Itselle tuli mieleen että pitäisi perustaa jonkinlainen "iskuryhmä" joka ryntäisi tilalle (Syvikselle: myös mullitilalle, sikatilalle yms
) ja lopettaisi kierteen JOS isäntäväki ei itse enää jaksa.
-> Eli isäntäväki ulos navetasta (yms.) ja tuo tiimi ottaisi täyden vastuun viikoksi tai kahdeksi. Järjestäisi ruokinnat uudelleen, tekisivät tiineystarkastukset, hoitaisivat lypsykoneen huollot, etsisivät ongelmien syyt ja analysoisivat tilanteen tilatasolla suurella ammattitaidolla. Itse isäntäväki olisi lomalla tuon ajan ilman kännykkää ja tietokonetta. Mitä vähemmän puuttuisivat asiaan niin sen parempi.
Joku sanoo nyt että "tulisi varmaan aika kalliiksi". Kyllä varmasti tulisikin, mutta tulee sekin kalliiksi jos tilan annetaan väsymyksen vuoksi ajautua johonkin "limboon" josta ei ole enää nousua ylös. Mitä aikaisemmin tuon "katkaisuhoidon" ottaisi niin sitä halvemmalla tietysti pääsisi.
Ajatus on hyvä. Periaatteessa ihan saneerausjohto parin viikon ajaksi
Tässä nyt on rytistetty kohta kaksi vuotta tätä laajennusta, stressitaso ja verenpaine on välillä kohonnut ja lähimmäiset olleet tiukilla. Vastoinkäymisiltä ei ole vältytty. Se syy, miksei pöönäri ole miehiä vielä korjannut, lienee näissä tyypeissä, jotka pyörii töissä meillä joko työsuhteessa tai urakoitsijana. Tiukassa paikassa on ollut aina joku, jolle laittaa osa vastuuta ja hengähtää hetken itse. ( Luontaisesta laiskuudesta on myös apua

) Ihan rehellisesti olen myöntänyt, ettei henkiset voimavarat yksin tai kaksin olisi riittänyt. Ei kai se ole edes tarkoitus.
Rahaongelmat varmasti pahentaa stressiä, mutta ei mikään tuotteen hinta tai tuki paranna sosiaalisia sokeita pisteitä. Itselle pitää osata nauraa, omat puutteet ja heikkoudet on myönnettävä, myös sille naapurille. Ja ihan ekaks sanoa, etten jaksa 12h/7pv loputtomiin. Joka kuussa on oltava vapaapäivä tai kaksi kalenterissa, järjestettynä tavalla tai toisella.
Tämä loppu siksi, että iskuryhmän pitäis jättää lähtiessään jonkinlainen ohje, miten välttää sama tilanne puolen vuoden päästä.....