Kuulun kirkkoon, ja kaiken lisäksi tunnen saavani kirkollisvero eurolla jopa enemmän kuin kunnallisvero eurolla. Ainakin kirkkoon mennessä, saa sen mitä meni hakemaan. Ihan sama ei aina päde kunnassa, vaikka terveyskeskuksessa tai suvun vanhusten hoitoasioissa.
-------Käyn aina silloin tällöin kirkossa,vaikka en siihen kuulu.Ihan siksi,että siellä pidetään joskus kristittyjen yhteisiä rukous iltoja.Ne ovat ihan hienoja tapahtumia.Mutta en liity siihen ,ennenkuin se ottaa Raamatun ainoaksi ohjenuorakseen.Hullumpaan suuntaan näyttää menevän,joten pysyn erillään.Minulle Raamattu on aa ja oo.Eikä ole kyse tulkinnasta,vaan uskomisesta siihen ,mitä siinä lukee.
Tässähän se ongelma juuri onkin, ne jotka ei itse usko, haluavat omilla säännöillä määrätä sinun uskostasi ja sen sen harjoittamisestasi ?
Kirkon ja kaikkien uskontojen pitää itse määritellä omista lähtökohdista kaikki ne säännöt, miten heidän pyhättöjä käytetään.
no sitten valtio ja kirkko pitää erottaa toisistaan ja kouluissa lopettaa uskonnon opetus.
Valtio ja kirkko on jo erotettu toisistaan ja uskonnon opetus on vapaaehtoista ?
Kumpikaan tuo sinun väittämäsi ei pidä paikkaansa. 1. valtio kerää seurakuntien jäsenmaksut. Ulkomainenkin yritys maksaa suomessa kirkollisveroa ,vaikka olis muslimien yritys. Esim. joku kebab tai kiinalainen ravintola. 2. valtio hoitaa kustannuksellaan luterilaisten ja ortodoksien uskonnonopetuksen. Tietääkseni ei muslimien eikä juutalaisten
Kyllä nykyään koulussa saa muutakin uskonnon opetusta jos haluaa, ei ole kahden kauppa enää ...
Verotus on totta, mutta mitä pahaa siinä on että muslimit maksaa veroja luterilaiselle kirkolle ?
Suomessa Opetushallitus on määrännyt peruskoulun kaikkien uskontokuntasidonnaisten ryhmien uskonnon opiskelun tavoitteeksi monipuolisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamisen. Uskonnon opetus aloitetaan monissa paikoissa jo päiväkoti-iässä, joka jatkuu myöhemmin uskontotunneilla koko peruskoulun ajan. Pakollista se ei kuitenkaan ole, vaan valittavana on elämänkatsomustieto. Uskonnon opetuksen monipuolisiin tavoitteisiin sisältyy omaan uskontoon ja sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin perehtymistä.
Perusopetus- ja lukiolaeissa käsite "tunnustuksellinen uskonnonopetus" korvattiin vuonna 2003 käsitteellä "oman uskonnon opetus". Uudistetun lain mukaan oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas osallistuu enemmistön uskonnonopetukseen vain, jos hän ilmoittautuu siihen erikseen. Uskonnondidaktiikan lehtori Jyri Komulaisen mukaan Suomessa perusopetus on määrätty uskonnollisesti tunnustuksettomaksi, mutta uskonnon opetus tämän määräyksen suhteen poikkeus, koska se on kytketty oppilaan uskontoperinteeseen. Esimerkiksi luterilaisille oppilaille opetetaan evankelisluterilaista uskontoa
Suomen perustuslain 11 §:n 2 momentin perusteella ketään ei voida velvoittaa osallistumaan vakaumuksensa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.
Selvittäis paljon tätä monimutkaista tilannetta ,jos uskonnon opetus annettaisiin jokaisen uskontokunnan omaksi tehtäväksi. Uskonnosta voisi tehdä valinnaisaineen. Opetuksen tekisi muut kuin koulun opettajat. Jäisi vähiä resursseja parempaan käyttöön,esim taide aineisiin.
Richard Dawkins on sanonut, että lapsi ei synny ”kristityksi” tai ”hinduksi”, vaan hänet indoktrinoidaan uskontoon. Vapaa-ajattelijoiden ja muiden kirkon ja valtion eron kannattajien mielestä uskonnonopetus on poistettava julkisista kouluista. Jokainen lapsi on syntyjään ateisti, koska tältä puuttuu jumalausko, ja vasta kasvatus tekee hänestä mahdollisesti uskovaisen. Tämän vuoksi monet uskonnot ovat pyrkineet varmistamaan asemansa pakkokeinoin. Muiden uskontojen kannattajat ja uskonnottomat suljetaan sisäryhmän ulkopuolelle, mikä on vaaraksi suvaitsevuudelle. Yhtä hyvin kuin uskonnonopetusta voitaisiin perustella sitä, että lapsille saa opettaa natsismia. Uskontojen opit, jyrkkä oikeaoppisuuden vaatimus ja aivopesevä kasvatus voivat uskonnon arvostelijoiden mielestä johtaa kauheisiin tekoihin. Uskontokriitikoiden mielestä uskontojen huonoista puolista puhutaan julkisuudessa liian vähän ja lapsen oikeudet näyttävät unohtuneen
Olen tässä asiassa demareiden linjoilla. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin:
»Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.»