Tarkoitin lähinnä sitä, että kaupasta loppuu apilansiemenet jos odottelee myöhäiseen kevääseen. Itse ajattelin olla liikkeellä heti syksystä jahka uusi erä saadaan markkinoille. Luomua tai ei, tarkoitus on kuitenkin pitää viherlannoitusnurmia mukana viljelykierron monipuolisuuden takia. Nyt olisi tarkoitus kokeilla yhdistelmää timoitei, apila, sinimailas. Pitäis tästä varmaan aloittaa uusi topicci kasvinviljelypuolelle, mutta täytyisi ensin keritä kahlaamaan arkistot läpi, mitä tuosta sinimailaksesta on ollut juttua.

Sinimailanen on muuten tänä vuonna ainut kasvi, joka suojaviljan alle on jaksanut ponnistaa kuivuuden koettelemalla lohkolla. Apilaa on hieman, mutta muita nurmikasveja hyvin vähän.....

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.10 - klo:21:43

Viherlannoitushässäkät syö apilansiementä melko reippaasti. Keväällä on tyhjä paikka hyllyssä melko sukkelasti.

Halpaa apila on verrattuna apulantaan. Hyvä apila sitoo tutkimusten mukaan vuodessa 250kg typpeä hehtaarille.

Itse rupean nurmikot kylvämään suoraan heinalle ilman suojaviljaa, tulee huomattavasti parempu nurmi pellolle.

Soon hyvä juttu, tuo typen "sidonta".
Vaan mikä osuus tuosta, jopa 250kg/ha, typestä karkaa peltokasvien ulottumattomiin? Ajatellen, että jotkut pitävät "LHP-peltona" tuollaista kasvustoa parikin vuotta ennen sadonkorjuuta, olkoon se sato sitten mitä hyvänsä.
Sinänsähän se huuhtouma ei ole onkelma... Sehän menee "teho"tuottajien piikkiin, kuten luontainen huuhtouma yleensäkin!
Luonto kiittää luonnonystävää.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.10 - klo:21:43

Viherlannoitushässäkät syö apilansiementä melko reippaasti. Keväällä on tyhjä paikka hyllyssä melko sukkelasti.

Halpaa apila on verrattuna apulantaan. Hyvä apila sitoo tutkimusten mukaan vuodessa 250kg typpeä hehtaarille.

Itse rupean nurmikot kylvämään suoraan heinalle ilman suojaviljaa, tulee huomattavasti parempu nurmi pellolle.

Soon hyvä juttu, tuo typen "sidonta".
Vaan mikä osuus tuosta, jopa 250kg/ha, typestä karkaa peltokasvien ulottumattomiin? Ajatellen, että jotkut pitävät "LHP-peltona" tuollaista kasvustoa parikin vuotta ennen sadonkorjuuta, olkoon se sato sitten mitä hyvänsä.
Sinänsähän se huuhtouma ei ole onkelma... Sehän menee "teho"tuottajien piikkiin, kuten luontainen huuhtouma yleensäkin!
Luonto kiittää luonnonystävää.

LHP:hen saa kylvää enintään 20% viljeltävistä kasveista typensitojia, viherlannoitukseen pitää kylvää vähintään 20%.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.10 - klo:21:43

Viherlannoitushässäkät syö apilansiementä melko reippaasti. Keväällä on tyhjä paikka hyllyssä melko sukkelasti.

Halpaa apila on verrattuna apulantaan. Hyvä apila sitoo tutkimusten mukaan vuodessa 250kg typpeä hehtaarille.

Itse rupean nurmikot kylvämään suoraan heinalle ilman suojaviljaa, tulee huomattavasti parempu nurmi pellolle.

Soon hyvä juttu, tuo typen "sidonta".
Vaan mikä osuus tuosta, jopa 250kg/ha, typestä karkaa peltokasvien ulottumattomiin? Ajatellen, että jotkut pitävät "LHP-peltona" tuollaista kasvustoa parikin vuotta ennen sadonkorjuuta, olkoon se sato sitten mitä hyvänsä.
Sinänsähän se huuhtouma ei ole onkelma... Sehän menee "teho"tuottajien piikkiin, kuten luontainen huuhtouma yleensäkin!
Luonto kiittää luonnonystävää.

  Typensidonta on muuten sellainen juttu, että jos sitä ei olis niin ihmiskunta kuolis nälkään. Tää kemiallinen lannoite tulee olemaan väliaikainen juttu. Pakko palata luonnon itsensä sitomaan typpeen. Siihen se tulee perustumaan jos ihmiskunta joskus siirtyy avaruuteen asumaan, ehkä marsiin. 

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 05.09.10 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.10 - klo:21:43

Viherlannoitushässäkät syö apilansiementä melko reippaasti. Keväällä on tyhjä paikka hyllyssä melko sukkelasti.

Halpaa apila on verrattuna apulantaan. Hyvä apila sitoo tutkimusten mukaan vuodessa 250kg typpeä hehtaarille.

Itse rupean nurmikot kylvämään suoraan heinalle ilman suojaviljaa, tulee huomattavasti parempu nurmi pellolle.

Soon hyvä juttu, tuo typen "sidonta".
Vaan mikä osuus tuosta, jopa 250kg/ha, typestä karkaa peltokasvien ulottumattomiin? Ajatellen, että jotkut pitävät "LHP-peltona" tuollaista kasvustoa parikin vuotta ennen sadonkorjuuta, olkoon se sato sitten mitä hyvänsä.
Sinänsähän se huuhtouma ei ole onkelma... Sehän menee "teho"tuottajien piikkiin, kuten luontainen huuhtouma yleensäkin!
Luonto kiittää luonnonystävää.

LHP:hen saa kylvää enintään 20% viljeltävistä kasveista typensitojia, viherlannoitukseen pitää kylvää vähintään 20%.

Siis niin sanottu "LHP-pelto".
Ei se pykälät täyttävä LHP-pelto.

Vaan silti kysymykseen ei vielä ole vastattu.
Kuinka paljon viherlannoitus-nurmesta luomuviljelyssä,tai tavanomaisessa yhtä lailla, esim. kahden vuoden aikana huuhtoutuu typpeä?
Vai onko väite täysin absurdi, ja kyseisestä kertymästä ei muka huuhtoumaa tapahdukkaan?
Tuntuisi varsin ihmeelliseltä, jos viljelytoimenpiteiden avulla on sidottu peltoon kahden vuoden aikana jopa 500 kg/ha typpeä, eikä satoa ole siis korjattu, pelkästään niitetty, ja sitten ollaan kun mitään "päästöriskiä" ei olisikaan?
Onhan se hieno markkinointikikka luomun puolesta,kun väitetään että vain tavanomainen tuotanto tuhlaa ravinteita...

Ja vaikkei laskettaisi apilan sitovan kuin 100kg/ha per vuosi typpeä, niin mikä on se osuus mikä "karkaa" viherlannoitusjakson aikana?
Ainahan eri tekijät vaikuttavat huuhtoumaprosenttiin suurestikin, mutta kysymys onkin noin yleisellä tasolla, jos sellaista voi edes määritellä...
Ympäristöterrorismikeskushan kyllä pystyy laskemaan tavanomaisen tuotannon huuhtouma %:tit koko maahan "kattavasti" hyvinkin pienellä otannalla.

Toisaalta, MITÄ MERKITYSTÄ moisella huuhtoumariskillä edes on? Viherfasistien kiero juoni taas kyykyttää stalinistiseen tapaansa tuottajia. Nii, kele tana!

Eikä nyt huomioitu aluskasvien käyttöä tai muita keinoja hyödyntää typensidontaa.
Ainoastaan ajatus oli kritisoida päättömiä nykyehtoja luomu/tavanomaisessa tuotannossa.

Ja kyllä. Sepedeus on kerrankin oikeassa... Edes osin
Nykyisenkaltainen tuotanto on todellakin välivaihe, ennen pakon sanelemaa muutosta. Mutta se onkin seuraavien polvien murhe...

Vaan silti kysymykseen ei vielä ole vastattu.
Kuinka paljon viherlannoitus-nurmesta luomuviljelyssä,tai tavanomaisessa yhtä lailla, esim. kahden vuoden aikana huuhtoutuu typpeä?
Vai onko väite täysin absurdi, ja kyseisestä kertymästä ei muka huuhtoumaa tapahdukkaan?
Tuntuisi varsin ihmeelliseltä, jos viljelytoimenpiteiden avulla on sidottu peltoon kahden vuoden aikana jopa 500 kg/ha typpeä, eikä satoa ole siis korjattu, pelkästään niitetty, ja sitten ollaan kun mitään "päästöriskiä" ei olisikaan?
Onhan se hieno markkinointikikka luomun puolesta,kun väitetään että vain tavanomainen tuotanto tuhlaa ravinteita...

Ja vaikkei laskettaisi apilan sitovan kuin 100kg/ha per vuosi typpeä, niin mikä on se osuus mikä "karkaa" viherlannoitusjakson aikana?
Ainahan eri tekijät vaikuttavat huuhtoumaprosenttiin suurestikin, mutta kysymys onkin noin yleisellä tasolla, jos sellaista voi edes määritellä...
Ympäristöterrorismikeskushan kyllä pystyy laskemaan tavanomaisen tuotannon huuhtouma %:tit koko maahan "kattavasti" hyvinkin pienellä otannalla.

Tuosta löytyy jotain daattaa..
http://192.98.64.131/web/luomu/lkasvi/lannoitus/viherlannoituskalvot.ppt
tai jos ei ole powerpointtia niin googleen haku viherlannoituskalvot ja kattelee html-version..

Kyllhän se apila voi sitoa sen 250kg/ha, muttei siitä taida sitten seuraavalle viljelykasville tulla kuin 25-50% apilan määrästä riippuen.. 

Yaran säkkejä ostin jopa 4 kpl:tta.. ; )

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti

Vaan silti kysymykseen ei vielä ole vastattu.
Kuinka paljon viherlannoitus-nurmesta luomuviljelyssä,tai tavanomaisessa yhtä lailla, esim. kahden vuoden aikana huuhtoutuu typpeä?
Vai onko väite täysin absurdi, ja kyseisestä kertymästä ei muka huuhtoumaa tapahdukkaan?
Tuntuisi varsin ihmeelliseltä, jos viljelytoimenpiteiden avulla on sidottu peltoon kahden vuoden aikana jopa 500 kg/ha typpeä, eikä satoa ole siis korjattu, pelkästään niitetty, ja sitten ollaan kun mitään "päästöriskiä" ei olisikaan?
Onhan se hieno markkinointikikka luomun puolesta,kun väitetään että vain tavanomainen tuotanto tuhlaa ravinteita...

Ja vaikkei laskettaisi apilan sitovan kuin 100kg/ha per vuosi typpeä, niin mikä on se osuus mikä "karkaa" viherlannoitusjakson aikana?
Ainahan eri tekijät vaikuttavat huuhtoumaprosenttiin suurestikin, mutta kysymys onkin noin yleisellä tasolla, jos sellaista voi edes määritellä...
Ympäristöterrorismikeskushan kyllä pystyy laskemaan tavanomaisen tuotannon huuhtouma %:tit koko maahan "kattavasti" hyvinkin pienellä otannalla.

Tuosta löytyy jotain daattaa..
http://192.98.64.131/web/luomu/lkasvi/lannoitus/viherlannoituskalvot.ppt
tai jos ei ole powerpointtia niin googleen haku viherlannoituskalvot ja kattelee html-version..

Kyllhän se apila voi sitoa sen 250kg/ha, muttei siitä taida sitten seuraavalle viljelykasville tulla kuin 25-50% apilan määrästä riippuen.. 

  Kuinka se apilan määrä vois vaikuttaa tuohon %. Kyl mää oon sitä mieltä, että on aivan viljelytekninen juttu kuinka saa talteen. Kokemusta on jo 21 vuotta

Yaran säkkejä ostin jopa 4 kpl:tta.. ; )

Saakos sitä puutarhan yytä 10 kilon pusseissa? 

Lainaus käyttäjältä: Bonden - 05.09.10 - klo:21:08

Yaran säkkejä ostin jopa 4 kpl:tta.. ; )

Saakos sitä puutarhan yytä 10 kilon pusseissa?  

En tiedä, mutta minä olen ostanut jaraa vaan 2 säkkiä, oli muistaakseni peräti 25 kg;n säkeissä
Mutta jos Bonden on ostanut 10 kg;n pusseissa, niin sitten hän on ostanut vielä vähemmän kuin minä

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:14:23

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 05.09.10 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.10 - klo:21:43

Viherlannoitushässäkät syö apilansiementä melko reippaasti. Keväällä on tyhjä paikka hyllyssä melko sukkelasti.

Halpaa apila on verrattuna apulantaan. Hyvä apila sitoo tutkimusten mukaan vuodessa 250kg typpeä hehtaarille.

Itse rupean nurmikot kylvämään suoraan heinalle ilman suojaviljaa, tulee huomattavasti parempu nurmi pellolle.

Soon hyvä juttu, tuo typen "sidonta".
Vaan mikä osuus tuosta, jopa 250kg/ha, typestä karkaa peltokasvien ulottumattomiin? Ajatellen, että jotkut pitävät "LHP-peltona" tuollaista kasvustoa parikin vuotta ennen sadonkorjuuta, olkoon se sato sitten mitä hyvänsä.
Sinänsähän se huuhtouma ei ole onkelma... Sehän menee "teho"tuottajien piikkiin, kuten luontainen huuhtouma yleensäkin!
Luonto kiittää luonnonystävää.

LHP:hen saa kylvää enintään 20% viljeltävistä kasveista typensitojia, viherlannoitukseen pitää kylvää vähintään 20%.

Siis niin sanottu "LHP-pelto".
Ei se pykälät täyttävä LHP-pelto.

Vaan silti kysymykseen ei vielä ole vastattu.
Kuinka paljon viherlannoitus-nurmesta luomuviljelyssä,tai tavanomaisessa yhtä lailla, esim. kahden vuoden aikana huuhtoutuu typpeä?
Vai onko väite täysin absurdi, ja kyseisestä kertymästä ei muka huuhtoumaa tapahdukkaan?
Tuntuisi varsin ihmeelliseltä, jos viljelytoimenpiteiden avulla on sidottu peltoon kahden vuoden aikana jopa 500 kg/ha typpeä, eikä satoa ole siis korjattu, pelkästään niitetty, ja sitten ollaan kun mitään "päästöriskiä" ei olisikaan?
Onhan se hieno markkinointikikka luomun puolesta,kun väitetään että vain tavanomainen tuotanto tuhlaa ravinteita...

Ja vaikkei laskettaisi apilan sitovan kuin 100kg/ha per vuosi typpeä, niin mikä on se osuus mikä "karkaa" viherlannoitusjakson aikana?
Ainahan eri tekijät vaikuttavat huuhtoumaprosenttiin suurestikin, mutta kysymys onkin noin yleisellä tasolla, jos sellaista voi edes määritellä...
Ympäristöterrorismikeskushan kyllä pystyy laskemaan tavanomaisen tuotannon huuhtouma %:tit koko maahan "kattavasti" hyvinkin pienellä otannalla.

Toisaalta, MITÄ MERKITYSTÄ moisella huuhtoumariskillä edes on? Viherfasistien kiero juoni taas kyykyttää stalinistiseen tapaansa tuottajia. Nii, kele tana!

Eikä nyt huomioitu aluskasvien käyttöä tai muita keinoja hyödyntää typensidontaa.
Ainoastaan ajatus oli kritisoida päättömiä nykyehtoja luomu/tavanomaisessa tuotannossa.

Ja kyllä. Sepedeus on kerrankin oikeassa... Edes osin
Nykyisenkaltainen tuotanto on todellakin välivaihe, ennen pakon sanelemaa muutosta. Mutta se onkin seuraavien polvien murhe...

http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/054.pdf

Pitäisi mennä maate, eli en ehdi lukea tuota juttua läpi. Mutta, MTT:llä on Jokioisilla Yönin valumakoekenttä jossa on peltomaiset ruudut tavaomaiselle ja luomuviljelylle sekä luonnonnurmi. Kaikki valumavedet mitataan ja tutkitaan pitoisuudet. Muistaakseni apilanurmen kyntö laukaisee typpivalumaa (riippuu säistäkin), mutta luomu kokonaisuudessaan päästää vähemmän. Ko. kokeessa luomu ei ole aivan puhdasoppista luomua: viljelykierrossa palkokasveja alle 30% ja erityisiä rikkakasvintorjntamuokkauksia ei tehdä.

Eiks nyt apila tee näitä "typpi-nystyröita".. siis bakteeriin pohjautuva typenotto seuraavalla kasville.. jos ei ole kasveja ( vilja, nurmi, rikkaruohoja ) jotka syö sitä "potentiaalia" niin ei kai "päästöjä" ole ??
Typpi-ymppi on kai myös ostettavissa "purkissa"..??

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:14:23

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 05.09.10 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.10 - klo:21:43

Viherlannoitushässäkät syö apilansiementä melko reippaasti. Keväällä on tyhjä paikka hyllyssä melko sukkelasti.

Halpaa apila on verrattuna apulantaan. Hyvä apila sitoo tutkimusten mukaan vuodessa 250kg typpeä hehtaarille.

Itse rupean nurmikot kylvämään suoraan heinalle ilman suojaviljaa, tulee huomattavasti parempu nurmi pellolle.

Soon hyvä juttu, tuo typen "sidonta".
Vaan mikä osuus tuosta, jopa 250kg/ha, typestä karkaa peltokasvien ulottumattomiin? Ajatellen, että jotkut pitävät "LHP-peltona" tuollaista kasvustoa parikin vuotta ennen sadonkorjuuta, olkoon se sato sitten mitä hyvänsä.
Sinänsähän se huuhtouma ei ole onkelma... Sehän menee "teho"tuottajien piikkiin, kuten luontainen huuhtouma yleensäkin!
Luonto kiittää luonnonystävää.

LHP:hen saa kylvää enintään 20% viljeltävistä kasveista typensitojia, viherlannoitukseen pitää kylvää vähintään 20%.

Siis niin sanottu "LHP-pelto".
Ei se pykälät täyttävä LHP-pelto.

Vaan silti kysymykseen ei vielä ole vastattu.
Kuinka paljon viherlannoitus-nurmesta luomuviljelyssä,tai tavanomaisessa yhtä lailla, esim. kahden vuoden aikana huuhtoutuu typpeä?
Vai onko väite täysin absurdi, ja kyseisestä kertymästä ei muka huuhtoumaa tapahdukkaan?
Tuntuisi varsin ihmeelliseltä, jos viljelytoimenpiteiden avulla on sidottu peltoon kahden vuoden aikana jopa 500 kg/ha typpeä, eikä satoa ole siis korjattu, pelkästään niitetty, ja sitten ollaan kun mitään "päästöriskiä" ei olisikaan?
Onhan se hieno markkinointikikka luomun puolesta,kun väitetään että vain tavanomainen tuotanto tuhlaa ravinteita...

Ja vaikkei laskettaisi apilan sitovan kuin 100kg/ha per vuosi typpeä, niin mikä on se osuus mikä "karkaa" viherlannoitusjakson aikana?
Ainahan eri tekijät vaikuttavat huuhtoumaprosenttiin suurestikin, mutta kysymys onkin noin yleisellä tasolla, jos sellaista voi edes määritellä...
Ympäristöterrorismikeskushan kyllä pystyy laskemaan tavanomaisen tuotannon huuhtouma %:tit koko maahan "kattavasti" hyvinkin pienellä otannalla.

Toisaalta, MITÄ MERKITYSTÄ moisella huuhtoumariskillä edes on? Viherfasistien kiero juoni taas kyykyttää stalinistiseen tapaansa tuottajia. Nii, kele tana!

Eikä nyt huomioitu aluskasvien käyttöä tai muita keinoja hyödyntää typensidontaa.
Ainoastaan ajatus oli kritisoida päättömiä nykyehtoja luomu/tavanomaisessa tuotannossa.

Ja kyllä. Sepedeus on kerrankin oikeassa... Edes osin
Nykyisenkaltainen tuotanto on todellakin välivaihe, ennen pakon sanelemaa muutosta. Mutta se onkin seuraavien polvien murhe...

Ensinnäkin se kahden viherlannoitusvuoden 500kg/heetari typpeä on kiinni kaveissa, ei maaperässä.

Ei typpen saatavuus ole ongelma, fosfori se ongelma on.
Typpilannoitteen typpihän sidotaan jo tallakin hetkellä ilmakehästä. Fosfori louhitaan kalliosta.

http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/054.pdf

Pitäisi mennä maate, eli en ehdi lukea tuota juttua läpi. Mutta, MTT:llä on Jokioisilla Yönin valumakoekenttä jossa on peltomaiset ruudut tavaomaiselle ja luomuviljelylle sekä luonnonnurmi. Kaikki valumavedet mitataan ja tutkitaan pitoisuudet. Muistaakseni apilanurmen kyntö laukaisee typpivalumaa (riippuu säistäkin), mutta luomu kokonaisuudessaan päästää vähemmän. Ko. kokeessa luomu ei ole aivan puhdasoppista luomua: viljelykierrossa palkokasveja alle 30% ja erityisiä rikkakasvintorjntamuokkauksia ei tehdä.

Ei nyt itekkää kerkee lukemaan.
Mutta jos joku on...

Entä tuo "kaikki valumavedet"?
Onko pellot kaivettu "ylös", laitettu muovi pohjalle, maat takaisin, annettu "asettua"... ja sitä rataa? Vai mitattu vain se mitä pinnalla juoksee vesien mukana?
Onko kaikki Suomen maalajit kyseisessä vertailussa mukana? Kaikkine eri pH -luokkineen, satotasoineen, vesiongelmineen, pinnanmuotoineen jne. ?
Vai tehdäänkö taas kaiken kattava, "täydellinen" yleistys pienen vertailualan mukaan koskemaan koko maan viljeltyä pinta-alaa, ja annetaan toistaitoisille toimittajille "eväät" julkaista päättömiä tulkintoja "lopullisena totuutena"?

On se vaan hyvä, että kepuhallitus on leikannut maatalouden tutkimusrahoja turhana... Tainnu menä nekin rahat ympäristöterroristeille.

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 05.09.10 - klo:20:25

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:14:23

Lainaus käyttäjältä: Lypsybotti - 05.09.10 - klo:13:34

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 05.09.10 - klo:08:34

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 04.09.10 - klo:21:43

Viherlannoitushässäkät syö apilansiementä melko reippaasti. Keväällä on tyhjä paikka hyllyssä melko sukkelasti.

Halpaa apila on verrattuna apulantaan. Hyvä apila sitoo tutkimusten mukaan vuodessa 250kg typpeä hehtaarille.

Itse rupean nurmikot kylvämään suoraan heinalle ilman suojaviljaa, tulee huomattavasti parempu nurmi pellolle.

Soon hyvä juttu, tuo typen "sidonta".
Vaan mikä osuus tuosta, jopa 250kg/ha, typestä karkaa peltokasvien ulottumattomiin? Ajatellen, että jotkut pitävät "LHP-peltona" tuollaista kasvustoa parikin vuotta ennen sadonkorjuuta, olkoon se sato sitten mitä hyvänsä.
Sinänsähän se huuhtouma ei ole onkelma... Sehän menee "teho"tuottajien piikkiin, kuten luontainen huuhtouma yleensäkin!
Luonto kiittää luonnonystävää.

LHP:hen saa kylvää enintään 20% viljeltävistä kasveista typensitojia, viherlannoitukseen pitää kylvää vähintään 20%.

Siis niin sanottu "LHP-pelto".
Ei se pykälät täyttävä LHP-pelto.

Vaan silti kysymykseen ei vielä ole vastattu.
Kuinka paljon viherlannoitus-nurmesta luomuviljelyssä,tai tavanomaisessa yhtä lailla, esim. kahden vuoden aikana huuhtoutuu typpeä?
Vai onko väite täysin absurdi, ja kyseisestä kertymästä ei muka huuhtoumaa tapahdukkaan?
Tuntuisi varsin ihmeelliseltä, jos viljelytoimenpiteiden avulla on sidottu peltoon kahden vuoden aikana jopa 500 kg/ha typpeä, eikä satoa ole siis korjattu, pelkästään niitetty, ja sitten ollaan kun mitään "päästöriskiä" ei olisikaan?
Onhan se hieno markkinointikikka luomun puolesta,kun väitetään että vain tavanomainen tuotanto tuhlaa ravinteita...

Ja vaikkei laskettaisi apilan sitovan kuin 100kg/ha per vuosi typpeä, niin mikä on se osuus mikä "karkaa" viherlannoitusjakson aikana?
Ainahan eri tekijät vaikuttavat huuhtoumaprosenttiin suurestikin, mutta kysymys onkin noin yleisellä tasolla, jos sellaista voi edes määritellä...
Ympäristöterrorismikeskushan kyllä pystyy laskemaan tavanomaisen tuotannon huuhtouma %:tit koko maahan "kattavasti" hyvinkin pienellä otannalla.

Toisaalta, MITÄ MERKITYSTÄ moisella huuhtoumariskillä edes on? Viherfasistien kiero juoni taas kyykyttää stalinistiseen tapaansa tuottajia. Nii, kele tana!

Eikä nyt huomioitu aluskasvien käyttöä tai muita keinoja hyödyntää typensidontaa.
Ainoastaan ajatus oli kritisoida päättömiä nykyehtoja luomu/tavanomaisessa tuotannossa.

Ja kyllä. Sepedeus on kerrankin oikeassa... Edes osin
Nykyisenkaltainen tuotanto on todellakin välivaihe, ennen pakon sanelemaa muutosta. Mutta se onkin seuraavien polvien murhe...

Ensinnäkin se kahden viherlannoitusvuoden 500kg/heetari typpeä on kiinni kaveissa, ei maaperässä.

Ei typpen saatavuus ole ongelma, fosfori se ongelma on.
Typpilannoitteen typpihän sidotaan jo tallakin hetkellä ilmakehästä. Fosfori louhitaan kalliosta.

  Kun viljavuuspalvelussa tehtiin tutkimus peltojeni varasto fosforista (fosfori joka on mineralisoitunut kasveille suoraan käyttökelvottomaan muotoon) niin tulos on se, että sitä riittää 50 vuodeksi. Kun eräässä pellossa oli ollut 5 vuotta vuohenhernettä, niin fosforitaso nousi ,vaikka mitään lannotteita ei käytetty. 2 satoa korjattiin joka kesä. 
  Nyt en viljele kyseistä peltoa. Nykyinen vuokraaja yrittää päästä vuohenherneestä eroon 17 satovuoden jälkeen. Eipä taida onnistua Roundupilla