Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Luomu-ojaa kaivamaan!  (Luettu 3155 kertaa)

Jompero

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 706
Luomu-ojaa kaivamaan!
Ties kuinka vanha vitsi mutta törmäsin ensimmäisen kerran  :D :D

http://kotisivu.dnainternet.net/matpekk/sivu2.htm#s18luomuojankaivu

ristoreipas

  • Vieras
Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!
Sivustohan on vallan mainiota luettavaa  :D :D :D

porsas

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10
Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!
Asiallinen vastine ympäristökeskuksen ja ympäristöminiteriön teoriapohjaisille kukkahattutädeille ;D

Wejjo

  • Luomumaitoklubi
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2232
Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!
Matti on kyllä hienosti kunnostautunut omassa asiassaan. HJ on toinen hänen aisaparinaan usein esiintynyt kirjoittaja. Molemmat ovat omasta mielestään skeptikkoja, mutta aika vähän kyllä asettavat omia näkemyksiään kriittiseen arviointiin vaan ovat mielestään aina oikeassa  ;D

Y.K.J.S.H

  • Vieras
Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!
Ties kuinka vanha vitsi mutta törmäsin ensimmäisen kerran  :D :D

http://kotisivu.dnainternet.net/matpekk/sivu2.htm#s18luomuojankaivu

Todella her*****sta parodiaa tuosta Luomuviljely-nimisestä uskonnosta, uskontohan se on yksi muiden joukossa.

Ja alempana olevasta asiatekstistä löytyi her*****nen kohta, saas nähdä mikä on luomu-uskovaisten vasta-argumentti. ;D

Ympäristön kannalta viherlannoitus, apilan käyttö sekä karjanlanta ovat samankaltaisia. Ravinnepäästöt ovat suuret, vaikka kyntö maltettaisiinkin jättää kevääseen. Päästöille on luonnonmukainen selitys. Luonto ei opi varastoimaan siististi sellaisia ravinnemääriä, jotka ovat tarpeen kunnon sadolle. Väkilannoitteen typpi muovisäkissä katetussa varastossa on syys- ja kevätvalumien ulottumattomissa. Helppoliukoisena se tulee käytetyksi kasvukaudella, eikä jää maahan syyssateiden ja kevätvaluman huuhdottavaksi. Maatalouden Tutkimuskeskuksen kokeissa on seurattu väkilannoitetypen vaiheita radioaktiivisesti merkityn isotoopin avulla. Suurimmat todetut huuhtoumamäärät olivat yhden kilogramman luokkaa hehtaaria kohden.. Väkilannoitetypen osuus peltohehtaarin kokonaishuuhtoumasta on alle 10% ja loput(yli 90%)tulee orgaanisista lähteistä (humus, kasvinjätteet, lanta) Väkilannoitus nostaa satoa, ei huuhtoumaa.

Kokemuksen ja koetulosten perusteella voin sanoa, että kun maata lannoitetaan viljanviljelyssä 70 kg typpeä/ha ,niin sadossa korjataan noin 70 kg typpeä/ha. Tästä kivennäismaalla noin 60 kg on peräisin lannoitteesta ja 10 kg maan omista varastoista (joihin se "häviävä"10 kg osittain menee). Väkilannoitteesta peräisin olevaa typpeä huuhtoutuu alle 1 kg, haihtuu muutamia kiloja. Maan omaa, orgaanisesti sitoutunutta typpeä huuhtoutuu viljelyn ohessa muutamia kiloja.
Orgaanisten lannoitusaineiden hyötysuhde on parhaimmillaankin alle puolet tästä, ja varsinkin huuhtouma on tuoteyksikköä kohti moninkertainen. Jos kokonaisen tilan typpitase näyttää huonolta, on kyse siitä, että karjanlannan käsittelyssä tehdään virheitä. Jos taas ravinnetaseet ovat kovin "hyvät", niin viljely tapahtuu todennäköisesti ja lyhytnäköisesti maan ravinnevaroja kuluttaen (kuten kaskiviljely aikoinaan). Totuudellinen tapa laskea taseita ottaisi huomioon myös maan ravinnevarojen muutokset sekä palkokasvien typensidonnan. Näin taseesta voitaisiin karkeasti päätellä ravinnehävikitkin!

Y.K.J.S.H

  • Vieras
Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!
Jokos muuten luomuväki on ottanut käyttöön luomutraktorit ja puimurit,  eikös niidenkin pitäisi olla luomua?  ;D

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7109
Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!
Lisää tuolta sivustolta ;D

Torjunta-ainepäästöjä selvittäneessä Nummela-projektissa todettiin, että selvästi suurimmat huuhtoumat pellolta syntyivät simatsiinivalmisteista (joita käytetään marjanviljelyssä maaherbisideinä). Mitattu päästö kahdessa vuodessa karkealla hiedalla oli 22544mg/ha (=22,5g/ha) , mikä vastasi 1,13 % käytetystä torjunta-ainemäärästä. SIMATSIINI OLI SELVÄSTI ONGELMALLISIN AINE. Simatsiinin LD50-luku on noin 5000(siis 5,000 g ainetta saatuna elopainokiloa kohden on 50% tappava). Valumavettä peltohehtaarilta tulee kahdessa vuodessa noin 500000 litraa. Siis 22,5 g ainetta (jonka haitallisuus pienempi kuin ruokasuolalla, jonka LD50-luku on noin 3000) 500000 litrassa vettä…….Haitan merkitystä vesieläimille voidaan karkeasti arvioida valumaveden simatsiinipitoisuuden ja simatsiinin LD50-luvun perusteella:

 

A) Jos 0,5 kg:n painoinen (vesi)rotta juo ylläkuvattua vettä suoraan salaojan laskuaukosta, niin mikä määrä vettä olisi LD50-luvun perusteella 50% todennäköisyydellä tappava? Vastaus: noin 50000 litraa (kerta-annoksena)… sama määrä puhdastakin vettä tappanee rotan…

B) Missä ajassa eläin tulisi juoneeksi laskuaukolta "riittävästi", jos ajatellaan, että se juo 1 desilitran päivässä? (tosin LD50-luku tarkoittaa kerta-annosta) Vastaus: menee 500000 päivää, eli jotain 1300 vuotta… ei tulekaan "yhdeltä istumalta" 

C) Onko tilanne sama läheisessä 1 neliökilometrin järvessä ? Perustele vastauksesi. Vastaus: No ei: vesi on laimeampaa, kun muualta valuu puhtaampaa vettä!
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Teroman

Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!
Jokos muuten luomuväki on ottanut käyttöön luomutraktorit ja puimurit,  eikös niidenkin pitäisi olla luomua?  ;D

onhan neet, käy sinappi dieselillä
 8)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5280
Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!

Todella her*****sta parodiaa tuosta Luomuviljely-nimisestä uskonnosta, uskontohan se on yksi muiden joukossa.

Ja alempana olevasta asiatekstistä löytyi her*****nen kohta, saas nähdä mikä on luomu-uskovaisten vasta-argumentti. ;D

Ympäristön kannalta viherlannoitus, apilan käyttö sekä karjanlanta ovat samankaltaisia. Ravinnepäästöt ovat suuret, vaikka kyntö maltettaisiinkin jättää kevääseen. Päästöille on luonnonmukainen selitys. Luonto ei opi varastoimaan siististi sellaisia ravinnemääriä, jotka ovat tarpeen kunnon sadolle. Väkilannoitteen typpi muovisäkissä katetussa varastossa on syys- ja kevätvalumien ulottumattomissa. Helppoliukoisena se tulee käytetyksi kasvukaudella, eikä jää maahan syyssateiden ja kevätvaluman huuhdottavaksi.
Leikkasin tarinaa omavaltaisesti lyhemmäksi.

Edellämainitun tarinan mukaan Matti Pekkarinen on viimeinkin keksinyt tuotantoeläimen, joka hyödyntä sille annetun rehun 100%, koska ulosteita ei tule. Tai sitten hän on vegaani.

Apilan käytölle voidaan löytää myös typpilannoituksen (=fossiilienergian) säästöön liittyviä argumentteja. Ilmastoskeptikolle tämä ei luonnollisesti ole käypä argumentti. Parempi tuotos apilarehulla taas ei vaan sovi kaikille.

Viherlannoituksesta käytävä keskustelu laajenee helposti liikaa - puhtaissa kasvintuotantosysteemeissä se on kuitenkin ihan käypä työkalu maan rakenteen ylläpidossa.

Pekkarisen tekstin tyylilaji ei oikein ole omiaan pitämään keskustelua asiassa, valitettavasti. Mutta hurmosteologeilla käy helposti niin, ainakin tuolta uskontopuolelta havainnoituna.

Petri

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52022
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Yrttitarhan herätysjuhlat...
LANDEEE!!!! HUHUUUUU!!!
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Teroman

Vs: Luomu-ojaa kaivamaan!

skn oli kuulemma vienyt Ely keskukseen,,,,,

Luomuun siirtymis kupongin täytettynä,,,,,

Onnea valitsemallasi tiellä,,,,,,
 ::)