Eli seuraavanlainen tilanne n.8ha lohko josta 6ha vanhaa peltoa ja 2ha viime kesänä tehtyä raiviota.
Raiviosta ei ole vielä viljavuustutkimuksen tulokset tulleet, mutta joka tapauksessa lohkolle tehdään talvella peruskalkitus.
Onko toiveitakaan että tuolla raivion osalla herne menestyisi? Maalaji muulla lohkolla Hs HHt.
Hernettä joka tapauksessa tarkoitus kylvää ja tuo lohko sopisi viljelykiertoon parhaiten.

Mikesei menestyis i  ?

Siitä vaan kylvämään ,,,,,

Laita HärkäPapuu niin pysyy pystyssäkin   
 

==========   Å   =========

Jaahas.. Onko sato siis tarkoitus korjata? Luulisi että herne on vaikea korjattava raiviolta... Pakkaa kasvamaan vähän maata pitkin.

Pikkusen tarttityppeä ja kauraa sekaan niin miksei se kasvas ja pysyis pystyssä. Ja jos ei laita tarttityppeä niin ei paljo kannata laittaa kauraakaan pönkäksi:)

Sille raivio-osalle voisi vielä typpibakteereistakin olla iloa. Mutta miksei pärjäisi raiviollakin, meillä ohuen turvemullan alueella menee parhaiten ojanvarsissa, josta on hiljalleen kynnetty saran keskelle päin ja pohjahiesu on tullut esille.

Petri

No niin, nyt on ihan oikeitakin kokemuksia kertoa aiheesta.
Lohkolle kylvettiin kahdessa vaiheessa Hulda herne, vanhan pellon osalle 11.5 ja raiviolle 13.5.
Siementä n. 280kg/ha ja starttityppeä 30kg/ha.
Tuo raivion osa jäi harvaksi, osin epätasaisen pellon pinnan vuoksi jolloin osa siemenistä jäi kuivaan maahan ja jopa pintaan. Kylvö tehtiin ihan tavallisella laahavannas Jukolla.
Rikkakasvit torjuttiin seoksella Fenix 0,6l/ha+Senkor 0,2kg/ha. Hernekääriäistä ei torjuttu, lohkolla oli feromoni pyydykset eikä niiden perusteella torjuntakynnys ylittynyt. Puidussa kuormassa kyllä näkyy joitakin toukan järsimiä.
Tosiaan kuten Petri tuossa totesikin typpibakteerin ymppäyksestä olisi ollut iloa, se vaan jäi tekemättä.   Jossain vaiheessa kesää tongin kasvien juuristoja ja vanhan pellon puolella oli hienot juurinystyrät, tuossa raiviolla ei juuri lainkaan. Sille osalle sitten heitettiin pintalevittimellä nurkkiin jääneet vajaat lannoitesäkit, tiedä sitten oliko siitä mitään varsinaista suurempaa hyötyä..
Koko kasvukauden raivion osa erottui lohkosta selvästi vaaleampana, toki muutkin kasvutekijät vaikuttaa.
Alkukesän helle ja veden puute kuritti tehokkaasti kumpaakin lohkon osaa ja kasvustot oli puintiin asti pystyjä lukuun ottamatta metsän reunaa ja vanhan pellon multavampaa joenranta notkoa.
Raivion osa tuleentui selvästi aikaisemmin ja puitiin 17.8, puintikosteus n. 18-20%. Tuo kuivattiin puhalluskärryissä ja kuivasta kuormasta arvioin että satoa tuli n. 1500-1800 kg/ha.
Puinti kävi kyllä yllättävän hyvin, toki jotain pieniä kannon paloja kolahteli kivikouruun ja oksan pätkiä meni läpi asti koneesta, suurimmat kannot olikin kerätty kylvön jälkeen.
Vanhan pellon osa puitiin reilu viikko myöhemmin, puintikosteus siinäkin samaa luokkaa ja sato noin tuplaten.