Onko hyviä ideoita miten sais kusikourut kuivapaskasysteemissä helposti auki? meillä on noin 40m pitkä paskaloori jonka alla noin 125*125mm kusikouru jonka päällä pelliset ritilät mallia kesko on ruvennut aika lailla vatuttaa päästellä kouruihin vettä kertaviikkoon  

Päästelin painepesurilla kun siinä tuli mukaan joku vesirännin puhdistusletku. Veti paineen voimalla ittensä aika nätisti läpi tukkosen kusikourun, meidän on kyllä puolta lyhemmät kun sulla.

Salaojan huuhtelulaitteella. Tai koikonstein jus tuolla painepesurilla jonka letkunpäähän laitetaan sellainen puhdistuskuula, joka työntyy vedenpaineella eteenpäin. Taitaa toimia normaalilla vedenpaineellakin. Kyllä aukeaa.

unohra perkele, kuivita turpeella ja taistele vellin kanssa tunkiolla.niin määkin oon tehenyt jo vuosia.

Onko hyviä ideoita miten sais kusikourut kuivapaskasysteemissä helposti auki? meillä on noin 40m pitkä paskaloori jonka alla noin 125*125mm kusikouru jonka päällä pelliset ritilät mallia kesko on ruvennut aika lailla vatuttaa päästellä kouruihin vettä kertaviikkoon  

Kovin tuttu ongelma takavuosilta... Vanhemmas osas ei toiminu oikein koskaan, kun kourut oli kaatojensa osalta vähän niin ja näin, ja kouru muutenkin betonia, ritilöiden sopivuusongelmia ja paikoilleen hakatut ritilät mureni nopeesti, jolloin ruoste,paska,turve yms. moskat tukki huonon kourun hyvinki nopeesti. Uudemman puolen muovipohjaisissa kouruissa (halkaistu 110 maaviemäriputki pohjana) ei sen sijaan ollu oikeestaan muuta, kuin viitsi kerran puoles vuodes huuhdella reikien kautta kulkeutuneen turveliejun pois niin taas pelas seuraavat 6kk hyvin... Eli kyllä suurin vaikutus tommosen kusikourun toimivuuteen on itte kourun rakenne/sileät pinnat ja toisaalta ritilöiden eheys/sopivuus koloonsa.

Itse asiakysymykseen, miten puhdistaa... Onhan noita konsteja vaikka kuinka paljon aina dynamiittiin asti, mutta ei se huuhtelu poista itse ongelman syytä... Ainakin ritilän kestävyys on yks eli haponkestävät sähkösinkittyjen sijaan, jolloin ei ainakaan pellit ruostu pois. Ja sitten yks hauskuus... ei kai oo mitään välikaivoja matkalla... tai tietenkin on.

Liekö toista yhtä toivotonta osa-aluetta navetassa kuin tämä kiinteä-neste-kombinaation hallinta.

Lehmän peräpäästä tulee nestettä ja jäykempää tai notkeampaa puuroa tuotantovaiheesta ja ruokinnasta riippuen. Sekaan joutuu tai jopa laitetaan kuivikkeita. Sitten näitä ulostejakeita yritetään saada pysymään erillään. Virtsanerotuskourut ja putken menevät tukkoon, koska niihin menee liian kiinteää tavaraa sekaan. Lietelantanavetoissa umpilehmien ja hiehojen kiinteä lanta taas jämähtää herkästi kuiluihin, putkiin ja jopa lattiaan. Jos on valittu kuivalantajärjestelmä, niin ainakin lypsylehmien kanssa taistelu jatkuu lantalassa. Hyvin turpeella kuivitettu lanta imee avolantalassa kaiken taivaalta tulevan sadeveden ja muodostaa lantalasta keinotekoisen suon.

Onneksi maatalousteknologiasta on apua. Tarjolla on mitä mainioimpia menetelmiä, joista on apua, jotta pankkitili ei vuoda yli. 

Kaikki lietteeksi tai eläimet kuivikepohjalle ja lanta katon alle. Tästä ei nyt aiheeseen ollut mitään apua, mutta kerroinpa kuitenkin.

Liekö toista yhtä toivotonta osa-aluetta navetassa kuin tämä kiinteä-neste-kombinaation hallinta.

Lehmän peräpäästä tulee nestettä ja jäykempää tai notkeampaa puuroa tuotantovaiheesta ja ruokinnasta riippuen. Sekaan joutuu tai jopa laitetaan kuivikkeita. Sitten näitä ulostejakeita yritetään saada pysymään erillään. Virtsanerotuskourut ja putken menevät tukkoon, koska niihin menee liian kiinteää tavaraa sekaan. Lietelantanavetoissa umpilehmien ja hiehojen kiinteä lanta taas jämähtää herkästi kuiluihin, putkiin ja jopa lattiaan. Jos on valittu kuivalantajärjestelmä, niin ainakin lypsylehmien kanssa taistelu jatkuu lantalassa. Hyvin turpeella kuivitettu lanta imee avolantalassa kaiken taivaalta tulevan sadeveden ja muodostaa lantalasta keinotekoisen suon.

Onneksi maatalousteknologiasta on apua. Tarjolla on mitä mainioimpia menetelmiä, joista on apua, jotta pankkitili ei vuoda yli. 

Kaikki lietteeksi tai eläimet kuivikepohjalle ja lanta katon alle. Tästä ei nyt aiheeseen ollut mitään apua, mutta kerroinpa kuitenkin.

Samaa mieltä. Kuivalanta-virtsa erottelu on hölmöläisten hommaa. Sitä on tehty meilläkin vuodesta -82 alkaen. Kuskouruongelmat väheni ko heitiin pois ne härmälääset pellit ja laitoon 5" laudan sinne kourun päälle, ja porasin niihi lautoihin 10mm reikiä ja poltin reiät puhtaiksi pillillä. ne pelaa edes joinki. nuo tosin on jottai 150mm kouruja, joten se 5" on kapia, mutta turpoaa 150 milliseksi ja kestää yllättävän hyvin. Sympatiat nille jokka tekee kuivalanta parsinavetan koneellisella lannanpoistolla, otan osaa  Niitäkin vielä tehdään, nykypäivänä..

Ja kuivikkeeksi on yksi vaihtoehto, olki. Sontatunkio ei muistuta suota eikä tarvitse ostaa ylihinnoiteltua turvetta. Ja paalain tulee maksuun pelkällä kuivikeolkien paalaamisella. Jaa että viljanviljely on kannattamatonta karjatilalla? Jonsei muuta niin viljelee energiakauraa omaan käyttöön ja kuivittelee oljilla. Jos on viljelykierrossa 7-8 hehtaaria kauraa, siitä saa karkeasti arvioiden vuoden lämmitysenergian ja olkipaalimäärän joka vastaa yli 1000€ turvetta. Ja tuon "valtavan" kaudramäärän tappuroittee vanhalla verkussonilla hyvinkin helposti. Pistää vaikka harrastuksen ja teknisen osaamisen harjoittamisen piikkiin touhuamisen semmosen vanhan puimurin kanssa. Ei todellakaan ole hukkaan heitettyä aikaa ko sepitystaito kehittyy ja isoa taloudellista vahinkoa ei millää konstilla voi tehdä, vaikka miten töpeksisi.

Niin nykyään tehdäänkin "kuralillinki" navettoja .Periaatteena on saada kaikki lattiat missä elukat liikkuu kosteaksi ja siinä on onnistuttu erinomaisesti.Parsinavetassa jos vähänkin viihtii tehdä töitä elukoitten jalat ovan lähes aina kuivia ,miten on pihatoissa?
On hyvin hoidettuja ja hyvin suunniteltuja pihattoja ,mutta ne jäävät tosi harvinaiseksi.

Niin nykyään tehdäänkin "kuralillinki" navettoja .Periaatteena on saada kaikki lattiat missä elukat liikkuu kosteaksi ja siinä on onnistuttu erinomaisesti.Parsinavetassa jos vähänkin viihtii tehdä töitä elukoitten jalat ovan lähes aina kuivia ,miten on pihatoissa?
On hyvin hoidettuja ja hyvin suunniteltuja pihattoja ,mutta ne jäävät tosi harvinaiseksi.

Jossei lehmän sorkkaa saa pidettyä 100% puhtaana ja kuivana, sitä ei sais päästää kuivumaan kokonaan. Kostuva ja kuivuva sorkkaväli on koko ajan pienillä haavoilla ja tästä sitten seuraa niitä ajotulehdusepidemioita, missä puolet karjasta saapi penisiliiniä. Bakteeria on lannassa, sitä menee niistä mikrohaavoista sisään ja aiheuttaa tulehduksen, bakteeria erittyy lisää lantaan jnejne.
 Kosteudesta on omat haittavaikutuksensa, mutta kokonaisuus on huomattavasti monimutkaisempi kuin mitä kuralillinkimiehen ajatus asiasta on. Suurimpia vaikuttavia asioita on makuuajat suhteessa syömiseen ja muuhun pakolliseen liikkumiseen ja tietysti ruokinta ja sen intensiteetti.
 Näistä muista sorkkaongelmista kantasyöpymä ja valkoviivan repeämä lienevät pahimmat.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 21.11.10 - klo:11:26

Niin nykyään tehdäänkin "kuralillinki" navettoja .Periaatteena on saada kaikki lattiat missä elukat liikkuu kosteaksi ja siinä on onnistuttu erinomaisesti.Parsinavetassa jos vähänkin viihtii tehdä töitä elukoitten jalat ovan lähes aina kuivia ,miten on pihatoissa?
On hyvin hoidettuja ja hyvin suunniteltuja pihattoja ,mutta ne jäävät tosi harvinaiseksi.

Jossei lehmän sorkkaa saa pidettyä 100% puhtaana ja kuivana, sitä ei sais päästää kuivumaan kokonaan. Kostuva ja kuivuva sorkkaväli on koko ajan pienillä haavoilla ja tästä sitten seuraa niitä ajotulehdusepidemioita, missä puolet karjasta saapi penisiliiniä. Bakteeria on lannassa, sitä menee niistä mikrohaavoista sisään ja aiheuttaa tulehduksen, bakteeria erittyy lisää lantaan jnejne.
 Kosteudesta on omat haittavaikutuksensa, mutta kokonaisuus on huomattavasti monimutkaisempi kuin mitä kuralillinkimiehen ajatus asiasta on. Suurimpia vaikuttavia asioita on makuuajat suhteessa syömiseen ja muuhun pakolliseen liikkumiseen ja tietysti ruokinta ja sen intensiteetti.
 Näistä muista sorkkaongelmista kantasyöpymä ja valkoviivan repeämä lienevät pahimmat.

Ja ainakin näitä repeämiä tulee parsinavetassakin...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 21.11.10 - klo:12:18

Lainaus käyttäjältä: SAS - 21.11.10 - klo:11:26

Niin nykyään tehdäänkin "kuralillinki" navettoja .Periaatteena on saada kaikki lattiat missä elukat liikkuu kosteaksi ja siinä on onnistuttu erinomaisesti.Parsinavetassa jos vähänkin viihtii tehdä töitä elukoitten jalat ovan lähes aina kuivia ,miten on pihatoissa?
On hyvin hoidettuja ja hyvin suunniteltuja pihattoja ,mutta ne jäävät tosi harvinaiseksi.

Jossei lehmän sorkkaa saa pidettyä 100% puhtaana ja kuivana, sitä ei sais päästää kuivumaan kokonaan. Kostuva ja kuivuva sorkkaväli on koko ajan pienillä haavoilla ja tästä sitten seuraa niitä ajotulehdusepidemioita, missä puolet karjasta saapi penisiliiniä. Bakteeria on lannassa, sitä menee niistä mikrohaavoista sisään ja aiheuttaa tulehduksen, bakteeria erittyy lisää lantaan jnejne.
 Kosteudesta on omat haittavaikutuksensa, mutta kokonaisuus on huomattavasti monimutkaisempi kuin mitä kuralillinkimiehen ajatus asiasta on. Suurimpia vaikuttavia asioita on makuuajat suhteessa syömiseen ja muuhun pakolliseen liikkumiseen ja tietysti ruokinta ja sen intensiteetti.
 Näistä muista sorkkaongelmista kantasyöpymä ja valkoviivan repeämä lienevät pahimmat.

Ja ainakin näitä repeämiä tulee parsinavetassakin...

Niinpä,mutta saa pois sorkanhoidolla.Krooninen sorkkakuume ei lähde millään...

Niin nykyään tehdäänkin "kuralillinki" navettoja .Periaatteena on saada kaikki lattiat missä elukat liikkuu kosteaksi ja siinä on onnistuttu erinomaisesti.Parsinavetassa jos vähänkin viihtii tehdä töitä elukoitten jalat ovan lähes aina kuivia ,miten on pihatoissa?
On hyvin hoidettuja ja hyvin suunniteltuja pihattoja ,mutta ne jäävät tosi harvinaiseksi.

Aina kuitenki on niitä looris seisojia(parsinavetta) jolla takajalaat ovat kosteina, ja tulee sorkkaongelmaa?

tiedän seurauksen mutta en syytä eli vaikka lehmä seisoo koko ikänsä joko laitumella tai märällä betonilla ja makaa kuivassa parressa tai laitumella niin sorkkasairauksia ei kuitenkaan esinny. Joten tämän adamin teoria märästä sorkasta näyttää pitävän kutia. Jotenkin tuntuu että sorkista pystyy helpommin lukemaan ohran ja kauran suhdetta. Tiedä sitten mistä sekin johtuu.

tiedän seurauksen mutta en syytä eli vaikka lehmä seisoo koko ikänsä joko laitumella tai märällä betonilla ja makaa kuivassa parressa tai laitumella niin sorkkasairauksia ei kuitenkaan esinny. Joten tämän adamin teoria märästä sorkasta näyttää pitävän kutia. Jotenkin tuntuu että sorkista pystyy helpommin lukemaan ohran ja kauran suhdetta. Tiedä sitten mistä sekin johtuu.

"ohran ja kauran suhdetta."   Mitä tarkoitat?


Mennäkesänä yks tod.näk. valkoviivan repeämä parani ittestään muutamassa päivässä, eikä sen jälkeen ole mitään oireillut. En nyt ole 100% varma siitä repeämästä, mutta tuntomerkit oli selvät.

Onko muut semmosta nähny että koko sorkan pohja irtoaa? Semmonen oli tässä pari vuotta sitten, ku sorkkia hoidettiin. Se parani ihan hyväksi kengällä.

tänä syksynä ku hoideltiin sorkkia, oli kivenpala kasvanu sorkanpohjaan nätisti sisään.