MT 26.11.2010

"Viron Muugaan varastoiduista vajaasta 200 miljoonasta ohrakilosta myytiin kymmenesosa 188–190 eurolla tonni.

Yleislinja oli, että vehnässä noudatettiin kunkin maan markkinahintoja, kun tarjousten hyväksymisestä päätettiin. Ohralla runsaan 170 euron tonnihinta oli minimi kaikissa maissa..
..Suomessa alin ohratarjous liikkui 120 euron tuntumassa ja Saksassa 150 eurossa."

Kotimaan viljajuntta elää ja voi hyvin. Ohra ei tunnetusti riitä kotimaassa ilman interventiovarastoja kuin kevään korvalle, mutta ostohinnoissa tämä ei näy. Kotimaan toimijoiden noteeraukset ovat välillä 140-156 €/tn tehtaan portilla. Vertailussa interventihintoihin, hintaero kotimaan tarjouksiin vielä kasvaa keskimäärin 10-15 €/tn, eli rahtikustannuksen ostajan varastoon.

Mutta meillähän kilpailu toimii...   

Tämä kannattaa pitää mielessä tulevia kylvöjä mietittäessä

Ostakoot sieltä muualta kun halvalla saavat

Jos olisi ostanut Mepun suurimman markkinoilla olevan viljapöntön ja täyttänyt sen viime talvena ohralla, niin nyt saisi puolen vuoden säilytyksen jälkeen pöntön rakennuskustannukset takaisin viljat myymällä. Helppoa, mutta kukapa tämän osaisi toteuttaa käytännössä,

Tilaa pitää saada lisää useammaksi vuodeksi.

Mutta rahat pitäis siihen löytyä jostain.Velka syö vaan miestä

Tilaa pitää saada lisää useammaksi vuodeksi.

Mutta rahat pitäis siihen löytyä jostain.Velka syö vaan miestä

 Tää on kyllä niin tätä...Venäjä ostaa vehnää ja ens vuonna reilusti, jos tulevan kevään kylvöt ei mee nappiin, Kiinassa pulaa maissista ja Usan soija sato ennakoitua pienempi...ja Venäjän vientiin potusta saa paremman hinnan kuin meillä maksaa marketissa...pyytämättä ja tilaamatta tuli Koolta ilmoitus kännykkään voimakkaasti nousevista lannoitteiden hinnoista ja saatavuusvaikeuksista, kyllä joku taho tämän yhtälön ymmärtää....

"voimakkaasti nousevista lannoitteiden hinnoista "

Tietyllä rahasummalla ostan lannoitteita ja niillä eletään.

Mitä enemmän lannoitteiden hinta nousee, sitä paremmin hömppäheinät kannattaa.

Suomessa on viljasta pula, eikä interventiosta ole apua odotettavissa polkuhinnoilla joita Suomen viljanviljelijöille vanhan kaavan mukaan tarjotellaan:

"Komissio piti eri jäsenvaltioiden tarjousten hyväksymisrajana yhtenäistä linjaa. Tarjousten tuli ohralla olla selkeästi yli 170 €/tn tullakseen hyväksytyksi. "

Todellisuus ohran markkinahinnasta ja maksukyvystä onkin totta tosiaan aivan toinen:

"Suomen ohrasta hyväksyttiin 34 945 tonnia joissa tarjoushinnat vaihtelivat 173,00 - 190,10 €/tn.
Vehnän osalta tilanne on vastaavan suuntainen:

"Suomen interventiovehnälle oli esitetty tarjouksia koko määrälle. Niistä hyväksyttiin 13 878 tonnia hinnalla 183,00 €/tn. "

JOTEN: Pääkylmänä viljan myynnissä!

http://www.vyr.fi/www/fi/index.php?we_objectID=180


Jotenkin turhankin tutunoloinen on tunne, että viljanviljelijä on meillä kaikessa suhteessa heikoin lenkki:

Ministeriön tietopalvelukeskuksenkin "tuorein" tilasto hehkuttaa edelleen, kuinka maassa oli viljaa jo ennen sadonkorjuuta yli yhden vuoden tarve:

TIKE:
Viljavarastoissa vuosikulutusta vastaava määrä ennen sadonkorjuuta -Viljavarastot pullollaan
Suomessa oli viimeksi syksyllä 1991 vastaava tilanne, jolloin muutaman hyvän satovuoden jälkeen varastoissa oli viljaa ennen syksyn sadonkorjuuta vuoden tarvetta vastaava viljamäärä. Nyt varastoissa olevasta viljasta huomattava osa on EU:n hallinnassa olevaa niin sanottua interventioviljaa. Satovuoden päättyessä 30.6.2010, interventioviljasta suurin osa oli ohraa (561 miljoonaa kiloa) ja melko vähäinen osa vehnää (17 miljoonaa kiloa).

Lähtökohta analyysille on kuitenkin jo alunpitäen takaperoinen: Interventiotavara on toki maassa, mutta kuten tarinassa todetaan, on vilja EU:n hallinnassa. Olisikohan jo aika päivittää virallinenkin liturgia vastaamaan todellisuutta: maassa on viljasta pula!   

Ei kai ketään nyt oikeesti kuvittele et toi interventioon ostetun ohran hinta olisi sama kuin sen ulosmyyntihinta? Kauppa se on mikä kannattaa. Ei meillä kauranhoitajilla ole mitään lääkettä vaikuttaa viljanhintoihin.

Eikös ketään ihmetellyt miksi 2009 syksyllä oli 2mm seulonta ohralle?

Ei kai ketään nyt oikeesti kuvittele et toi interventioon ostetun ohran hinta olisi sama kuin sen ulosmyyntihinta? Kauppa se on mikä kannattaa. Ei meillä kauranhoitajilla ole mitään lääkettä vaikuttaa viljanhintoihin.

Eikös ketään ihmetellyt miksi 2009 syksyllä oli 2mm seulonta ohralle?

Hanki SKN isompi peräpeili! Sieltä on hyvä katsella missä mennään:

Toki kuivuus ja globaalistikin heikot sadot auttoivat merkittävästi, mutta kotimaan viljataseen osalta tilanne on monipolvisempi. Ohra-alan neljänneksen pudotus oli merkittävä tekijä. Niin myyntiin tulevan tavaran osalta, kuin puhtaasti markkinoiden psyykkauksen ja toimintalogiikan kannalta:

Suurin notkahdus kohdistui nimenomaan myyntiin viljellyn ohran kylvömäärissä. Ken ohran omalla tilallaan käyttää tuskin näki tarvetta alaa vähentää, ehkä jopa varmuudeksi lisäsi kylvöjä. Näin ollen nimenomaisesti markkinohrassa vipu oli suhteessa suurempi. Likvidin, kaupan olevan viljan määrä laski suhteessa reilusti enemmän kuin tuon mainitun neljänneksen!

Ilman globaalia trendiä muutos ei olisi ollut yhtä raju, mutta väitän että ohran hintaan olisi tullut vähintään kolmanneksen nousu kotimaassakin. Kesän 2009 ohrista tarjoiltiin 70 - 90 €/tn. Puhtaasti kylvömäärien kautta alentuneen tarjonnan johdosta, hinta olisi noussut kolmanneksen luokkaan 120 €/tn. MUTTA nyt viljamiestä lykästää oikein kertoimella: satotasosta uupui kolmannes, mutta hintojen tuplaantuminen lievittää tuskaa! 

JA sen leikatun ohra-alankin saattoi hoitaa hömpän kautta hyvällä katteella suoraan tilille! 

Ja syksyllä 2009 se ohra ostettiin interventioon 90 eurolla/tonni vai oliko vieläkin halvepi, joka tapauksessa melkoinen voittomarginaali.

Peiliin katsomalla ei tuu mistään mitään. Eteenpäin pitää katsoa.

Mulla on teoria joka vaikuttaa vainoharhaselta:

Kun keväällä laitamme rasteja ruutuun ja kerromme auliisti paljonko mitäkin plaatua tällätään maan poveen, siitä mene pieni *****n luikaus ja MAVI julkaisee kylvöalayhteenvedon. Kun kasvukausi etenee, julkaistaaa satoarvioita.

JOS, siis JOS ei tarvitsisi kertoa mitä laitetaan ja kuinka paljon, olisi viljanostajilla huomattavasti vaikeempi määritellä hinta viljalle. Mut kun näin ei oo ni ei oo......
Ja suomen viljamäärät ei tee hitsin pimpulaa koko viljanhinnoille.

Peiliin katsomalla ei tuu mistään mitään. Eteenpäin pitää katsoa.

Mulla on teoria joka vaikuttaa vainoharhaselta:

Kun keväällä laitamme rasteja ruutuun ja kerromme auliisti paljonko mitäkin plaatua tällätään maan poveen, siitä mene pieni *****n luikaus ja MAVI julkaisee kylvöalayhteenvedon. Kun kasvukausi etenee, julkaistaaa satoarvioita.

JOS, siis JOS ei tarvitsisi kertoa mitä laitetaan ja kuinka paljon, olisi viljanostajilla huomattavasti vaikeempi määritellä hinta viljalle. Mut kun näin ei oo ni ei oo......
Ja suomen viljamäärät ei tee hitsin pimpulaa koko viljanhinnoille.

Ja Tike kyselyt päälle..  Niihin kyllä pitää laittaa että >6000kg/ha tulee sadoksi.. ... eivät ole enää kyselleet..

Peiliin katsomalla ei tuu mistään mitään. Eteenpäin pitää katsoa.

Mulla on teoria joka vaikuttaa vainoharhaselta:

Kun keväällä laitamme rasteja ruutuun ja kerromme auliisti paljonko mitäkin plaatua tällätään maan poveen, siitä mene pieni *****n luikaus ja MAVI julkaisee kylvöalayhteenvedon. Kun kasvukausi etenee, julkaistaaa satoarvioita.

JOS, siis JOS ei tarvitsisi kertoa mitä laitetaan ja kuinka paljon, olisi viljanostajilla huomattavasti vaikeempi määritellä hinta viljalle. Mut kun näin ei oo ni ei oo......
Ja suomen viljamäärät ei tee hitsin pimpulaa koko viljanhinnoille.

Lainaan:

"Viljamarkkinat jaksavat puhuttaa. Markkinat heiluttavat hintoja, ennustaminen on vaikeaa. Mutta yksi on ja pysyy, hintaero muuhun Eurooppaan ja maailmaan.

Itämeri-lisä on jatkuvasti miinusmerkkinen. Asian ymmärtää vielä ylituotantotilanteessa, jolloin vastaanottajan maksamasta hinnasta joudutaan vähentämään rahtikulut. Sen ymmärtäminen on vaikeampaa, miksi tuo sama hintaero toimii myös alituotantotilanteessa.

Jos markkinat toimisivat kuten markkinat toimivat, alituotantokasvien hinnan tulisi olla rahtikulujen verran suurempi kuin ostomaassa. Näin ei kuitenkaan kovin usein ole. Joku lyö kapuloita vapaiden markkinoiden rattaisiin."

MT 24.11.2010 Juhani Laihia

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijalta/viestit/11/fi_FI/viljamarkkinoille_tarvitaan_viisautta/

Kuluva kausi oli tärkeä, jotta Laihian edellä kuvaama kierre saadaan katkaistua. Uhkakuva on nyt luotu. Kotimarkkinoiden rajuimpiin limboihin voimme vaikuttaa, myös jatkossa!

Suomen viljanhinnat eivät ehkä heiluttele globaaleja markkinoita. Hyvä on kuitenkin muistaa sekin, että viljan maailman markkinat ovat hyvin ohuet koko maapallon kokonaissaton nähden: vain muutama prosentti viljasta kulkeutuu maailman markkinoille, valtaosa sadosta syödään kussakin tuottajamaassa.

Metsäveli 2......