Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia.  Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama

Eikös Elholla ole tuontyyppinen etukarhotin ollut jo kauan. Eli tuo eteen ja paalain taakse.

Näytökses ainakin 1,3 metrin paalin sai kahteen mieheen työnnettyä helposti pystyyn.Täytynee punnita yks paali. Ja paalaus tapahtu 10 minuutin päästä niitosta.

Onko järkeä verrata paalipainoja kun niistä 80% on vettä, ja etenkin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan kuka parhaiten työntää huonoa rehua eniten kasaan. Hölmö kehuu 1300 kg paalia kun siitä 1000 kg on vettä.

Alan rehuntekovertailuissa, joista kerrotaan lehdissä silloin tällöin, kiinteäkammioisilla paalaimilla on yleensä n 400 kg ka-paalit ja muuttuvakammioisilla n 500 kg (kun rehu esikuivattu suositusten 45-50%:iin). Merkkien välinen ero voi olla kymmenkunta kg. Eli ero ei ole kovin suuri nettorehuyksikköä kohti. Paalauksen etu rehuyksikön kustannuksissa on etenkin se, että saadaan vähemmän vettä ja tappioita (kunhan muovia ei rikota) edellyttäen että rehu on esikuivattua, jolloin ei myöskään tarvitse tuhlata rahaa säilöntäaineisiin.

"Onko järkeä verrata paalipainoja kun niistä 80% on vettä, ja etenkin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan kuka parhaiten työntää huonoa rehua eniten kasaan."

Ei sitä paalinpainoa pidä verrata kun samaa kuiva-ainetta sisältävissä mutta se on olennainen asia miten paalaaja käsittelee vesimärkää rehua koska sellaisella joka paljon paalaa niin aina välillä osuu se kuuro juuri ennen kuin lohko loppuu jolloin paalaajaan pitää saada se loputkin rehu.

Lainaus

Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia.  Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama

Eikös Elholla ole tuontyyppinen etukarhotin ollut jo kauan. Eli tuo eteen ja paalain taakse.

Lainaus

Näytökses ainakin 1,3 metrin paalin sai kahteen mieheen työnnettyä helposti pystyyn.Täytynee punnita yks paali. Ja paalaus tapahtu 10 minuutin päästä niitosta.

Onko järkeä verrata paalipainoja kun niistä 80% on vettä, ja etenkin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan kuka parhaiten työntää huonoa rehua eniten kasaan. Hölmö kehuu 1300 kg paalia kun siitä 1000 kg on vettä.

Alan rehuntekovertailuissa, joista kerrotaan lehdissä silloin tällöin, kiinteäkammioisilla paalaimilla on yleensä n 400 kg ka-paalit ja muuttuvakammioisilla n 500 kg (kun rehu esikuivattu suositusten 45-50%:iin). Merkkien välinen ero voi olla kymmenkunta kg. Eli ero ei ole kovin suuri nettorehuyksikköä kohti. Paalauksen etu rehuyksikön kustannuksissa on etenkin se, että saadaan vähemmän vettä ja tappioita (kunhan muovia ei rikota) edellyttäen että rehu on esikuivattua, jolloin ei myöskään tarvitse tuhlata rahaa säilöntäaineisiin.

Niinpä, mulla on esikuivattujen paalien painot (ka 60-80 %) pyörineet siinä 250kg-400kg välillä.Kuiva-ainetta on riittävästi kun rehu syttyy sytkärillä kokeilemalla tuleen.Silloin ka-pitoisuus on n.75%.Itse pöyhin rehut 2 kertaa päivässä ja esikuivatusaika n.2-3 vuorokautta.Tarkoitin tuolla em. lauseella sitä että vaikka näytöksessä paali paalattiin heti niiton jälkeen,niin paino ei voi olla tuhatta kiloa,noin niinkuin näppituntumalta. No, käyn kohta punnitsemassa paalin jolloin saadaan tarkka lukema.

Se pitäis olla paalaimes kaks kammioo,ei tarttis pysähtyä välillä.Toteutus voi olla hiukan hankalahko

>>>Claasilla oli 1980-luvulla kehitelmä ja protoversiokin nonstop paalaajasta. Olikohan 62 mallin pohjalta rakenneltu. Siinä oli joku esikammio, jonne heinä kerääntyi sen edellisen paalin sitomisen ajan. Ilmeisesti verkkosidonnan tulo ja sen nopeus verrattuna naruvehkeisiin keskeytti sen kehittelemisen.

"Onko järkeä verrata paalipainoja kun niistä 80% on vettä, ja etenkin tehdä ostopäätöksiä sen mukaan kuka parhaiten työntää huonoa rehua eniten kasaan."

Ei sitä paalinpainoa pidä verrata kun samaa kuiva-ainetta sisältävissä mutta se on olennainen asia miten paalaaja käsittelee vesimärkää rehua koska sellaisella joka paljon paalaa niin aina välillä osuu se kuuro juuri ennen kuin lohko loppuu jolloin paalaajaan pitää saada se loputkin rehu.

Joskus silloin, kun tuo 255 oli uusi ja komia (nyt enää ja), viimesillä karhoilla tuli päälle iso ukkoskuuro, jolloin vesi näytti satavan "suoraan paalaimen läpi". Nykyisin tuo 255 tekee "internet"-paaleja oikein märkää rehua paalattaessa, ellei verkkorullan jarrutus oo säädetty tappiin asti.

Lainaus käyttäjältä: +200 - 19.09.10 - klo:10:13

Se pitäis olla paalaimes kaks kammioo,ei tarttis pysähtyä välillä.Toteutus voi olla hiukan hankalahko

>>>Claasilla oli 1980-luvulla kehitelmä ja protoversiokin nonstop paalaajasta. Olikohan 62 mallin pohjalta rakenneltu. Siinä oli joku esikammio, jonne heinä kerääntyi sen edellisen paalin sitomisen ajan. Ilmeisesti verkkosidonnan tulo ja sen nopeus verrattuna naruvehkeisiin keskeytti sen kehittelemisen.

Onhan juutuubissa ollut videoo jatkuvatoimisesta punaisesta pyöröpaalainyhdistelmästä, welger?. En nyt löytänyt sitä pätkää, onhan se täälläkin joskus huomioitu!

Lainaus

Katsoin tuota vielä oikein tarkasti, viimeisen päälle suunniteltu kone. Yläpuolellakin on rulla joka lannistaa ylikorkean karheen helpommaksi noukkia.  Mikseikähän tuollainen ole yleistynyt. Saattaa toki olla jonkun pelle pelottoman omin kätösin rakentama

Eikös Elholla ole tuontyyppinen etukarhotin ollut jo kauan. Eli tuo eteen ja paalain taakse.

Vaan tuossa on oikein vetolaite, akselikantavuuttakin jonkin verran ja 8 metriä työleveyttä. Ja ulosottoakselikin näyttäisi olevan. Tietysti etunostolaitekone on siitä hyvä ettei karhotettavaa rehua poljeta mutta noissa elhoissa ei käytettyjä vaihtoehtoja juuri ole. Juurikin tuo etuelho on mietinnässä meillä mutta tommoinen espanjalainen vaihtoehto voisi olla edullinen. Kielitaito ei riitä hinnan tiedustelemiseen.

Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.

Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.

Kävin kanssa punnitsemassa näytöskiertueen paalin, 130 cm, 1005 kg.

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 19.09.10 - klo:12:38

Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.

Kävin kanssa punnitsemassa näytöskiertueen paalin, 130 cm, 1005 kg.

Apetta tehdessä olen havainnut, että kuiva-aine % ei juurikaan vaikuta esikuivattua rehua sisältävän paalin painoon. Sateella paalattu tietysti on painavampi. Eli mitä kuivempi paali sitä enemmin ka-kiloja se sisältää.

Toinen havainto: Vierekkäisistä karhoista saman kokoiset paalit, samaan aikaan paalattuna kiinteäkammioisella ja muuttuvakammioisella, paalin paino 10%-20% suurempi kiinteäkammioisella! Molemmat koneet McHale.

Lainaus käyttäjältä: Tbs - 19.09.10 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 19.09.10 - klo:12:38

Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.

Kävin kanssa punnitsemassa näytöskiertueen paalin, 130 cm, 1005 kg.

Apetta tehdessä olen havainnut, että kuiva-aine % ei juurikaan vaikuta esikuivattua rehua sisältävän paalin painoon. Sateella paalattu tietysti on painavampi. Eli mitä kuivempi paali sitä enemmin ka-kiloja se sisältää.

Toinen havainto: Vierekkäisistä karhoista saman kokoiset paalit, samaan aikaan paalattuna kiinteäkammioisella ja muuttuvakammioisella, paalin paino 10%-20% suurempi kiinteäkammioisella! Molemmat koneet McHale.

Näistä olisi mukava laskeskella asioita kunhan olisi punnitustuloksia riittävästi. Kiinteäkammioisella kovin kuivan materiaalin paino ei tiivistä paalia pohjateloja vasten niin hyvin kuin painavampi kostea. Kiinteäkammioisella löysemmän keskiosan suhteellinen osuus on suurempihalkaisijaisessa paalissa pienempi kuin pienempihalkaisijaisessa. Eli esim. Welger 320:n paalissa on enemmän kg/m3 kuin 220:n paalissa.

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 19.09.10 - klo:16:21

Lainaus käyttäjältä: Tbs - 19.09.10 - klo:13:22

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 19.09.10 - klo:12:38

Nyt on Tornadon paali punnittu: Halkaisija 125cm. Massa: 727 kg.

Kävin kanssa punnitsemassa näytöskiertueen paalin, 130 cm, 1005 kg.

Apetta tehdessä olen havainnut, että kuiva-aine % ei juurikaan vaikuta esikuivattua rehua sisältävän paalin painoon. Sateella paalattu tietysti on painavampi. Eli mitä kuivempi paali sitä enemmin ka-kiloja se sisältää.

Toinen havainto: Vierekkäisistä karhoista saman kokoiset paalit, samaan aikaan paalattuna kiinteäkammioisella ja muuttuvakammioisella, paalin paino 10%-20% suurempi kiinteäkammioisella! Molemmat koneet McHale.

Näistä olisi mukava laskeskella asioita kunhan olisi punnitustuloksia riittävästi. Kiinteäkammioisella kovin kuivan materiaalin paino ei tiivistä paalia pohjateloja vasten niin hyvin kuin painavampi kostea. Kiinteäkammioisella löysemmän keskiosan suhteellinen osuus on suurempihalkaisijaisessa paalissa pienempi kuin pienempihalkaisijaisessa. Eli esim. Welger 320:n paalissa on enemmän kg/m3 kuin 220:n paalissa.

  Kyllähän noita paaleja tulee aika paljon punnittua kun toi levyvaaka on tossa aina valmiina. Etukuormaajavaakojen tulokset ovat enemmän tai vähemmän suuntaa antavia,koska siinä hommassa on aina niin paljon muuttujia.Vaikka vaaka olisi kalibroitu niin alusta,paalin koko ja muoto,kuormaajan asento ja otekohta paalista voivat vaihdella.

Apetta tehdessä olen havainnut, että kuiva-aine % ei juurikaan vaikuta esikuivattua rehua sisältävän paalin painoon. Sateella paalattu tietysti on painavampi. Eli mitä kuivempi paali sitä enemmin ka-kiloja se sisältää.

Duh. Mutta taloudellisesti on hieman eri asia onko paaliin joka sisältää 250 kg maidoksi/lihaksi muuttuvaa ravintoa ja 750 kg vettä panostettu samat muovit, kuljetukset  ja koneet kuin 450 kg ravintoa sisältävään 1000 kg paaliin.

Hyvä rimpula, juuri tuota tarkoitin!
Siinä on noukinvaunun, paalaimen ja käärimen risteytys. Noukinpaalainkäärinvaunu!
Ei muuta kuin apevaunu vielä samaan kompleksiin, kun kerran jo renkaat alla on....ja traktori hinaamassa.