälissä? Pieni typpimäärä keväällä ja kevyt kasvinsuojeluaineiden kosketus..

Jostain syystä näistä on vaan vähän onnistuneita esimerkkejä. Ilmeisesti tekolannoitteissa on vaan jokin juttu joka vähissäkin määrin vie maalta luontaisen elävyyden ja kasvukyvyn. Sen minkä ehkä viljakasvivuosina voittaa, häviää sitten koko kierron toimimattomuutena. Todennäköisesti syy tähän tiedetäänkin tutkijoiden parissa, sitä ei vaan tavan tallaajille kerrota 

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.12.10 - klo:17:30

Ehkä paras tulos saavutetaan jossakin "tehoviljelyn" ja luomuviljelyn puolivälissä? Pieni typpimäärä keväällä ja kevyt kasvinsuojeluaineiden kosketus..

Jostain syystä näistä on vaan vähän onnistuneita esimerkkejä. Ilmeisesti tekolannoitteissa on vaan jokin juttu joka vähissäkin määrin vie maalta luontaisen elävyyden ja kasvukyvyn. Sen minkä ehkä viljakasvivuosina voittaa, häviää sitten koko kierron toimimattomuutena. Todennäköisesti syy tähän tiedetäänkin tutkijoiden parissa, sitä ei vaan tavan tallaajille kerrota 

Weijo puhuu asiaa. Apulannalla tapetaan apilat ja myrkyillä sienikasvustot. Nämä ovat juuri luomun avain- ravinnetuottajat. On totta, että luomun kanssa tuotettu multa ja typpi ynnä parantunut maan kaasunvaihto so hyvä rakenne auttavat merkittävästi myöhempää apulantavaiheen satoa. Vaan eväät ovat pian syöty ja homma pitää aloittaa uudestaan.

Muistaisin jostakin lukeneeni et luomun alkuvaiheessa sato on pieni koska maa alkaa keräämään humusta . Parin viherlannoitusnurmen jälkeen sato alkaa nousta . Vois olla järkevää alkuvaiheessa vain yksiviljasato viherlannoituksen jälkeen .

Taitaa asia olla toisinpäin: hyvin lannoitettu pelto antaa satoa muutamia vuosia, kunnes ravinnereservi on käytetty. Senpä jälkeen pellosta on vaikeaa erottaa viljelyskasveja rikkaruohojen seasta.
Hyvällä viljelykierrolla pellon köyhtymistä voidaan pitkittää, mutta jos tähän sovittaa tukipolitiikan, on järjetöntä maksaa kolmen vuoden tuet yhden vuoden sadosta.

Luomuintoilijat kokeilkoot viljelyä peltoraivioilla ja jos joku muistaa takavuosien jutun Varpaisjärvellä: luomuviljelijä ei saanut levittää paskaa raivioilleen eikä Rautavaaran kunnan omistamille alueille, jolloin seurauksena oli 100 % sanktio.

Taitaa asia olla toisinpäin: hyvin lannoitettu pelto antaa satoa muutamia vuosia, kunnes ravinnereservi on käytetty. Senpä jälkeen pellosta on vaikeaa erottaa viljelyskasveja rikkaruohojen seasta.
Hyvällä viljelykierrolla pellon köyhtymistä voidaan pitkittää, mutta jos tähän sovittaa tukipolitiikan, on järjetöntä maksaa kolmen vuoden tuet yhden vuoden sadosta.

Luomuintoilijat kokeilkoot viljelyä peltoraivioilla ja jos joku muistaa takavuosien jutun Varpaisjärvellä: luomuviljelijä ei saanut levittää paskaa raivioilleen eikä Rautavaaran kunnan omistamille alueille, jolloin seurauksena oli 100 % sanktio.

Suuren Ajattelijan pieniä ajatuksia. Eivät perustu mihinkään muuhun kuin ''taitaa olla''-mutuja.  Jos et tiedä asiasta mitään etkä osaa ottaa asioiden oikeaa laitaa selvillekkään, niin osta peltoa itselles ja kokeile. Tule sitten puhumaan kokemuksista eikä vain pelkistä ennakkoluuloisista tai pahansuopaisista näkemyksistä jostain apulantakauppiaan pöydän takaa.

Usko, maauskokin, on hieno asia, mutta se ei sinua elätä, vaan tukipolitiikka. Eipä ollut ensimmäinen kerta viimeviikkojen aikana, kun nollaat ajatukseni ilman vastaväitteitä. Olen aikaisemminkin sanonut, ettei ole viljelijän syy, jos paskaheinän viljelystä maksetaan, vaan järjestelmän maksajan, Suomen valtion. Jokaisella on oikeus yrittää laillista elinkeinoa, oli siinä järkeä tai ei.

Jos luomuaate on hyvä juttu, miksi sitä pitää ylläpitää korkeilla tuilla? Eikö markkinavoimien pitäisi sen rahoittaa? Ei teollisuuskaan tuota kalliita turhakkeita valtion tukien avulla. Mikä hävittövintä, luomupinta-alasta suuri osa ei tuota yhtään mitään, mutta nauttii täydet tuet luomulisineen.
Muuten, näkemykseni eivät ole ollenkaan pahansuopaisia ja apulannan järkevän käytön ainoa haitta on sen hinta.

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 02.12.10 - klo:17:30

Ehkä paras tulos saavutetaan jossakin "tehoviljelyn" ja luomuviljelyn puolivälissä? Pieni typpimäärä keväällä ja kevyt kasvinsuojeluaineiden kosketus..

Jostain syystä näistä on vaan vähän onnistuneita esimerkkejä. Ilmeisesti tekolannoitteissa on vaan jokin juttu joka vähissäkin määrin vie maalta luontaisen elävyyden ja kasvukyvyn. Sen minkä ehkä viljakasvivuosina voittaa, häviää sitten koko kierron toimimattomuutena. Todennäköisesti syy tähän tiedetäänkin tutkijoiden parissa, sitä ei vaan tavan tallaajille kerrota 

Itse luulen että tautiaineet ja korrensääteet haittaavat enemmän..

Usko, maauskokin, on hieno asia, mutta se ei sinua elätä, vaan tukipolitiikka. Eipä ollut ensimmäinen kerta viimeviikkojen aikana, kun nollaat ajatukseni ilman vastaväitteitä. Olen aikaisemminkin sanonut, ettei ole viljelijän syy, jos paskaheinän viljelystä maksetaan, vaan järjestelmän maksajan, Suomen valtion. Jokaisella on oikeus yrittää laillista elinkeinoa, oli siinä järkeä tai ei.

Jos luomuaate on hyvä juttu, miksi sitä pitää ylläpitää korkeilla tuilla? Eikö markkinavoimien pitäisi sen rahoittaa? Ei teollisuuskaan tuota kalliita turhakkeita valtion tukien avulla. Mikä hävittövintä, luomupinta-alasta suuri osa ei tuota yhtään mitään, mutta nauttii täydet tuet luomulisineen.
Muuten, näkemykseni eivät ole ollenkaan pahansuopaisia ja apulannan järkevän käytön ainoa haitta on sen hinta.

On turha hakea sijoittajilta rahaa jos ei saa taloudellista tukea Valtiolta . Alkaa noi markkinavoimat jyllätä luomussakin . Kuunnelkaa ratioo .

 Mikä hävittövintä, luomupinta-alasta suuri osa ei tuota yhtään mitään, mutta nauttii täydet tuet luomulisineen.

[/quote]

 Pitää nyt taas kerran muistuttaa noista ostajista ja muusta markkinoinnista,erälläkin tutulla luomumiehellä oli 4 vuoden ruissato joka ei käynyt kaupaksi kunnes se viimein myi sen tavanomaiseksi.
  Sitten vielä nää luomuilijat joilla on tavanomaiset elukat ja syöttävät ne luomusatonsa niille,no se tuotantohan on sitten taas tavanomaista.
 puintiurakointia tehneenä voin sanoa että keskivertoviljelijä ei kyllä yllä asiansa hallitsevan luomuilijankaan tasolle sadon määrässä,kyllä niitä lusmuilijoita löytyy sieltä tavanomaisilta puolelta lukumääräisesti varmasti enemmän,kiitos näitten tukiaisten.
  Tiedän tapauksen että tavanomainenkaan ei osta lannoitteita eikä käytä mitään kasvinsuojeluaineita mutta ne tarkastuksethan ovat tavanomaisilla sattuman varassa,luomussa ei ole sitä mahdollisuutta etteikö ainakin kerran vuodessa tule kontrolli päälle.

  Jos kaikki luomupellon sadot pääsisivät luomumarkkinoitten kautta tilastoihin niin se saattaisi muuttaa noita% lukuja.

  Tästähän on jo jokunen vuosi kun Valiokin lopetti uusien luomumaitosopimuksien teon,samoin monet teurastamot eivät ota huomioon onko nää elukat nyt sitten luomua vai ei,sinnehän ne menevät muitten tavanomaisten sekaan.