Plini ja Tino ovat olleet onnenpekka ja kaikkien lellitty päivänsäde. Minäkin olisin halunnut tilata jippo-lehden. Kukaan ei sitä tilannut. Ja minulla ei ollut rahaa. (Eikä ole kyllä vieläkään...) Kirjastoautosta sitten niitä lainasin. Mutta niissä ei ollut enää niitä lahjuksia ja rakentelujuttuja.
Lapsuuden traumoja taas...Minä sain tasan yhden Jippo-lehden, siinä tuli mukana semmonen muovinen "jatkokäsi", vähän niinku puistotyöntekijöillä on niitä roskien keräämiseen tarkoitettuja, mut vaan kämysempi. Siinä kävi sitten niin, että olin viemässä isälle metsään eväitä ja mulla oli se mukana ja hetkeksi pistin sen lelun puun oksalle kun kirmailin leikkimässä ja ihme ja kumma, en enää löytänyt sitä puuta, jonka oksalle sen jätin
Eikä ole tähän päivään mennessä löytyny ja kotona vielä sanottiin, kun tulin itkien takas, että ei sulle voi näköjään mitään ostaa kun heti pitää rikkoa tai hukata
