Toi alottajan nimimerkki sopii täydellisesti sanomaan
Paljonkos arvelee "minä itte" saavansa kahukauroistaan, jos kaikki sika/nautatilat pistää kantturat korkeelaitaiseen ja alkaa rahakauran viljelyyn??

On tuosta pienestä viitesadosta hyötyäkin  Pikkutilat eivät joudu maksamaan TOSsia kun tarvitaan paljon hehtaareja että meneen sen tietyn tuotantorajan yli. Oliko se ny 96 tonnia vai miten se oli. Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat  Ihan kymmenien eurojen hyöty vuodessa tämäkin /koko tila tämäkin 

Pitäisi olla niin että tuon ylittävältä osalta maksetaan se TOS

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 21.11.10 - klo:11:22

On tuosta pienestä viitesadosta hyötyäkin  Pikkutilat eivät joudu maksamaan TOSsia kun tarvitaan paljon hehtaareja että meneen sen tietyn tuotantorajan yli. Oliko se ny 96 tonnia vai miten se oli. Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat  Ihan kymmenien eurojen hyöty vuodessa tämäkin /koko tila tämäkin 

Pitäisi olla niin että tuon ylittävältä osalta maksetaan se TOS

  Laita siihen tukipaperiin Pendek kaura, Pirkka ohra, Voima ruis ja ei mee Tos maksua

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 21.11.10 - klo:14:18

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 21.11.10 - klo:11:22

On tuosta pienestä viitesadosta hyötyäkin  Pikkutilat eivät joudu maksamaan TOSsia kun tarvitaan paljon hehtaareja että meneen sen tietyn tuotantorajan yli. Oliko se ny 96 tonnia vai miten se oli. Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat  Ihan kymmenien eurojen hyöty vuodessa tämäkin /koko tila tämäkin 

Pitäisi olla niin että tuon ylittävältä osalta maksetaan se TOS

  Laita siihen tukipaperiin Pendek kaura, Pirkka ohra, Voima ruis ja ei mee Tos maksua

Ja myrkyksi kaura Amitroli 

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 21.11.10 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 21.11.10 - klo:14:18

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 21.11.10 - klo:11:22

On tuosta pienestä viitesadosta hyötyäkin  Pikkutilat eivät joudu maksamaan TOSsia kun tarvitaan paljon hehtaareja että meneen sen tietyn tuotantorajan yli. Oliko se ny 96 tonnia vai miten se oli. Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat  Ihan kymmenien eurojen hyöty vuodessa tämäkin /koko tila tämäkin 

Pitäisi olla niin että tuon ylittävältä osalta maksetaan se TOS

  Laita siihen tukipaperiin Pendek kaura, Pirkka ohra, Voima ruis ja ei mee Tos maksua

Ja myrkyksi kaura Amitroli 

Lannoitteeksi tuomaskuonaa.

 Täydellinen näennäisviljelyohjelma

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 21.11.10 - klo:15:04

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 21.11.10 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 21.11.10 - klo:14:18

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 21.11.10 - klo:11:22

On tuosta pienestä viitesadosta hyötyäkin  Pikkutilat eivät joudu maksamaan TOSsia kun tarvitaan paljon hehtaareja että meneen sen tietyn tuotantorajan yli. Oliko se ny 96 tonnia vai miten se oli. Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat  Ihan kymmenien eurojen hyöty vuodessa tämäkin /koko tila tämäkin 

Pitäisi olla niin että tuon ylittävältä osalta maksetaan se TOS

  Laita siihen tukipaperiin Pendek kaura, Pirkka ohra, Voima ruis ja ei mee Tos maksua

Ja myrkyksi kaura Amitroli 

Lannoitteeksi tuomaskuonaa.

 Täydellinen näennäisviljelyohjelma

Minulla lohkokorteissa laskettuna kissanpaskojen ravinnevaikutus 

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 21.11.10 - klo:15:36

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 21.11.10 - klo:15:04

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 21.11.10 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 21.11.10 - klo:14:18

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 21.11.10 - klo:11:22

On tuosta pienestä viitesadosta hyötyäkin  Pikkutilat eivät joudu maksamaan TOSsia kun tarvitaan paljon hehtaareja että meneen sen tietyn tuotantorajan yli. Oliko se ny 96 tonnia vai miten se oli. Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat  Ihan kymmenien eurojen hyöty vuodessa tämäkin /koko tila tämäkin 

Pitäisi olla niin että tuon ylittävältä osalta maksetaan se TOS

  Laita siihen tukipaperiin Pendek kaura, Pirkka ohra, Voima ruis ja ei mee Tos maksua

Ja myrkyksi kaura Amitroli 

Lannoitteeksi tuomaskuonaa.

 Täydellinen näennäisviljelyohjelma

Minulla lohkokorteissa laskettuna kissanpaskojen ravinnevaikutus 

 Oletkos tehnyt analyysin. 

Oletkos tehnyt analyysin. 

Tuokin herja ollut mielessä  Viime näytekerralla sattu naapurissa olemaan paskanajo käynnissä kun menin kylään, ja mulla näytetörpöt autossa. Sanoin että lykkääs tuohonkin kauhallinen, niin verrataan tuloksia. Täysin kaksi erilaista tulosta saatiin samasta paskasta Kuvastaa hyvin miten luotettavia nuo paskanuuskija professoorit on, ja koko homman tarkoituksena ainoastaan viljelijöiden nöyryyttäminen.

http://www.reppu.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2010/marraskuu/fi_FI/eu_komissio_tiedonanto_/_files/84551871001289683/default/CAP_taustat_p%C3%A4ivitys_181110.ppt#275,6,Jäsenmaiden tuet hehtaaria kohden vuonna 2013

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tinkivät silloin neuvotteluja yksin hoitaneet Ahon hallituksen kepuneuvottelijat CAP-tuen suuruuden määrittävistä viljan ha-viitesadoista ja vaativat tilalle korkeaa maidon maakiintiötä.

*************

http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm

"EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 - 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha).
Suomi "haki korjausta" tietosena siitä, että sellaista ei ollut tuolloin saatavana.

Mac Sharry reformilla 1992 määriteltiin koko EY:n maatalouspolitiikka uusiksi. Viljanhintaa laskettiin 30 % ja interventiojärjestelmä otettiin käyttöön. Kompensaatioksi luotiin CAP-hehtaarituki. Tukea maksettiin hehtaarimääräisesti, historiallisen satotason perusteella 119 ecua/tn.

Satotason määräytyminen: 
ETY 1765/92: 3 artikla, 2: .. "viisivuotiskautena markkinointivuosien 1986/87 ja 1990/91 välillä viljakasvien, öljysiementen ja valkuaiskasvien viljelyyn käytetyistä viljelyaloista ja tuotoksista. Keskimääräinen viljatuotos.. ..osalta jättämällä pois tuon ajanjakson vuosi, jolloin tuotos on ollut korkein ja vuosi, jolloin se on ollut alhaisin.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992R1765:FI:NOT

Suomi joutui pöksyt kintussa 1992 EY-liittymisneuvotteluihin kiitos Ruotsin "aloitteellisuuden". Kotimaan euro-haukat antoivat vielä lisää vauhtia, mm. Pertti "perse-edellä-eurooppaan" Salolainen. Ulkopoliittisen instituutin johtajanakin hääri eräs Lipponen.

Ainut tapa jolla Suomen viitesadot olisivat tulloin lipsahtaneet suuremmiksi, olisi ollut neuvotteluiden lykkääminen. Kiitos näiden kotimaan eurohaukkojen, ei moiseen ylellisyyteen ollut mahdollisuutta. Kun EY ajoi sisään kiisteltyä reformia esitettyine viitevuosineen, niin miksi he olisivat Suomelle antaneet samaan aikaan jonkin erioikeuden??

"EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 - 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha).
Suomi "haki korjausta" tietosena siitä, että sellaista ei ollut tuolloin saatavana.

Ja jos ei olisi edes yritetty hakea oikaisua, huutaisivat Talojussit naamapunaisena ettei edes yritetty!!!
Ja kun minä-itte...

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 21.11.10 - klo:15:36

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 21.11.10 - klo:15:04

Lainaus käyttäjältä: Sepedeus - 21.11.10 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: maanviljelija - 21.11.10 - klo:14:18

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 21.11.10 - klo:11:22

On tuosta pienestä viitesadosta hyötyäkin  Pikkutilat eivät joudu maksamaan TOSsia kun tarvitaan paljon hehtaareja että meneen sen tietyn tuotantorajan yli. Oliko se ny 96 tonnia vai miten se oli. Synkimmälläkin pilvellä on kultaiset reunat  Ihan kymmenien eurojen hyöty vuodessa tämäkin /koko tila tämäkin 

Pitäisi olla niin että tuon ylittävältä osalta maksetaan se TOS

  Laita siihen tukipaperiin Pendek kaura, Pirkka ohra, Voima ruis ja ei mee Tos maksua

Ja myrkyksi kaura Amitroli 

Lannoitteeksi tuomaskuonaa.

 Täydellinen näennäisviljelyohjelma

Minulla lohkokorteissa laskettuna kissanpaskojen ravinnevaikutus 

Onkos kukaan tietoinen että ympäristötuen ehtojen mukaan kuseminen ei ole sallittu suojakaistalle . Pitää kääntyä selin ojaan päin tai hypätä kopista pellon puolelle 

Lainaus käyttäjältä: minä-itte - 20.11.10 - klo:22:33

http://www.reppu.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2010/marraskuu/fi_FI/eu_komissio_tiedonanto_/_files/84551871001289683/default/CAP_taustat_p%C3%A4ivitys_181110.ppt#275,6,Jäsenmaiden tuet hehtaaria kohden vuonna 2013

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tinkivät silloin neuvotteluja yksin hoitaneet Ahon hallituksen kepuneuvottelijat CAP-tuen suuruuden määrittävistä viljan ha-viitesadoista ja vaativat tilalle korkeaa maidon maakiintiötä.

*************

http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm

"EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 - 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha).
Suomi "haki korjausta" tietosena siitä, että sellaista ei ollut tuolloin saatavana.

Mac Sharry reformilla 1992 määriteltiin koko EY:n maatalouspolitiikka uusiksi. Viljanhintaa laskettiin 30 % ja interventiojärjestelmä otettiin käyttöön. Kompensaatioksi luotiin CAP-hehtaarituki. Tukea maksettiin hehtaarimääräisesti, historiallisen satotason perusteella 119 ecua/tn.

Satotason määräytyminen: 
ETY 1765/92: 3 artikla, 2: .. "viisivuotiskautena markkinointivuosien 1986/87 ja 1990/91 välillä viljakasvien, öljysiementen ja valkuaiskasvien viljelyyn käytetyistä viljelyaloista ja tuotoksista. Keskimääräinen viljatuotos.. ..osalta jättämällä pois tuon ajanjakson vuosi, jolloin tuotos on ollut korkein ja vuosi, jolloin se on ollut alhaisin.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992R1765:FI:NOT

Suomi joutui pöksyt kintussa 1992 EY-liittymisneuvotteluihin kiitos Ruotsin "aloitteellisuuden". Kotimaan euro-haukat antoivat vielä lisää vauhtia, mm. Pertti "perse-edellä-eurooppaan" Salolainen. Ulkopoliittisen instituutin johtajanakin hääri eräs Lipponen.

Ainut tapa jolla Suomen viitesadot olisivat tulloin lipsahtaneet suuremmiksi, olisi ollut neuvotteluiden lykkääminen. Kiitos näiden kotimaan eurohaukkojen, ei moiseen ylellisyyteen ollut mahdollisuutta. Kun EY ajoi sisään kiisteltyä reformia esitettyine viitevuosineen, niin miksi he olisivat Suomelle antaneet samaan aikaan jonkin erioikeuden??

Lainaus

"EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 - 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha).
Suomi "haki korjausta" tietosena siitä, että sellaista ei ollut tuolloin saatavana.

Ja jos ei olisi edes yritetty hakea oikaisua, huutaisivat Talojussit naamapunaisena ettei edes yritetty!!!
Ja kun minä-itte...

Paalaaja jaksaa sepitellä satujaan. Tosiasia on se, että viljan viitesadot uhrattiin, jotta saatiin suuri maidon maakiintiö.

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 21.11.10 - klo:16:04

Lainaus käyttäjältä: minä-itte - 20.11.10 - klo:22:33

http://www.reppu.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2010/marraskuu/fi_FI/eu_komissio_tiedonanto_/_files/84551871001289683/default/CAP_taustat_p%C3%A4ivitys_181110.ppt#275,6,Jäsenmaiden tuet hehtaaria kohden vuonna 2013

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tinkivät silloin neuvotteluja yksin hoitaneet Ahon hallituksen kepuneuvottelijat CAP-tuen suuruuden määrittävistä viljan ha-viitesadoista ja vaativat tilalle korkeaa maidon maakiintiötä.

Mac Sharry reformilla 1992 määriteltiin koko EY:n maatalouspolitiikka uusiksi. Viljanhintaa laskettiin 30 % ja interventiojärjestelmä otettiin käyttöön. Kompensaatioksi luotiin CAP-hehtaarituki. Tukea maksettiin hehtaarimääräisesti, historiallisen satotason perusteella 119 ecua/tn.

Satotason määräytyminen: 
ETY 1765/92: 3 artikla, 2: .. "viisivuotiskautena markkinointivuosien 1986/87 ja 1990/91 välillä viljakasvien, öljysiementen ja valkuaiskasvien viljelyyn käytetyistä viljelyaloista ja tuotoksista. Keskimääräinen viljatuotos.. ..osalta jättämällä pois tuon ajanjakson vuosi, jolloin tuotos on ollut korkein ja vuosi, jolloin se on ollut alhaisin.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992R1765:FI:NOT

Suomi joutui pöksyt kintussa 1992 EY-liittymisneuvotteluihin kiitos Ruotsin "aloitteellisuuden". Kotimaan euro-haukat antoivat vielä lisää vauhtia, mm. Pertti "perse-edellä-eurooppaan" Salolainen. Ulkopoliittisen instituutin johtajanakin hääri eräs Lipponen.

Ainut tapa jolla Suomen viitesadot olisivat tulloin lipsahtaneet suuremmiksi, olisi ollut neuvotteluiden lykkääminen. Kiitos näiden kotimaan eurohaukkojen, ei moiseen ylellisyyteen ollut mahdollisuutta. Kun EY ajoi sisään kiisteltyä reformia esitettyine viitevuosineen, niin miksi he olisivat Suomelle antaneet samaan aikaan jonkin erioikeuden??

Paalaaja jaksaa sepitellä satujaan. Tosiasia on se, että viljan viitesadot uhrattiin, jotta saatiin suuri maidon maakiintiö.

Musta tuntuu, minä-itte ja Iitin-Tiltu...
Tosiasiat perustuvat faktoihin, niitä esilahdelta odotellessa....

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 21.11.10 - klo:16:04

Lainaus käyttäjältä: minä-itte - 20.11.10 - klo:22:33

http://www.reppu.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2010/marraskuu/fi_FI/eu_komissio_tiedonanto_/_files/84551871001289683/default/CAP_taustat_p%C3%A4ivitys_181110.ppt#275,6,Jäsenmaiden tuet hehtaaria kohden vuonna 2013

Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, tinkivät silloin neuvotteluja yksin hoitaneet Ahon hallituksen kepuneuvottelijat CAP-tuen suuruuden määrittävistä viljan ha-viitesadoista ja vaativat tilalle korkeaa maidon maakiintiötä.

*************

http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/1902neu2.htm

"EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 - 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha).
Suomi "haki korjausta" tietosena siitä, että sellaista ei ollut tuolloin saatavana.

Mac Sharry reformilla 1992 määriteltiin koko EY:n maatalouspolitiikka uusiksi. Viljanhintaa laskettiin 30 % ja interventiojärjestelmä otettiin käyttöön. Kompensaatioksi luotiin CAP-hehtaarituki. Tukea maksettiin hehtaarimääräisesti, historiallisen satotason perusteella 119 ecua/tn.

Satotason määräytyminen: 
ETY 1765/92: 3 artikla, 2: .. "viisivuotiskautena markkinointivuosien 1986/87 ja 1990/91 välillä viljakasvien, öljysiementen ja valkuaiskasvien viljelyyn käytetyistä viljelyaloista ja tuotoksista. Keskimääräinen viljatuotos.. ..osalta jättämällä pois tuon ajanjakson vuosi, jolloin tuotos on ollut korkein ja vuosi, jolloin se on ollut alhaisin.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992R1765:FI:NOT

Suomi joutui pöksyt kintussa 1992 EY-liittymisneuvotteluihin kiitos Ruotsin "aloitteellisuuden". Kotimaan euro-haukat antoivat vielä lisää vauhtia, mm. Pertti "perse-edellä-eurooppaan" Salolainen. Ulkopoliittisen instituutin johtajanakin hääri eräs Lipponen.

Ainut tapa jolla Suomen viitesadot olisivat tulloin lipsahtaneet suuremmiksi, olisi ollut neuvotteluiden lykkääminen. Kiitos näiden kotimaan eurohaukkojen, ei moiseen ylellisyyteen ollut mahdollisuutta. Kun EY ajoi sisään kiisteltyä reformia esitettyine viitevuosineen, niin miksi he olisivat Suomelle antaneet samaan aikaan jonkin erioikeuden??

Lainaus

"EU myöntää peltokasvien tuen maakohtaisen viitesadon perusteella. Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 - 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat. Tästä syystä Suomen viitesato on 2800 kiloa/hehtaari, joka on jäsenvaltioista Italiaa lukuun ottamatta, eniten todellista satotasoa alhaisempi (Suomen todellinen viljojen painotettu keskisato on ollut 1990-luvulla 3,400 kg/ha).
Suomi "haki korjausta" tietosena siitä, että sellaista ei ollut tuolloin saatavana.

Ja jos ei olisi edes yritetty hakea oikaisua, huutaisivat Talojussit naamapunaisena ettei edes yritetty!!!
Ja kun minä-itte...

Paalaaja jaksaa sepitellä satujaan. Tosiasia on se, että viljan viitesadot uhrattiin, jotta saatiin suuri maidon maakiintiö.

Vesilahden pellon raivaaja se taas jaksaa jauhaa tällä palstalla paskaa.

Vesilahden pellon raivaaja se taas jaksaa jauhaa tällä palstalla paskaa.

Onneksi sekulisakin Schwarzenegger skrivaa asiaa  

[/quote]

Kristallipallostako tuo 90 luvun keskisato olisi pitänyt katsoa, kun liityttiin jäseneksi vuonna 1995.
[/quote]


"Viitesato määräytyi satovuosien 1986/1987 - 1990/1991 perusteella, jotka olivat Suomelle erityisen epäsuotuisat."

Noitten "epäsuotuisien vuosien" perusteella olisi ollut saatavilla korjaus, mutta Suomi mieluummin jätti viitesadot alhaiseksi saadakseen suuremman maitokiintiön.
Olihan asialla MTK/kepulaiset.
[/quote]

   Niinpä,minusta siinä olisi pitänyt korvata se sadon markkamääräisen arvon eikä kilojen mukaisen hinnan mukaan,silloin ennenhän 2-30 hehtaarin viljatilakin pärjäsi hyvin kun viljan hinta oli kaksinkertainen tuonmuun euroopan hintoihin nähden..